Ennen tämän messuraportin kirjoittamista kävin läpi aiempien vuosien BETT-kirjoituksiani. Olen aina pyrkinyt heti ensimmäisenä päivänä kartoittamaan messujen keskeisimmät teemat ja sitten vertaillut niitä kotimaan ja Turun kontekstiin. Tämä on auttanut hahmottamaan kehittämiskohteita sekä toisaalta suunnittelemaan kiireisiä ja pitkiä messupäiviä. Alla olevasta listasta käynee kohtuullisen hyvin esille tietyt aikakaudet, jotka ovat toki ovat myös limittäisiä eivätkä muutenkaan mitenkään selvärajaisia.
Opetusteknologian trendejä 2015-2026:
2015: robotit ja ohjelmointi, kosketustaulut
2016: robotit, ohjelmointi, kosketustaulut, oppilashallintojärjestelmät, 3D-tulostus
2018: STEAM
2020: STEAM, hyvinvointi
2024: tekoäly, kestävä kehitys, STEAM
2025: tekoäly, turvallisuus, (STEAM)
On selvää, että vuonna 2022 alkanut tekoälyaikakausi näkyy BETTissä vielä useita vuosia. Vuonna 2026 tekoäly oli läsnä lähes kaikessa, esityksistä tuotteisiin. Tästä lisää kirjoituksen lopussa. STEAM/STEM/robotiikka jne. -osastoa oli edelleen paljon, mutta varovaisesti arvioisin trendin olevan hieman laskusuunnassa. Brittien varsin turvallisuushakuinen (safeguarding) koulukulttuuri on ollut aina messuilla läsnä kokonaisvaltaisten oppilashallintojärjestelmien kautta. Niihin on pyritty integroimaan kaikki ohjelmistoista maksuliikenteeseen. Uutena asiana nostaisin esille kyberturvallisuuden, jota seuraavaksi käsittelen.
BETT 2026:ssa kyberturva nousi esiin ennen kaikkea koulujen arjen teknisen toimintavarmuuden, uhkien ennaltaehkäisyn ja oppilaitosten laajenevan digiriippuvuuden näkökulmista. Ikääntyvä infrastruktuuri voi aiheuttaa hitautta, häiriöitä ja myös turvallisuusriskejä. Näytteilleasettajat esittelivät ratkaisuja, joiden avulla verkkoa voidaan valvoa ja ylläpitää keskitetysti sekä puuttua poikkeamiin aikaisessa vaiheessa. Moni valmistaja lupasi sekä IT:n että opettajien kuormituksen vähenevän, kun laitteet ”vain toimivat”. Tämä on tietysti kannatettava lähtökohta, mutta varmasti käytännössä edelleen toteutumaton haave. Toki jos oppimisympäristö on rajattu yhden toimijan tuotteisiin, on tavoitteeseen pääsy helpompaa. Vaikka messuilla korostui AI-ratkaisujen soveltaminen käytäntöön, oli mukana runsaasti keskustelua myös siitä, kuinka dataa tulisi kerätä turvallisesti ja oppilaiden henkilötiedot suojata. Kaikki edellä mainitut asiat ovat esillä kotimaassakin, tosin BETTissä tekniseen näkökulmaan yhdistyi myös pedagoginen, arkea sujuvoittava ulottuvuus. Kun infrastruktuuri ja tietoturva ovat kunnossa, voidaan luottaa, että
* oppilastiedot, arvioinnit ja opintosuoritukset säilyvät ja ovat palautettavissa
* käyttökatkot eivät vaaranna opetussuunnitelman toteutusta
* digipalvelut toimivat oikein ja oikeilla käyttäjllä (roolit)
Nämä seikat usein unohtuvat, kun puhutaan opetuksesta ja teknologiasta – datan saatavuus ja eheys ovat perusvaatimus oppimisanalytiikalle, arvioinnille ja opettajien päivittäiselle työskentelylle.
Maailmanpoliittisten muutosten vuoksi Suomessakin on keskustelu aiempaa aktiivisemmin Yhdysvaltalaisten teknologiajättien tuotteista irtautumisesta. Käytännössä kaikki julkisen sektorin toimijat kunnista valtion kautta sote-alueisiin käyttävät joko Microsoftin, Googlen tai Amazonin pilvipalveluita. Tämä aiheuttaa monenlaisia riskejä sekä tietoturvan että tietosuojan suhteen. Irtautuminen näistä ei ole helppoa, sillä korvaavia vaihtoehtoja on vähän. BETTissä kiinnitin kuitenkin huomion muutamaan toimijaan, jotka edellä mainittujen palvelujen lisäksi tarjosivat opetussektorille paikallisesti toimivaa pilvipalvelua. Kaiken kaikkiaan näkisin turvallisuuskeskustelun olevan etenkin Iso-Britanniassa Suomea edellä. Nähtäväksi jää, mihin keskustelu täällä lopulta kääntyy. Messuteemana kyberturvallisuus säilynee näkyvässä roolissa ainakin muutaman vuoden ajan.
Tekoälyn käyttökohteet ulottuivat pedagogiikasta arviointiin, koulun operatiivisiin prosesseihin ja turvallisuuteen – käytännössä se siis läpäisi lähes kaikkea esillä olleita palveluita ja tuotteita.
Keskeiset tekoälyteemat:
* Tekoälyn integrointi ja käytännön sovellutukset – arviointi, opettajan työkuorman helpottaminen, materiaalien tuottaminen
* Tekoälylukutaito, turvallisuus ja etiikka
* Oppimisen ja opiskelun eriyttäminen, personointi ja esteettömyys
Teemoista nostan erikseen esille tekoälylukutaidon. LEGO Education korosti Bett Arena -puheenvuorossaan, että on tärkeää auttaa oppijoita ymmärtämään, miten tekoälyjärjestelmät toimivat datan, algoritmien ja koneoppimisen tasolla. Microsoft puolestaan toi Minecraft Educationiin uusia AI‑lukutaitoon keskittyviä maailmoja, kuten CyberSafe AI, Fantastic Fairgrounds ja AI Detective, jotka käsittelivät eettisyyttä, algoritmien toimintaa ja kriittistä ajattelua. Myös Google painotti vastuullista ja pedagogisesti merkityksellistä AI:n käyttöä: yhtiö esitteli mm. päivityksiä Gemini‑tekoälyyn sekä Google Classroomiin, joiden avulla oppilaat ja opettajat voivat ymmärtää AI‑työkalujen toimintaa, arvioida median aitoutta ja kehittää kriittistä ajattelua. Google esitteli myös mediasisällön alkuperän varmistamisen työkaluja, joiden tavoitteena on lisätä oppijoiden kykyä tunnistaa AI‑tuotettuja materiaaleja ja vahvistaa digitaalista lukutaitoa.
Suomessa ja Turussa paikallisesti mennään mielestäni hyvinkin samaan suuntaan BETTin keskeisten teemojen kanssa: tekoälylukutaidon tärkeys on tunnistettu, turvallinen ja eettinen käyttö huomioidaan ja mahdollisuudet oppimiseen erityttämiseen ja personointiin aletaan pikku hiljaa huomata. Vielä vaaditaan kuitenkin työtä, että jokainen oppija saa nämä mahdollisuudet tasapuolisesti käyttöön. Näiden asioiden toteutumista onkin mielenkiintoista pohtia seuraavan BETT-matkan jälkeen.
