Tälle sivustolle on koottu 3.5.2023 Tampereella järjestetyn OPVA haltuun – Framåt med SSS -hankkeen väliseminaarin pajoihin liittyvä aineisto.
PAJA 1
TOIMINNALLINEN KIELENOPETUS HALTUUN
Hankkeen väliseminaarissa teema 1 kieli ja viestinnän Toiminnallinen kieltenopetus –työpajaan osallistui reilut 20 osallistujaa. Työpajan vetäjänä toimi väitöskirjatutkija FM Niina Kekki Turun yliopistolta. Hänen väitöskirjansa käsittelee edistyneiden suomenoppijoiden kielen oppimista. Aluksi Niina Kekki avasi termiä ”toiminnallinen”, joka ei sinällään viittaa liikkeeseen, vaikka voi toki olla sitäkin. Työpajassa heräteltiin opettajien tietoisuutta kielen oppimisesta ja siitä, miten opettajan käsitys siitä vaikuttaa opettamiseen ja materiaaliin. Niina Kekki painotti, että opiskelija oppii opettajasta huolimatta. Opiskelija etsii oppiessaan käyttöarvoa ja oppii itsellensä merkityksellisiä asioita. Kekin mielestä opettajan tavoite on saada opiskelijan tekemään mahdollisimman paljon oman oppimisensa eteen.
Kielen ymmärtämisen ja tuottamisen taidot kehittyvät eri aikaan. Kielen oppijalla reseptiivinen, eli kuullun ja luetunymmärtäminen kehittyy ensin ja sen vuoksi on loogisinta edetä kielen käytöstä sääntöihin eikä päinvastoin. Kieli liittyy erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja tulee sitä kautta tutuksi.Kun sanat ja fraasit ovat kielenoppijalle tuttuja, voidaan niitä alkaa tarkastella kunkin kielen sääntöjen avulla. Esimerkkinä vaikka sanaston harjoittelu kauppaan menosta; lausahdus ”tuo kaks jätelöö” ohjaa toimintaan ostaa kaksi jäätelöä. Kun fraasin merkitys on opittu, voidaan keskittyä lukumäärän ja substantiivin muotoon (tässä tapauksessa partitiiviin). Kielen oppiminen vuorovaikutteisilla harjoitteilla, jossa yhdistetään kieli ja toiminta, luo merkityksen kielen oppimiselle.
Opiskelijan kielen taitojen tason selvittäminen on olennaista, jotta opiskelu on mielekästä: liian vaikeiden asioiden oppiminen on haastavaa, liian tuttujen asioiden kertaaminen ei motivoi opiskelijaa. Kekki puhuu lähikehityksen vyöhykkeistä, jotka ovat tasoltaan opiskelijan taitoja lähellä. Sanaston kartoitusta voidaan tehdä käsitekarttojen, pariharjoitusten (esim. kysy kaverilta minkälainen perhe hänellä on) tai teemoitettujen keskustelujen avulla.
Aikuisten maahanmuuttaneiden opiskelijoiden suomen kielen opettajanakin toimineen Kekin mielestä opiskelijan omasta äidinkielestä ei ole syytä luopua kokonaan suomen kielen opinnoissa. Suomen kielen omalaatuisuus ja vähäinen yhtäläisyys esimerkiksi englannin kielen kanssa ei tue suomen opiskelua esim. englannin kautta. Sen sijaan opiskelijan voi omalla äidinkielellä vertailla kielten eri osia tai rakenteita ja sitä kautta oppia ymmärtämään esim. suomen kielen tapoja ilmaista asioita. Toiminnallinen kielenoppiminen on kielen oppimista sidottuna toimintaan, jossa kieltä käytetään ja opitaan. Kekki kannustaa opettajia miettimään miten kielen oppimista tapahtuu vuorovaikutteisissa tilanteissa ja järjestämään niitä opiskelijoidensa kielen oppimisen tueksi.
Väitöskirjatutkija FM Niina Kekin esityksen materiaalia voi tarkastella täällä:
20230305_OPVA_toiminnallisuus_niina_kekki – paja1
PAJA 2
TEEN OPETUKSESTANI KIELITIETOISEMPAA – VINKKEJÄ JA HARJOITTEITA KIELITIETOISEMPAAN OPETUKSEEN
OPVA-hankkeen väliseminaarin yhtenä työpajana oli kielitietoisuustyöpaja, jossa annettiin vinkkejä selkokieliseen opetukseen. Osallistujat pääsivät tutustumaan kielitietoiseen opettamiseen kolmesta eri näkökulmasta: miten selkokielistät opetusmateriaaliasi, miten huomioit selkokielen puheessasi ja miten ohjaat opiskelijaa tunnillasi selkeästi. Näillä kolmella pisteellä kierrettiin 4 hengen pienryhmissä keskustelemassa. Työpaja alkoi omakohtaisella reflektoinnilla, miten kielitietoista opetuksesi on tällä hetkellä. Apuna oli listaus:
https://forms.office.com/Pages/ResponsePage.aspx?id=A3yf5VlXsEavJ3rc4HcBgdx10PRIPRJDkoUmmcYUMeJUOVFITzVOT1NGSllGUEkxOTBEVDBYVVZRVC4u
Opetusmateriaalin selkeyttämisen pisteellä pohdittiin, miten opettaja tekee saavutettavan Powerpoint-esityksen. Selkeän kielen, asioiden pilkkomisen osiin ja olennaisen kuvituksen käyttö nousivat keskustelussa tärkeiksi asioiksi, joiden avulla huomioidaan monenlaiset opiskelijat.
Opetuspuheen selkeyttämisen pisteellä kuunneltiin ääninäyte ja kirjattiin parannusehdotuksia. Lopuksi verrattiin esiinnousseita ehdotuksia aiemmin kartoitettuun tutkimustietoon.
Oppitunnin selkeän struktuurin pisteellä keskusteltiin opetuksen kehystämisestä metapuheen keinoin ja siten opetuspuheen sujuvoittamisesta ja ymmärrettävämmäksi tekemisestä. Asiaa mietittiin kriittisten siirtymien kautta: oppitunnin aloitus, aiheeseen johdattelu, aiheesta toiseen siirtyminen, ohjeiden antaminen, ymmärryksen varmistaminen jne.
Padletiin kirjattiin keskustelujen pohjalta heränneitä ideoita ja metapuherepliikkejä:
https://padlet.com/matiassaily/metapuhe-ja-opetustilanteiden-kehyst-minen-am2zieddddzrpxsr
Pajaan osallistuvilta tuli palautetta, että työpaja oli hyvä herätys metapuheeseen sekä opetuspuheen ja -materiaalin piirteisiin. Kaikille oppijoille on merkitystä sillä, miten opettaja antaa ohjeita, siirtyy asiasta toiseen ja ylipäänsä on läsnä opetustilanteissa.
PAJA 3
MONINAISET OPISKELIJAT – MONINAISET OPVA-MALLIT
Työpajassa tutustuttiin kuuteen opiskelijapersoonaan, jotka on kevään aikana hankeverkostossa kehitetty monivaiheisessa ja monialaisessa prosessissa. Opiskelijapersoonat edustavat erilaisia ammatillisen koulutuksen opiskelijoita yksilöllisine ominaisuuksineen – vahvuuksineen ja tuen tarpeineen.
Yleisesittelyn jälkeen kuudessa pienryhmässä perehdyttiin kussakin tarkemmin yhteen persoonaan ja rakennettiin hänelle “HOKS-keskustelun” kautta OPVA-opintojen toteutus, joka vastaisi parhaiten kyseisen kaltaisten opiskelijoiden tuen ja opiskeluvalmiuksien vahvistamisen tarpeisiin. Mohindolle, Epulle, Kayalle, Vennille, Teemulle ja Johanille suunniteltiin kullekin OPVA-opintojen ajoitus, kesto, sisällöt, oppimisympäristöt, intensiteetti suhteessa tutkinto-opintoihin sekä ohjauksen ja tuen toteuttajat perustuen persoonien erilaisiin tarpeisiin, elämäntilanteisiin ja motivaation osatekijöihin.
Opiskelijoiden “HOKS-keskustelussa” testattiin ThingLink-pohjaista työkalua, jota hankkeessa vielä jatkojalostetaan käyttökokemusten pohjalta. Myös opiskelijapersoonia testattiin työpajassa ensimmäistä kertaa ja palautteen perusteella myös niihin tulee vielä pieniä muutoksia. Opiskelijapersoonat oheismateriaaleineen julkaistaan viimeistään elokuun aikana.
Keskustelu työpajassa oli vilkasta ja työskentelyyn olisi voinut käyttää aikaa enemmänkin. Opiskelijapersoonat koettiin tunnistettaviksi, joskin myös todettiin, että erilaiset persoonatyypit painottuvat eri tavoin erilaisissa koulutusorganisaatioissa. Onkin tärkeää, että koulutuksen järjestäjät tunnistavat omat opiskelijansa, ennakoivat heidän tuen tarpeensa ja rakentavat tukipalvelut – myös opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot – vastaamaan heidän todellisiin tarpeisiinsa. Ennakoinnin ja OPVA-toteutusmallien suunnittelun tueksi jatkamme vielä työkalun kehittämistä ja monipuolistamista. Työpajasta saatujen palautteiden perusteella suunta on oikea!
PAJA 4
OPVA-OPINNOT OSANA OPISKELIJAN OPPIMISEN TUEN MUOTOJA
OPVA haltuun – Framåt med SSS -hankkeen väliseminaarin työpajassa heittäydyimme yhdessä laajemman asiantuntijajoukon voimin pohtimaan, mitä OPVA-opinnot ovat osana opiskelijan oppimisen tuen muotoja. Työskentelymuodoksi valikoitui kaikille varmasti tuttu Learning Café (oppimiskahvila).
Osallistujat kiersivät pienemmissä ryhmissä tarkastelemassa OPVA-opintoja suhteessa erityiseen tukeen sekä yleisesti annettavaan tukeen ja ohjaukseen. Learning Caféssa näitä teemoja tarkasteltiin sekä opiskelijan tarpeiden että oppilaitoksen toimintatapojen näkökulmasta.
Puheensorina, ajatusten ja kokemusten jakaminen oli käsin kosketeltavissa. Ehkäpä yksi työpajan keskeisimmistä tuloksista olikin, että verkostoitumista ja yhteistä keskustelua oppilaitosrajat ylittäen selvästi tarvitaan.
Työpajassa tehtiin hienoja havaintoja ja tunnistettiin, että OPVA-opinnoille on selkeä tarve ja paikka osana opiskelijan oppimisen tuen muotoja. Työpajan keskustelua oli kiteyttämässä livepiirtäjä Eero Saarikoski Tussitaikureilta – kurkista ja tutustu työpajan keskeisiin havaintoihin alla olevassa kuvassa.
Lämmin kiitos työpajaan osallistuneille asiantuntijoille ja työpajan fasilitaattoreille.
- Birgitta Karvo, Suomen Diakoniaopisto, palvelumuotoilija & teemanryhmän vetäjä (Teema 5: tukitarpeet ja pedagogiset ratkaisut)
Tässä vielä muutama osallistujapalaute työpajan keskeisistä havainnoista:
” Työpajatyöskentely oli kiva ja kun sai kuulla muiden oppilaitosten kokemuksista, oli se parasta antia!”
”En reflektion över att det finns samma utmaningar i alla skolor och att man jobbar i stor utsträckning på samma sätt, men benämningarna för olika ”pajat” varierar.” -osallistujapalaute
”Elämänhallinnan opvaan on tarvetta! Opva-pajoja kannattaa järjestää.” -osallistujapalaute
PAJA 5
TYÖELÄMÄTAIDOT, DIGITAIDOT JA MATEMAATTISET TAIDOT
Avasimme työpajassa työelämätaitojen, digitaitojen sekä matematiikkataitojen koulutuskokonaisuuden sisältöjä lyhyesti ja samalla esittelimme teemaryhmämme työskentelyn nykyistä tilannetta. Digitaitojen, työelämätaitojen ja matemaattisten taitojen ryhmien yhteisenä kokemuksena nousi esille tunne siitä, että aikaa oli liian vähän. Tarvetta olisi ollut saada avata esitysten teemoja syvällisemmin.
Matemaattisten taitojen osalta erityisesti matematiikka ja tunteet herättivät keskustelua. Digitaidoissa nousi yhteiseen keskusteluun tekoäly. Digitaitoryhmään tuli mukaan yksi henkilö, jolla on erityisesti tekoälyyn liittyvää perusosaamista.
Työelämätaitojen ryhmä keräsi palautetta konkreettisesti post it -lapuilla. Positiivista oli, että ryhmä sai palautetta jokaisesta osa-alueesta. He olisivatkin mielellään jatkaneet keskustelua palautteiden sisällöistä. Digitaitojen ja matemaattisten taitojen ryhmät keräsivät palautetta Forms-kyselyillä. Molemmat ryhmät saivat hyvää ja kannustavaa palautetta, vaikka palautteiden määrä olisi voinut olla runsaampi. Digiryhmän palautteessa nousi esille verkko-OPVA:n tarve, joka on digitaitoryhmän yhtenä kehittämiskohteena. Matemaattisia taitoja koskevissa palautteissa tuli esille koulutuskokonaisuuden sisältöjen monipuolisuus ja se, että vastaajat olivat saaneet esityksestä vahvistusta omille ajatuksilleen. Matematiikka ja tunteet -osion kohdalta olisi haluttu käydä keskustelua siitä, miten selättää matematiikan opiskeluun liittyviä ahdistuksen tunteita. Kuulijat pyysivät pajan materiaalia tueksi syksyllä alkavan OPVA -kokonaisuuden kehittämiseen.
Kokonaisuudessaan pajaan osallistujien tarve yhteiseen keskusteluun oli selkeästi aistittavissa. Tuli tunne, että olemme tärkeällä asialla! OPVA:n järjestämisestä edellä mainittujen taitojen osalta on tarve saada lisää tietoa! Hyvin suunniteltu OPVA-kokonaisuus voidaan nähdä oppilaitosten vahvuutena, jolloin OPVA tuo opiskelijoille hyvinvointia ja intoa opiskeluun.
PAJA 6
MITÄ KEINOJA OPPILAITOS VOI TARJOTA OPISKELIJAT ELÄMÄNHALLINNAN HAASTEIDEN VOITTAMISEEN?
Pajan aiheena oli mitä keinoja oppilaitos voi tarjota opiskelijan elämänhallinnan haasteiden voittamiseen. Aihetta alustettiin avaamalla mitä on opiskelukyky, kartoittamalla mitä haasteita elämänhallinnan ja opiskelukyvyn alueella tunnistetaan tänä päivänä sekä pohtimalla onko elämänhallinnan ja opiskelukyvyn tukeminen ammatillisen koulutuksen asia. Alustuksessa pohdittiin myös, mitä aiheutuu, jos opiskelija on pitkään poissa kouluarjesta ja kenen tehtävä opiskelukyvyn arvioiminen on.
Alustuksen jälkeen osallistujat pureutuivat aiheeseen OPVAn opiskelijapersoonien kautta. Kysymys oli jokaisen opiskelijapersoonan kohdalla sama: miten opiskelijaa voidaan tukea ammatillisessa koulutuksessa elämänhallinnan ja opiskelukyvyn ylläpitämiseksi ja tavoittelemiseksi. Osallistujat jakaantuivat vapaasti pieniin ryhmiin eri opiskelijapersoonien ympärille. Hetken aikaa asiaa pohdittuaan ja verkostoiduttuaan osa porukasta jatkoi matkaa myötä- ja osa vastapäivään eri opiskelijapersoonan tilannetta pohtimaan. Näin saatiin koko työpajan ajan vaihtuvat tiimit.
Yhteenvetona voidaan todeta, että elämänhallinnan ja opiskelukyvyn tukemiseen tarvitaan yksilöllisiä opiskelupolkuja, jotka auttavat opiskelijaa löytämään ja käyttämään vahvuuksiaan. Työpajan lopuksi hyviä käytäntöjä jakoivat dialogisesti Tia Ekholm Tavastian OTE-pajasta sekä Mira Härkönen Sampon Breikkis-pajasta.
