Lapsi tai lapsen perhe voi arjessaan tarvita monia erilaisia palveluita. Lapsiperheiden ensisijainen sosiaali- ja terveyspalvelu on äitiys- ja lastenneuvola, jonka asiakkaita lähes kaikki lapset ja perheet ovat.
Huoltajan tuodessa esille perheen voimavarojen vähyyttä, henkilöstö voi ohjata huoltajaa hakemaan tukea sosiaalihuollon palveluista. Sosiaalihuollon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Julkisia palveluita täydentää yritysten ja järjestöjen palvelut.
Sosiaalihuollon asiakkuus on salassa pidettävää tietoa, eikä suoraan kuuluu varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa tehdään lapsen etu ensisijalla ja salassapitosäännösten mukaan.
Tähän tulee taulukko: Esimerkkejä lapsiperheiden tarvitsemista sosiaalipalveluista.
Miten varhaiskasvatuksen henkilöstö tukee perhettä saamaan apua sosiaalihuollosta?
Kun varhaiskasvatuksen henkilöstöllä herää ajatus siitä, että perheellä on tarve sosiaalihuollon palveluihin, opettaja, sosionomi tai muu varhaiskasvatuksen ammattilainen ottaa asian puheeksi huoltajan kanssa keskustelussa. Keskustelussa on tärkeää luottamuksellinen ja sensitiivinen asenne perhettä kohtaan.
Huoltajan kanssa voidaan sopia, että varhaiskasvatuksen työntekijä ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon, jotta perheen tuen tarve arvioitaisiin. Yhteydenotto tehdään lomakkeella (linkki), johon kirjoitetaan lyhyt kuvaus tilanteesta.
Aina yhteydenottoa sosiaalihuoltoon ei tarvita. Perheellä voi olla muita väyliä tarvitsemansa tuen tai avun järjestämiseksi tai asia saattaa olla jo järjestynyt.
Huom. Varhaiskasvatuksen henkilöstö voi ehdottaa perheelle keskustelua alueellisen sosionomin kanssa. Alsolta huoltajat voivat saada palveluohjausta ja keskusteluapua lapsiperhearkeen vanhemmuuden tueksi. Alueelliset sosionomit ovat Turun varhaiskasvatuksen omaa henkilöstöä.
Koska ilmoitus sosiaalihuoltoon on välttämätön?
Tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstön mielestä perheen tuen tarve on ilmeinen ja lapsen etu sitä välttämättä vaatii, varhaiskasvatuksen ammattilaisen on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. (Sosiaalihuoltolaki 35 §)
Linkki: ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta
Mikäli varhaiskasvatuksen henkilöstö havaitsee, että lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on varhaiskasvatuksen henkilöstö velvollinen tekemään viipymättä lastensuojeluilmoituksen. (Lastensuojelulaki 25 §)
Linkki: lastensuojeluilmoitus
Mikäli perheellä on voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus, varhaiskasvatus voi olla suoraan yhteydessä lapsen omaan sosiaalityöntekijään virka-ajan puitteissa. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta.
Huom. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on pedagoginen asiakirja ja varhaiskasvatuksen työväline, johon lähtökohtaisesti ei kirjata lapsen ja perheen sosiaalihuoltoon liittyviä asioita.
Akuuteissa tilanteissa yhteydenotto sosiaalipäivystykseen
Sosiaalipäivystys hoitaa akuutin kiireellisen sosiaalityön sekä lastensuojeluilmoitusten, sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten ja sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottamisen ja päivystyksellisen puuttumisen sekä tarpeen mukaan asiakkaiden jatko-ohjaamisen.
Ota välittömästi yhteyttä sosiaalipäivystykseen, mikäli:
- epäilet lapsen kaltoinkohtelua
- lapsi jää äkillisesti ilman huolta pitävää aikuista
- vanhempi on vahvasti päihtynyt lapsen seurassa
Sosiaalipäivystykseen saa yhteyden vuorokauden ympäri puhelimitse p. 02 262 6003
Kerrotaanko ilmoituksesta lapsen huoltajille? Milloin otetaan yhteys poliisiin?
Mikäli varhaiskasvatuksen henkilöstö päätyy tekemään lastensuojeluilmoituksen tai lasta koskevan ilmoituksen sosiaalihuoltoon, asiasta kerrotaan lapsen huoltajille ja avataan syyt, joihin ilmoituksen tekeminen perustuu.
Poikkeuksen tästä tekee tilanne, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstöllä herää huoli, että lapseen kohdistuu seksuaalista väkivaltaa (rikoslain (39/1889) 20 luvussa seksuaalirikoksena rangaistavaksi säädetty teko), tai henkeä ja terveyttä uhkaavaa väkivaltaa (sellainen rikoslain 21 luvussa henkeen ja terveyteen kohdistuvana rikoksena rangaistavaksi säädetty teko, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta) otetaan välittömästi yhteyttä sosiaalihuoltoon sekä ilmoitetaan asiasta poliisille.
Näissä tilanteissa ilmoituksen tekemisestä ei ilmoiteta etukäteen lapsen huoltajille.