”Minä menin retkelle Pompanrahkalle. Sinne osalllistui kaksi luokkaa ja kaksi opettajaa. Siellä oli tosi kivaa.”
Retkivalmistelut ensimmäistä retkeä varten olimme aloittaneet hyvissä ajoin elokuun puolella. Opettelimme käyttämään kaasutrangiaa ja yhdessä katsoimme, miten teltta saatiin pystytettyä. Nämä olivatkin tärkeitä taitoja, olihan ensimmäisen yöretken teemana itsestä huolehtiminen.
”Valmistauduttiin pakkaamalla rinkka. Sinne laitettiin teltta, makuupussi, makuualusta, trangia ja omia asioita esim. vaatteita. Osa tavaroista oli turhia enkä käyttänyt niitä ollenkaan.”
Retkelle lähtiessä sää suosi ja retkeläiset taivalsivat kuusi kilometriä varsin ripeään tahtiin osittain ilman rinkkaa ja osittain rinkan kanssa.
”Oltiin perillä klo 16.00. Kasattiin teltat. Huomasin, että teltta kannattaa pystyttää paremmalle maastolle seuraavalla kerralla. Sitten mentiin tekeen ruokaa ja alkoi sataa. Teimme ruokaa sadeviitta päällä.”
Perustoimet leirillä sujuivat yllättävän hyvin. Kun vatsat olivat täynnä ruokaa, sade yllätti meidät. Eipä se pitkään menoa haitannut. Iltahämärän laskeutuessa oppilaat ottivat ilon irti otsalamppujen kanssa juosten pitkin tannerta sinne tänne. Osa kuitenkin viihtyi nuotiolla makkaranpaistossa ja tulikeppien loisteessa.
”Oli kiva seikkailla yöllä pimeässä. Pidettiin bileet punkkerissa, seikkailtiin hyvin ja sytytettiin puutikkuja. Mieleenpainuvinta oli, kun Samu herätti minut yöllä. Myös kylmyys jäi mieleen.”
Perjantaiaamu valkeni kuulaana. Teltoista kömpi ulos nälkäisiä ja viluisia retkeläisiä yksi toisensa jälkeen. Retkihenki saatiin kuitenkin nopeasti nostettua hyvälle tasolle aamunuotion rätistessä ja lämmittäessä kylmiä sormia. Myös aamupuuro tuntui maistuvan.
Ja yhtä rivakasti kuin retkipaikalle tultiin, sieltä myös lähdettiin. Teltat kasaan, rinkat selkään ja menoksi! Retkestä jäi hyvä mieli meille kaikille.
”Retki on tosi kiva ja opettava. Toivottavasti seuraava tulisi pian.”
