MUISTA TYÖN RAJAAMINEN – MUISTA TYÖHYVINVOINNIN KULMAKIVET

Koska paras tuki oppilaalle on hyvinvoiva opettaja, omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Työhyvinvointiin kuuluu työn mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät hyvän ja motivoivan johtamisen lisäksi muun muassa työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

Oman työn rajat ja siihen liittyvien sääntöjen tunteminen voidaan nähdä osana työhyvinvointia. Tärkeää on osata hakea itselleen riittävän aikaisin apua lähijohtajalta, mikäli työn kuormitus kasvaa liian suureksi. Tilanteen korjaaminen voi vaatia lähijohtajan lisäksi työterveyden ja työsuojelun mukaan ottamista.

Oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin pohtimisen avuksi voi itselleen asettaa kysymyksiä:

  • Mikä on parasta työssäni?
  • Miten ylläpidän työmotivaatiota ja työkuntoa?
  • Mitä hyvää tuon työyhteisööni?
  • Miten huolehdin palautumisesta?
  • Mitä teen, jos uupumus hiipii kehoon ja mieleen?
Palautumisen pelisäännöt Työterveys Työtapaturma Työkyvyn hallintamalli Oman ammattitaidon kehittäminen Työsuojelu Sisäilma-asiat Hyvä kohtelu Turun kaupungin työpaikoilla Seksuaalinen häirintä Päihdeasioiden käsittely

Työssä palautumisen pelisäännöt

suosituksena Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen työntekijöille

  1. Hyvinvointitauot
    • Työn tauottamisen mahdollisuuksien huomioiminen omassa työssä
    • Työyhteisön taukokäytäntöjen sopiminen yhdessä
    • Työssä on hyvä pitää mikrotaukoja säännöllisesti (esim. muutaman minuutin jaloittelu, hengitysharjoitus tai venyttely)
    • Työssä tulee saada muutama pidempi tauko, jolloin on tärkeää irtautua työstä hetkeksi
  2. Ulkoilu ja liikkuminen
    • Ulkoilun ja liikkumisen lisääminen työpäivään on tärkeää oman vireyden ja palautumisen edistämiseksi
    • Mikäli ulkoilu tai liikkuminen ei suoraan sisälly työtehtäviisi, pyri lisäämään ulkoilua tai liikkumista mahdollisuuksien mukaan pidemmillä tauoilla ja työn lomassa (esim. oppitunnit ulkona, kävelykokoukset, rappusten valinta hissin sijaan.
  3. Ruokailu
    • Kiire ja kiireen tuntu voi hankaloittaa ruokailua/välipalojen syöntiä työssä.
    • Ruokailu on erittäin tärkeä työssä palautumisen säätelijä, ja tämä tulee mahdollistaa kaikille.
    • Ruoka/välipalahetki tulee yhteisesti sopia työyhteisössä tai itse kalenteroida.
  4. Digitaalisessa työympäristössä toimiminen
    • Viesteihin tulee vastata itselleen sopivana ajankohtana työpäivän aikana tai viimeistään kolmen työpäivän kuluessa. Kiireellisissä asioissa tulee soittaa, sillä viesteihin ei voi olettaa saavan vastausta heti.
    • Vapaa-ajalla työntekijä ei ole velvollinen vastaamaan ja/tai reagoimaan viesteihin
    • Viestejä tulee lähettää ainoastaan työpäivän aikana.
    • Työyhteisössä tulee käydä läpi tarkemmat viestintään liittyvät pelisäännöt, mikäli tarpeen.
  5. Psykologinen turvallisuus
    • Pyri käsittelemään työasiat työpäivän aikana
    • Pyri ottamaan esille rakentavasti keskustellen myös haastavat asiat työpäivän aikana

Työterveys

Turun kaupungin henkilöstön työterveydestä huolehtii Länsirannikon työterveys.

www.terveysturku.fi

Työterveyspalvelut painottuvat lakisääteisiin toimintoihin ja ennaltaehkäisyyn. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.

Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa tarjotaan käytettävissä olevin resurssein ja sen tavoitteena on hyvän hoidon varmistaminen, tarvittavaan hoitoon ohjaaminen sekä työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin seuranta ja tukeminen.

Käynnit työterveydessä ovat palkallista työaikaa.

Työtapaturma ja työturvallisuusilmoitukset?)

Työturvallisuusasiat, joista tehdään WPro-järjestelmään ilmoitus vaara- ja uhkatilanneselvitykset (sekä työntekijän että oppilaan)

  • veritapaturmailmoitus

Lähijohtaja tekee järjestelmän kautta lääkinnällisiä toimenpiteitä vaatineissa työtapaturmissa ilmoituksen myös vakuutusyhtiölle.

Työtapaturmien lisäksi pitäisi raportoida läheltä piti tilanteet ja uhkatilanteet. Ilmoituksia pitäisi tehdä matalalla kynnyksellä / ennaltaehkäisevästi.

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli

Turussa on käytössä työkyvyn hallintamalli, joka on varhaisen välittämisen toimintatapa. Sitä käyttämällä pyritään havaitsemaan työntekijän ja työyhteisön työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimiehen/lähijohtajan tehtävä on puuttua välittävällä otteella systemaattisesti, ongelmallisiksi koettuihin asioihin, ettei työntekijän tai työyhteisön työkyky ja työhyvinvointi vaarannu.

Työntekijän sairauspoissaoloseurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esihenkilön varhaista välittämistä on ottaa asia puheeksi seuraavien rajojen täyttyessä:

  • Omailmoitusten määrä: 3 poissaolokertaa 1-3 päivää 6 kuukauden aikana
  • 5 poissaolokertaa tai yli 20 päivää 12 kuukauden aikana
  • Yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin yhteensä kuukauden ajan. Esihenkilö ilmoittaa työterveyshoitajalle, kun 30 päivää täyttyy.
  • 90 päivää yhtäjaksoisesti tai 2 vuoden aikana. Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon kelalle kuultuaan osapuolia.

Työnantajalla on aina oikeus vaatia sairauslomatodistus ja päättää sairausloman palkallisuudesta. Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa on määräykset sairausajan palkallisuudesta sekä siitä, kuinka kauan sairausajalta voidaan maksaa palkkaa.

Puheeksi ottaminen: havaitun ongelman laatua selvitetään aina ensin esihenkilön ja työntekijän välisessä keskustelussa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Tavoitteena on, että esihenkilö ja työntekijä oppivat keskustellen ratkaisemaan työhön liittyviä asioita enemmän yhdessä. Erotetaan puheeksi otto normaalista palautteenannosta (esim. työn tekemättä jättäminen, sääntöjen noudattamattomuus). Työntekijällä on oikeus pyytää keskustelua ja olla aloitteellinen sekä ottaa halutessaan tukihenkilö mukaan keskusteluun.

Oman ammattitaidon kehittäminen

Koulujen henkilökunnan on tärkeää päivittää ja kehittää ammattitaitoaan. Koulutusten ja perehdytysten tulee tapahtua työajalla, YS-aikaa ei voi käyttää.

Työsuojelu

Työsuojeluvaltuutettu on asiantuntija työpaikan fyysiseen tai psyykkiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työntekijöitä työpaikalla. Työsuojeluvaltuutetun asema perustuu lakiin (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta).

Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun, kun sinulla on kysyttävää:

  • työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta
  • työturvallisuudesta
  • sisäilmaongelmista

Hyvä kohtelu Turun kaupungin työpaikoilla

Huom. Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän eri ilmenemismuodot ovat vakava asia, ja siksi on tärkeää, että niitä ei sekoiteta työpaikan normaaleihin erimielisyyksiin ja ristiriitatilanteisiin. Jokaisen on hyväksyttävä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia mielipiteitä. Työtovereita ei kuitenkaan tarvitse pitää ystävinä, mutta heidän kanssaan pitää pystyä asialliseen työntekoon ja käyttäytyä kaikkia kohtaan hyvien käytöstapojen edellyttämällä tavalla. Kaikki työnantajan suorittamat ja työntekijän kannalta ehkä epämiellyttävät toimenpiteet eivät ole häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Turun kaupungin työpaikoilla ja siellä tehtävissä töissä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Tähän lukeutuu myös seksuaalinen häirintä. Työpaikan jokaisen työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ei ole vain yksilön ongelma, vaan siitä kärsii usein koko työyhteisö. Epäasiallinen kohtelu on hyvien tapojen vastaista käyttäytymistä. Epäasiallinen kohtelu muuttuu häirinnäksi eli kiusaamiseksi, kun se on toistuvaa tai jatkuvaa. Epäasiallinen kohtelu voi olla esimerkiksi uhkailua, pelottelua, väheksyntää, mustamaalaamista, negatiiviseksi koettua yksityisasioihin puuttumista ja työyhteisöstä eristämistä. Työyhteisössä tapahtuva häirintä tai epäasiallinen kohtelu on aina kielteistä, alistavaa ja loukkaavaa käyttäytymistä.

Häirintää on mm. jatkuva ja toistuva kohtuuttoman työmäärän vaatiminen, kohtuuttomien aikataulujen antaminen, kokouksiin kutsumatta tai tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen, osaamisen tai kykyjen kannalta vaatimattomien tehtävien antaminen, sosiaalinen eristäminen, huutaminen, haukkuminen ja solvaaminen, loukkaavien kommenttien esittäminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi asettaminen, nöyryyttäminen, mustamaalaaminen ja perättömien tietojen levittäminen, aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen, esimiestyön haittaaminen omien tarkoitusperien edistämiseksi.

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä hankaloittavat henkilön mahdollisuuksia työskennellä, vaikuttavat hänen maineeseensa ja mahdollisuuksiinsa kommunikoida muiden työkavereiden kanssa.

Seksuaalinen häirintä

Sukupuolinen ja seksuaalinen huomio muuttuu seksuaaliseksi häirinnäksi, jos sitä jatketaan, vaikka kohteeksi joutunut ilmaisee pitävänsä sitä loukkaavana tai vastenmielisenä. Seksuaalinen häirintä on mm. sanallinen, sanaton tai fyysinen, luonteeltaan seksuaalinen ei-toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. Seksuaalista häirintää on myös toistuvat, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista ja yksityiselämää koskevat huomautukset.

Epäasiallisesta kohtelusta tulee ilmoittaa ja työnantajalla on jatkuva velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa ja mahdollisia häirintätapauksia. Esihenkilön tulee ilmoituksen saatuaan selvittää tilannetta puolueettomasti ja johdonmukaisesti. Selvittäminen edellyttää kaikkien osapuolten tasapuolista kuulemista. Alkuvaiheessa neuvottelut käydään esihenkilön ja eri osapuolten välillä erikseen. Kuultuaan molempia osapuolia, neuvotellaan niin, että sekä oletettu kiusaaja että kiusattu ovat paikalla. Tavoitteena on neuvotteluteitse saada asiaan ratkaisu, joka edistää rakentavan yhteistyön palautumista ja saadaan työ taas keskiöön. Kaikilla osapuolilla on oikeus ottaa neuvotteluun mukaan tukihenkilö, joka voi olla työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai vaikkapa työkaveri.

Jos asian selvittelyssä ilmenee, että kyse on erityisen räikeästä epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä, työnantaja voi ryhtyä suoraan kurinpitotoimiin. Turun kaupungilla on työnjohdollisiin sanktioihin liit-tyvä kaupunkitasoinen ohje ”Seuraamukset rikkomuksista työtehtävissä”

Koet kollegaltasi tai esimieheltäsi huonoa käytöstä Kerro heti, että et hyväksy asiatonta tai epämiellyttävää käytöstä ja sopikaa asia. Mikäli keskustelu auttoi, asia kunnossa.

Mikäli keskustelu ei auttanut, ilmoita esihenkilölle, esihenkilön esihenkilölle, henkilöstöpäällikölle, työsuojeluun tai työterveyteen. Esihenkilöllä on velvollisuus toimia.

Päihdeasioiden käsittely

Jos työntekijä epäilee että hänelle on kehittymässä päihdeongelma, hänen tulee ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työntekijällä itsellään on vastuu omasta terveydentilasta ja työkyvystä.

Työtoverin velvollisuus on neuvoa ja kannustaa päihdeongelmaista ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai muuhun ammattihenkilöön. Työtoveri voi pyytää päihdeongelmaista keskustelemaan asiasta esimiehen tai työsuojeluvaltuutetun kanssa.

Päihtymisen toteamiseksi riittää yleensä esihenkilön aistinvarainen havainto ja sen lisäksi yhden henkilön toteama päihtyminen. Henkilö ohjataan aina päihde-epäilyssä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon ollessa kiinni, toimitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti.

Puheeksi otolla tarkoitetaan ensimmäistä esimiehen kanssa työpaikalla käytyä keskustelua päihdeongelmasta. Tämä keskustelu on pidettävä aina kun on epäily henkilön työkyvyn heikkenemisestä, tai kun on todettu henkilön olleen päihtyneenä töissä. Työntekijä voi ottaa mukaan puheeksiottokeskusteluun työsuojeluvaltuutetun ja/tai työterveyshuollon edustajan. Keskustelussa sovitaan seurannasta. Seurantakeskustelu pidetään 2–3 kuukauden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta. Mikäli päihteiden väärinkäyttö jatkuu edelleen ja omatoimista hoitoon hakeutumista ei ole tapahtunut, esimies kutsuu koolle hoitoonohjausneuvottelun. Työterveyshuolto toimii päihdeasioissa puolueettomana asiantuntijana. Työterveyshuollon tehtävänä on päihdeasioissa toimia hoitoon ohjaajana. Varsinainen hoito tapahtuu päihdeongelmiin erikoistuneissa hoitopaikoissa, joiden kanssa työterveyshuolto toimii yhteistyössä ja yhteyshenkilönä. Hoitoonohjauksen tavoite on auttaa henkilöä pääsemään eroon ongelmallisesta ja haittoja aiheuttavasta päihteiden käytöstä. Päihdeongelman toistuessa työnantaja tarjoaa mahdollisuuden osallistua päihdekuntoutukseen enintään kaksi kertaa ottaen huomioon hoitoprosessien aikavälin. Työsopimuslain mukaan päihtyneenä esiintyminen tai päihteiden käyttö työpaikalla voivat olla työ- tai virkasuhteen päättämisperusteita.

Sisäilma-asioiden toimintamallin löydät Metkusta.