Jäkärlän koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2025–2027
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakiin pohjautuvat käsitykset
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta
heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään,
uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta toiminnastaan,
perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Laki kieltää välittömän (suoran) syrjinnän, välillisen (epäsuoran) syrjinnän, häirinnän,
kohtuullisten mukautusten epäämisen sekä ohjeen tai käskyn syrjiä jotakuta. yhdenvertaisuus.fi/lainsäädäntö
Perustuslaissa on syrjinnän kielto ja velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa. Tasa-arvolaissa on säännökset sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä ja sukupuolisyrjinnän kielloista. Tasa-arvo (tasa-arvoisuus eli samanarvoisuus) tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Suomessa sanalla tasa-arvo viitataan usein nimenomaan miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Epätasa-arvoinen kohtelu on vain harvoin tietoisen ja tarkoituksellisen toiminnan tulosta, vaan se on piiloista ja välillistä.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Jäkärlän koulussa
1. Opetus on sukupuoliriippumatonta.
Opettajat tiedostavat mahdolliset, stereotyyppiset sukupuolikäsitykset, jotka saattavat ilmetä asenteissa, käyttäytymisessä sekä siinä, miten oppilas kohdataan yksilönä.
Sukupuolitietoinen opettaja:
• ymmärtää sukupuolta muokkaavia sosiaalisia ja kulttuurillisia tekijöitä sekä tietää, että niihin voi vaikuttaa
• tunnistaa omia taipumuksia suhtautua oppilaisiin eri tavoin sukupuolen mukaan
• antaa oppilaille tilaa oman sukupuolisuuden kokemukselle
• purkaa työyhteisössään opetuksen sukupuolittavia ajattelu- ja vuorovaikutusmalleja sekä käytäntöjä
• edistää tasa-arvoa aktiivisesti ja tietoisesti luokassa ja kouluyhteisössä valitessaan oppimateriaaleja, työtapoja ja yhteistyökumppaneita
Opettajat tiedostavat tekevänsä ryhmäjaot, jonot jne. pääsääntöisesti muutoin kuin
sukupuoleen perustuen. Opettajat kannustavat yhdenvertaisesti ja sukupuolineutraalisti
kaikkia oppilaita koulutyössä. Jokaista autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Opettajat kiinnittävät huomiota myös tiedostamattomaan ohjaukseen ja pyrkivät murtamaan sukupuolittuneita näkemyksiä. Oppituntien toteutuksessa painotetaan sukupuolineutraaleja ratkaisuja. Koulutyössä pyritään tarjoamaan oppilaille moninaisuutta kunnioittavaa, sukupuoleen ja muihin yksilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyviä normeja ja asenteita purkavaa kasvatusta ja opetusta ikätason mukaisesti (luokkatunnit, YH, ET / UE, YM).
2. Kouluarjessa ennaltaehkäistään ja puututaan ratkaisukeskeisesti kiusaamiseen.
Koulussa on käytössä oma kiusaamisen vastainen JÄKKE KaMu -malli, jonka pohjalta
toteutetaan mm. neljä kertaa lukuvuodessa kiusaamiskysely koulun kaikille oppilaille. Malli on uudistettu ja päivitetty keväällä 2024 ja se otettiin ensimmäistä kertaa uudistuksilla käyttöön syyslukukaudella 2024. Oppilaita osallistetaan pohtimaan kiusaamisen vastaisia toimintamalleja mm. luokkatunneilla sekä ympäristöopin, yhteiskuntaopin ja katsomusaineiden tunneilla (Kiusaamista vastaan -Kaikkien koulu, Tku). Oppilaskunnan hallitus huolehtii, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuutta käsitellään oppitunneilla monipuolisesti lasten oikeuksien viikolla marraskuussa (vko 47). Kielenkäyttöön, toisen henkilön nimittelyyn, pukeutumiseen tai yksityiselämää koskeviin huomautuksiin puututaan välittömästi oppilaan kanssa ohjaavasti keskustellen ja tarvittaessa kasvatuskeskustelussa tai moniammatillisin keinoin. Nonverbaalisessa vuorovaikutuksessa ja kehonkielellisessä viestinnässä huomioidaan myös tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista pyritään edistämään myös vapaa-ajalla (mm. somekäyttäytyminen itseä ja muita kohtaan sekä kriittinen monilukutaito).
3. Hyvinvointi- ja tunnetaitoja harjoitellaan opetusryhmissä säännöllisesti.
Aiemmassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä ilmeni tarve hyvinvointi- ja tunnetaitojen lisäämiseen osaksi oppitunteja (2023). Tämän pohjalta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi koulussamme alettiin pitämään hyvinvointioppituntien tuokioita kaikilla vuosiluokilla 1.–6. Hyvinvointioppitunneilla pyritään lisäämään oppilaiden ymmärrystä moninaisuudesta, opettamaan taitoja erilaisuuden kohtaamiseen ja hyväksymään sekä arvostamaan erilaisuutta kouluarjen luokkayhteisöissä. Syyslukukauden alussa panostetaan ME-hengen luomiseen ryhmäytymisviikkojen (vkot 33–36) avulla. Ryhmäytymisviikoilla panostetaan päivittäin oppilasryhmien ja yksilöiden toisiinsa tutustumiseen, luottamuksen rakentamiseen, yhteistoiminnallisiin tuokioihin ja pelihetkiin, vahvuustaitoihin ja yhdessä viihtymiseen. Tunne-, itsesäätely- sekä vahvuus- ja vuorovaikutustaitoja ohjataan ja vahvistetaan hyvinvointiopetuksen oppituntikokonaisuuksin. Oppitunteja pidetään kaikille vuosiluokille lukuvuoden aikana säännöllisesti kahden oppitunnin tuokioina reilun kuukauden välein. Erilaisten oppijoiden kohtaamisen valmiuksia sekä itsesäätely- ja tunnetaitoja vahvistaa erityisopettajan lisänä koulun oma koulunepsyopettaja. Kohdennettuina toimina tietyille vuosiluokille toteutetaan lukuvuosittain myös moniammatillisesti itsesäätely- ja tunnetaitotuokioita luokanopettajan, erityisopettajan, koulunepsyopettajan sekä koulukuraattorin ohjaamana. Pääosin näitä tuokioita kohdennetaan viidennelle ja kuudennelle vuosiluokalle noin kuukauden kestävänä jaksona 1h / vko.
4. Oppilaskeskeisyyttä lisätään.
Uusimmassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tuloksissa (2025) ilmeni, että osalla koulun 5.–6.luokan oppilaista ei ollut vahva osallisuuden kokemus. Osa oppilaista kokee, etteivät he voi vaikuttaa yhteisiin asioihin koulussa, eivätkä voi päättää kouluasioistaan tai näyttää osaamistaan monella tapaa. Saatujen tulosten pohjalta koulun toimintakulttuurissa panostetaan kohtaamisen kulttuuriin, oppilaskeskeisyyteen ja positiiviseen vahvistamiseen, jonka keskiössä on oppilaan näkyväksi tekeminen. Arjen kohtaamisessa pyritään aikuislähtöiseen esimerkillisyyteen: KOHTAA! KYSY! KUUNTELE! KANNUSTA! KUNNIOITA! KIITÄ! KEHU! Kaikki koulun oppilaat ovat koko koulun yhteisiä oppilaita ja jokainen koulun aikuinen pyrkii hoitamaan arjen tilanteita yhdessä sovittujen JÄKKE-toimintamallin mukaisin periaattein. Näin luodaan turvallisuutta ja ennakoitavuutta arkeen jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. Jokaisen oppilaan kuulluksi ja nähdyksi tulemista vahvistetaan säännöllisesti toteutettavalla Mitä sulle kuuluu? -hetkellä luokanopettajan kanssa. Hetki mahdollistuu lukutuntien, luokkatuntien tai hyvinvoinnin oppituntien aikana. Kävelysiirtymissä Leafin liikuntatiloihin ja Lyseon koulun Pallivahan yksikköön kovien materiaalien käsitöihin pidetään ryhmä- ja parikeskusteluja kävellen opettajan ja oppilaiden itsensä esiin tuomista aiheista. Keskustelujen aiheiden avulla pyritään lisäämään erilaisuuden arvostamista ja toisten
kunnioittamista sekä kulttuurisen ja sukupuolisen moninaisuuden ymmärrystä ja hyväksyntää.
Tiedottaminen, arviointi ja seuranta
Suunnitelmasta tiedotetaan opettajia ja henkilökuntaa lukuvuosittain henkilöstökokouksessa vuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä ja lukuvuosittain syksyn suunnittelupäivässä / ensimmäisessä henkilökunnan kokouksessa. Huoltajille suunnitelmasta tiedotetaan syksyn vanhempainillassa ja oppilaiden kanssa asiaa käsitellään lukuvuoden ensimmäisellä luokkatunnilla oppilaskunnan hallituksen kautta. Ajantasainen suunnitelma on saatavilla ja näkyvissä Wilmassa (Jäkärlän koulun lukuvuosisuunnitelma) sekä koulun kotisivuilla. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista seurataan, arvioidaan sekä edelleen kehitetään uuden yhdenvertaisuuskyselyn tulosten käsittelyn yhteydessä. Yhdenvertaisuuskysely toistetaan kahden vuoden välein, eli seuraavan kerran vuonna 2027.
Vastuutaho
Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat yhteisvastuullisesti koulun opettajat ja koulunjohtaja.