Sain tänä vuonna mahdollisuuden osallistua vuoden 2026 BETT-messuille. Kyseessä oli jo kolmas kertani näillä messuilla, ja jälleen kerran kokemus oli vaikuttava. Edellisestä vierailustani oli kulunut kaksi vuotta, joten oli erityisen mielenkiintoista verrata vuosien 2024 ja 2026 tarjontaa keskenään.
Vaikka messujen suurin ja näkyvin teema oli edelleen sama kuin vuonna 2024 – tekoäly – näkökulma oli selvästi muuttunut. Tällä kertaa painotukset tuntuivat huomattavasti läheisemmiltä oppilaitosten arkeen ja opettajien sekä etenkin oppijoiden todellisiin tarpeisiin.
Vuonna 2024 kirjoitin:
”Tekoäly oli toki vahvasti mukana monella eri osa-alueella tänä vuonna, mutta väkisinkin tuli mieleen ajatus, että koulumaailmasta käsin katsottuna ollaan vieläkin jonkinlaisessa ’Katsotaan, mitä tässä oikein tapahtuu’ -tilassa. Koko asian mullistavuus kyllä tunnistetaan ja ainakin puheissa myös tunnustetaan; verrattiinpa sitä jopa sähkön keksimiseen.”
Tänä vuonna tunnelma oli aivan toinen. Ei enää katsottu vierestä – tekoäly oli tavalla tai toisella mukana lähes kaikessa.
Opettajan työn tukeminen näkyi konkreettisesti
Oma mielenkiintoni kohdistui erityisesti ratkaisuihin, joiden näin aidosti keventävän opettajan työtaakkaa joko opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa tai arvioinnissa- parhaimmillaan jokaisessa osa-alueessa. Tästä näkökulmasta messuilla oli runsaasti lupaavia sovelluksia. Monet niistä pystyivät generoimaan opetusmateriaalia, tuottamaan erilaisia arvioitavia tehtäviä tai muokkaamaan sisältöä opettajan tarpeiden mukaan.
Kun tarkastelin vaihtoehtoja tiukemmin – eli siitä näkökulmasta, voisiko palvelua oikeasti käyttää kotikunnassani opettajana tietosuoja- ja tietoturvavaatimusten puitteissa – valikoima supistui huomattavasti. Lopulta tutut ”jättiläiset”, Microsoft ja Google, olivat edelleen toimijoita, jotka pystyivät vastaamaan näihin vaatimuksiin luotettavasti.
Työskentelen pääasiassa perusopetuksen parissa, ja lisäksi kotikunnassani perusopetuksen oppilaat toimivat Microsoftin ekosysteemissä. Tämä rajaa luonnollisesti myös niitä ratkaisuja, jotka ovat aidosti käyttökelpoisia arjessa. Tämän vuoksi keskityin messuilla erityisesti Microsoftin tarjoamiin työkaluihin ja vietin runsaasti aikaa heidän osastollaan.
Erityisen kiinnostavia olivat esitykset Copilotin Teach-moduulista ja sen tulevista ominaisuuksista. Näistä välittyi selkeä viesti siitä, että pedagogisesti hyödyllisiin toiminnallisuuksiin panostetaan määrätietoisesti. Monet niistä tukevat opettajia jo nyt — esimerkiksi opetuksen suunnittelussa, sisällöntuotannossa, eriyttämisessä ja arvioinnin valmistelussa. Kokonaisuutena kehitys näyttää etenevän suuntaan, joka tuo konkreettista helpotusta opettajan työmäärään.
Kun tähän yhdistetään oppilaille luontaisesti motivoivat oppimisympäristöt, kuten Minecraft Educationin mahdollistama projektipohjainen ja luova työskentely, muodostuu kokonaisuus, joka tukee sekä opettajan työn sujuvoittamista että oppilaiden innostusta ja aktiivista oppimista. Näiden ratkaisujen myötä opettajan digitaalinen työkalupakki alkaa tuntua entistä tarkoituksenmukaisemmalta ja paremmin tämän päivän perusopetuksen tarpeisiin vastaavalta.
Tekoälylukutaito esillä – ja syystäkin
Ilahduttavasti tekoälylukutaito oli messuilla vahvasti esillä. Tarjolla oli runsaasti tietoa ja materiaaleja, jotka tukevat opettajia aiheen käsittelyssä. Suomessakin on tehty erinomaista työtä aiheen parissa ja laadukasta materiaalia aiheesta löytyy jo paljon. Hyvää opetettavaa ei kuitenkaan ole koskaan liikaa, ja oli rohkaisevaa nähdä, että myös kansainvälisesti aiheeseen panostetaan.
Johtavana teemana tekoälylukutaidon suhteen koulutuksessa tuntui olevan se, että käyttämällä tekoälyä luovilla ja vastuullisilla tavoilla kasvatamme myös oppijoiden ymmärrystä siitä, miten itse tekoäly toimii. Ja mitä enemmän em. ymmärrystä on, sitä kriittisemmin tekoälyn tuottamaan informaatioon osataan suhtautua ja saadaan aikaan positiivinen kierre asian suhteen. Asiasta luennoi erittäin inspiroivasti mm. Lego Educationin Andrew Sliwinski.
Oppilashallinnan ekosysteemit – massiivisia ratkaisuja joka lähtöön
Toinen kiinnostava havainto liittyi oppilashallintajärjestelmiin. Kun on itse vuosia seurannut hanketta, jonka tavoitteena on rakentaa kattava opetuksen ekosysteemi, on hieman hämmentävää nähdä messuilla järjestelmiä, joihin on mahdutettu käytännössä kaikki mahdollinen: koulukuljetukset, kulunvalvonta, arviointi, viestintä, oppimisanalytiikka ja paljon muuta.
Nämä ratkaisut olivat vaikuttavia – mutta samalla mm. tietosuojasyistä enemmänkin kuriositeetteja kuin todellisia vaihtoehtoja. Yhtä kaikki, mielenkiintoista oli tutustua näihin hyvin monipuolisiin hallintajärjestelmiin.
Havaintoja ja nostoja
- STEAM/STEM: STEM oli edelleen näkyvissä, mutta huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi vuonna 2020. Kaksi vuotta sitten harmittelin taideaineiden vähäistä näkyvyyttä – tänä vuonna tilanne oli vielä heikompi. Taiteisiin, tarinankerrontaan tai musiikkiin liittyviä innovaatioita oli hyvin vähän.
- E-urheilu: E-urheilua oli selvästi vähemmän esillä kuin kaksi vuotta sitten.
- Kansainvälinen tarjonta: Yllättävää kyllä, kansainväliset osastot olivat tänä vuonna melko vaisuja. Yleensä niissä on messujen näyttävintä antia, mutta tällä kertaa mieleen jäi oikeastaan vain Egyptin mahtipontinen ja näyttävä osasto.
Yhteenveto
Vuoden 2026 BETT-messut olivat jälleen antoisa kokemus. Tekoäly ei ollut enää irrallinen teema vaan läsnä lähes kaikessa – ja ennen kaikkea tavalla, joka alkoi tuntua aidosti opettajan arjen kannalta hyödylliseltä. Messuista jäi tunne, että suunta on selkeä: tekoäly ei ole enää jotain, jonka kehitystä vain seurataan, vaan se on väline, jota koulutuksen kenttä alkaa käyttää yhä tietoisemmin, tavoitteellisemmin ja ennen kaikkea pedagogisesti perusteltavissa olevilla tavoilla.
