Ainakin Suomeen verrattuna espanjalainen ruoka, ja sen ympärille koostuva kulttuuri ja tavat ovat todella todella erilaisia.  

Ensinnäkin espanjalaisten ruokailuajat, jotka olivat meille suomalaisille varmaan yksi isoimmista ”kulttuurishokeista”. Siellä ei juurikaan syöty aamupalaa, ehkä korkeintaan yksi paahtoleipä, mutta yleensä he söivät jonkun makean leivoksen tai keksin. Toisin kuin Suomessa, espanjalaisissa koulussa ei tarjota kouluruokaa. Aamuisin perheen vanhemmat olivat pakanneet mukaan jonkun leivän, ja pidemmille reissuille, kun emme olleet koululla Alcalassa, leivän lisäksi mukaan otettiin vaikka jotain hedelmiä ja mehua. Toki koulun kahviostakin sai syötävää, esimerkiksi leivoksia, sipsejä ja limsaa sekä mehua, mutta ei sekään mitään kunnon ruokaa ole. Iltapäivällä koulun jälkeen, suurin piirtein siihen aikaan kuin Suomessa syötäisiin päivällistä, söivät he lounasta. Lounas oli ihan kunnon lämmintä ruokaa, mutta yleensä jotain vähän kevyempää, esimerkiksi keittoa.  Illalla, noin klo 22-23, syötiin illallista. Illallinen oli selkeästi päivän isoin ruoka. Sillä tarjottiin useampaa ruokalajia, vaikkapa aluksi kylmää keittoa, jonka jälkeen jonkinlainen pihvi. Lopuksi syötiin jälkiruuaksi vielä jotain, esim hedelmä tai jogurttia. 

Espanjassa syötiin todella paljon kaikenlaisia mereneläviä. Melkein jokaisella lämpimällä ruoalla tarjottiin mm. erilaisia kaloja, rapuja ja simpukoita. Ruuan kanssa ei myöskään syöty kasviksia, niin kuin Suomessa yleensä.