Bett-messut olivat meille molemmille uusi ja vaikuttava kokemus. Pääsimme matkalle opetushallituksen hankkeen tiimoilta ja etsimme ideoita erityisesti MAA11 – Algoritmit ja lukuteoria -kurssia sekä ohjelmointia silmällä pitäen. Messut laajensivat perspektiiviä omaan työhömme lukion matematiikan opettajina sekä ylipäätään Suomen koulujen jopa poikkeuksellisen laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen opetusteknologiaan. Padit, tietokoneet sekä älytaulut eivät ole itsestäänselvyys kaikille opiskelijoille vielä monissa Euroopankaan maissa.
Messujen pääteemana oli selvästi tekoäly, johon lähes jokainen piste jollain tapaa liittyikin. Pisteitä kiertäessään sai kuitenkin olla tarkkana, milloin tekoälyä oli käytetty innovatiivisesti ja milloin se oli jopa huvittavan päälleliimattua. Olisimme kaivanneet myös kriittisempää näkökulmaa tekoälyn hyödyntämiseen opetustyössä, sillä pohdintoja haitoista, eettisyydestä tai esimerkiksi tietoturvaongelmista emme kuulleet lainkaan. Pieni AI-ähky messuilta jäi käteen ja olisikin kiinnostavaa päästä messuille myös tulevaisuudessa, kun jokin toinen aihe on pinnalla.
On kiinnostavaa nähdä, millainen rooli tekoälyllä tulee kouluissa tai omassa työssämme olemaan esimerkiksi kymmenen vuoden sisällä. Messuilla tekoälyä tarjottiin runsaasti jo myös päiväkoti-ikäisten lasten arkeen ja opetukseen, esimerkiksi satujen luomiseen ja kerrontaan. Vaikka tekoäly on parhaimmillaan motivoiva ja inspiroiva työkalu, on hieman kylmäävää ajatella seurauksia, jos sillä korvataan enemmänkin sosiaalista kanssakäymistä sekä kohtaamisia. Tekoäly esitettiin myös arviointityökaluna eri oppiaineille, erityisesti reaaliaineiden kirjoitelmien arvioinnin tueksi. Mahtaako tekoälyn arviointi kuitenkaan olla opiskelijan näkökulmasta yhtä arvokas kuin opettajalta saatu palaute? Entä millaiset vaikutukset opiskelijan yksilölliseen tukemiseen ja koko opetusryhmän opettamiseen olisivat, jos tarkastustyö on suureksi osaksi tehty tekoälyllä?
CodeMonkey tarjoaa pelillistä ja innostavaa ohjelmointiopetusta päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Pidimme erityisesti siitä, että alusta asti koodausrivin näkymää ei ollut muokattu esimerkiksi palikkamuotoon. Oppimisympäristöt keskittyivät erityisesti Pythoniin, mikä sopisi hyvin MAA11-kurssiin ja voisi madaltaa opiskelijoiden kynnystä ohjelmoinnin aloittamiseen. Saimme esittelyn erityisesti lukiolaisille sopivaan versioon ja pääsimme kokeilemaan sitä. Harmillisesti ohjelmaa ei ole ainakaan vielä saatavilla suomen kielellä, joten esittelyn anti jäi lähinnä inspiraation tasolle.
Reissumme kohokohtia oli, kun pääsimme tutustumaan lounaan merkeissä Suomen Lenovo-tiimiin sekä viettämään iltaa Acerin pohjoismaiden edustajien kanssa. Oli mielenkiintoista kuulla suomalaisten koulujen erilaisista uudistuksista liittyen tietotekniikkahankintoihin kouluissa. Turussa on selvästi esimerkillisen yhtenäinen linja, mikä helpottaa paikallisten koulujen välistä yhteistyötä sekä opettajien arkea. Lontoon reissu oli täynnä kiinnostavia kohtaamisia sekä inspiroivia hetkiä. Kotiin oli mukava palata hienojen muistojen sekä uusien ajatusten kera!
