Saimme Kerttulin lukion abeilta lahjoituksena pahvisen talon, jota lapset käyttivät rekvisiittana elokuvissaan. Taloprojektimme sai alkunsa siitä, kun ”teatterissa oli talo ja sitten me tahdottiin tehdä niitä pahvimajoja”.

Lapset kertovat:

”Kaikki Karhut on tuonu laatikoita.”
”Pahvilaatikoita sai suunnitella ja yhdistää.”
”Se et sinne saa mennä on kivaa.”
”Rakentaminen oli kivaa.”

”Tää on iso pahvilaatikko ja me vaan annettin ajatuksen laukata.”
”Se on sataprosenttisen iso ja kaunis.”
”Talossa on sisällä lamppu, telkkari ja kaikkien omia hyllyjä, lautasia ja piirustuksia.”
”Täällä voi leikkiä kotia ja nukkua.”
”Taloa vois vielä isontaa.”

Rakennusurakka jatkui päiviä, kunnes lapset innostuivat leikkimään ulkona jäätelökioskia ja sen myötä projekti muutti muotoaan. Eräs eskarilaisemme kertoo: ”Mä sain päähäni siitä, kun Oravissakin tehtiin laatikoista jätskikioskeja, että tehdään mekin näistä laatikoista ne jätskikioskit. Mä esittelin tän idean muille ja sit me tehtiin.”

Leikkien jälkeen Karhut lahjoittavat talot pihalle kaikkien lasten yhteiseen käyttöön. Leikeissä rispaantuneet laatikot eskarilaiset kuljettavat kierrätykseen.