Tutkimme päivällä merenpohjaa Saltsjöbadenin edustalla. Pohjanoudin on nimetty ruotsalaisen valtameritutkija Ekmanin mukaan. Allekirjoittaneen hypoteesi on, että Ekman itse kehitti laitteen, mutta tietoa tästä ei ollut. Laitetta operoidaan mereen laskettavalla köydellä, luotilukolla ja kahdella viritettävällä leualla. Kun Lokin kaikuluotain näytti 10 metriä, pysähdyimme ja laskimme Ekmanin mereen. Ensimmäinen yritys oli huti eli emme saaneet pohjanäytettä. Toisella yrityksellä saimme hyvän savinäytteen pohjasta. Noston jälkeen teimme klassisen hajutestin. Hajutestin perusteella merenpohja voi hyvin, sillä savi ei tuoksunut juuri miltään. Löysimme saven seasta elämää, kun tutkimme savea tarkemmin pinseteillä. Savesta löysimme kilkin, joka on äyriäislaji. Kilkin lisäksi löysimme kaksi liejusimpukkaa. Pohjalla siis oli elämää.
Valtameritutkija Ekman on tunnettu erityisesti merivirta- ja tuulitutkimuksista. Hän on kehittänyt Ekmanin spiraaliksi kutsutun teorian, joka selittää, miten tuuli vaikuttaa merivirtauksiin ja kuinka vesi liikkuu syvemmillä vesikerroksilla eri suuntiin. Teoria liittyy Coriolis-ilmiöön, joka johtuu Maan pyörimisestä. Ilmiö syntyy kun vesi poikkeaa liikkeestä aina enemmän syvemmillä vesikerroksilla, jolloin muodostuu spiraali, josta teoria on saanut nimensä. Hänen havainnot ovat olleet merkittävässä roolissa tuulien ja merivirtojen vaikutuksesta toisiinsa. Ekmanin löydökset ovat keskeisiä merentutkimuksissa ja oceanografiassa.
– Viljam ja Eemil
Tiedonhaussa on hyödynnetty tekoälyä