Talvi on tällä kertaa ollut mielestämme mahtava. Olemme päässeet kokeilemaan, miltä lumi tuntuu iholla, miltä liukumäki tuntuu, kun laskemme sitä alas, ja tietenkin päässeet maistamaan miltä lumi maistuu, vaikka aikuiset eivät siitä kovin mielissään ole olleet. Osa meistä ovat kasvaneet jo niin isoiksi, että olemme jopa jaksaneet vetää kaveria pulkalla, mutta osa meistä on pyytänyt aikuisen apua, kun ei ole päässyt eteenpäin. Täysikuu ja puna-oranssi taivas ovat tuntuneet ihmeellisiltä ja sitä on ollut kiva katsella.
Pukeminen on ollut hankalampaa, kun kesäkengissä ja lippis päässä saattaa tulla hieman kylmä. Olemme tarvinneet välipukua, villasukkia, pipoa, talvihaalaria, talvikenkiä ja välillä myös kuravaatteita. Kaikista hankalimmat ovat mitkäs muut kuin, KÄSINEET! Ne eivät meinaa pysyä käsissä ja peukku ei löydä omaa paikkaansa, ei sitten millään. Välihaalarin käsiin saattaa vahingossa mennä jalat ja haalarin jalkoihin kädet. Osa meistä ovatkin aivan mestareita pukemisessa, osa meistä osaa itse, mutta tarvitsee aikuisen tukea ja tsemppiä, ja osalla meistä menee pidempään saada ulkovaatteita päälle, mutta aikuiset usein hokevat, että ”harjoitellaan!”. Kai se niin on, että me vielä harjoittelemme kaikkea mahdollista, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.
Siirrytään ulkoa sisälle. Päiväkodissa meillä on pienryhmätoimintaa, joka tarkoittaa sanansa mukaisesti sitä, että teemme erilaisia hauskoja juttuja pienissä ryhmissä. Askartelemme, pelaamme, leikimme erilaisia leikkejä, jumppaamme, rakennamme palapelejä ja paljon muuta. Usein aikuiset ovat vierellä auttamassa siltä varalta, että tarvitsemme apua isompien tai pienempien pulmien selvittämisessä. Aikuiset tukevat meitä oppimisessa ja ohjaavat meitä oikeaan suuntaan ja auttavat onnistumaan.
Runotaimissa olemme tehneet paljon palapelejä, ja monimutkaisetkin palapelit onnistuvat meiltä jo paljon paremmin. Olemme oppineet hahmottamaan, mihin kohtaan palapeliä esimerkiksi reunapalat kuuluvat. Usein aikuiset väittävät palojen kuuluvan johonkin muualle, vaikka meidän mielestä ne ovat vain tiukkoja ja siitä syystä emme saa niitä sovitettua haluamaamme kohtaan.
Meillä on kerran viikossa jumppaa, jolloin pääsemme saliin pomppimaan trampoliinia, kiipeämään, hyppimään, menemään esteratoja pitkin, tanssimaan musiikin tahdissa, heittelemään hernepusseja ja palloa, ja mikä parasta: Saa juosta!
Siinä oli meidän talvikuulumiset Runotaimista! Palataan taas uusiin kuulumisiin, kun lumi on hieman sulanut.