Tarinakaupungista avaimia lukutaitotyöhön
esiopetusikäisten kanssa

Lukeminen on yhteinen kokemus
– yhdessä ihmettelyä, keskustelua ja ajattelun rakentamista.
Sinä ohjaat ja rikastat, lapsi osallistuu, kysyy ja tekee oivalluksia.

Lapsi osallistuu omista lähtökohdistaan
Tarinat heräävät eloon, kun lapsi pohtii, ennakoi, tekee päätelmiä
ja liittää lukemaansa omiin kokemuksiinsa ja tietoonsa..
..

Henkilöstön työn tukena
Sivusto tarjoaa konkreettisia tapoja vahvistaa kieltä, lukutaitoa, ajattelua
ja vuorovaikutusta osana esiopetuksen pedagogista arkea sekä valmistaa lasta koulutielle.

Tarinakaupunki osana arkea
Palaa Tarinakaupunkiin, kun se tuntuu luontevalta,
kun suunnittelet oppimiskokonaisuuksia, lukutuokioita tai tutkimisen ja keskustelun hetkiä.
..
Lukutaito kasvaa vuorovaikutuksessa
Yhdessä lukemisen hyödyt
Hyödyt lapselle
▪️ymmärtävä kuuntelu ja tekstin hahmottaminen vahvistuvat
▪️valmiudet lukemaan oppimiseen kehittyvät
▪️myönteinen minäkuva oppijana kasvaa
▪️kiinnostus kirjoja ja tekstejä kohtaan syvenee
Hyödyt Sinulle
▪️pedagoginen jatkumo varhaiskasvatuksesta kouluun vahvistuu
▪️lukutaitotyö tukee esiopetuksen tavoitteita kokonaisvaltaisesti
▪️lapsen edistymistä on helppo havainnoida arjessa
▪️yhteistyö huoltajien kanssa saa yhteisen kielen
Ääneenlukemisen tärkeys
Lukuhetki on yhteinen matka, jossa tarina, kieli ja ajattelu rakentuvat yhdessä.
▪️Tee lukemisesta joustavaa – hetki voi syntyä suunnittelematta arjen keskellä tai olla etukäteen suunniteltu
▪️Rauhallinen rytmi, ääni ja läsnäolo luovat turvallisen ja keskittyneen ilmapiirin
▪️Anna tilaa lasten ajatuksille – kuuntele, kommentoi ja jatka keskustelua
▪️Eläydy tarinaan: vaihtele ääntä, pysähdy ja pohtikaa tapahtumia yhdessä
▪️Palatkaa tuttuihin kirjoihin – toisto syventää ymmärrystä ja löytää uusia merkityksiä
▪️Hyödynnä kuvia: havainnoikaa yksityiskohtia ja yhdistäkää niitä omiin kokemuksiin
▪️Valitse monipuolisia tekstejä – loruja, kuvakirjoja, kertomakirjallisuutta, tietokirjoja ja vaikka sarjakuvia
▪️Tarjoa myös hieman haastavaa luettavaa – uusi sanasto herättää uteliaisuutta
Parhaat kirjavinkit löydät esiopetusikäisten teemoittaisista kirjalistoista – tarttukaa niihin yhdessä!

Tarinoiden vuosikellosta löytyy kuukausittaisten teemojen mukaisia kirjavinkkejä vuoden ympäri.
Pedagogisesti suunnitellut lukuhetket
Pedagogiset lukuhetket tukevat esiopetusikäisen kielen, ajattelun ja vuorovaikutuksen kehittymistä.
Tutustu itse etukäteen kirjaan, jonka aiot lukea lapsille. Mieti samalla, mitkä ovat kirjan keskeisimmät tapahtumat ja mitä kysymyksiä voisit kirjan tapahtumista kysyä.
▪️Huomioi jokainen lapsi: etene rauhassa, hyödynnä pienryhmiä, toistoa ja kuvien tarkastelua
▪️Virittäytykää yhdessä: tutkikaa kirjan kantta, tehkää ennakointeja ja herättäkää uteliaisuutta
▪️Lue eläytyen ja joustavasti: pysähdy, vaihtele lukutapaa ja seuraa lasten kiinnostusta
▪️Kysy avoimia kysymyksiä: mitä tapahtui, miksi, mitä voisi tulla seuraavaksi
▪️Anna tilaa lasten puheelle: ajatukset, kokemukset ja havainnot mukaan keskusteluun
▪️Tue kielen kehitystä arjessa: sanoita, tarkenna ja laajenna lasten vastauksia
▪️Hyödynnä kuvia aktiivisesti: etsi yksityiskohtia, vertaile ja yhdistä omiin kokemuksiin
▪️Jatkakaa tarinaa: leikkikää, dramatisoikaa, piirtäkää tai rakentakaa tarina uudelleen
▪️Mahdollista eri osallistumistavat: puhuminen, näyttäminen, liike ja leikki
▪️Yhteinen keskusteleva lukuhetki vahvistaa sanavarastoa, ajattelua ja kiinnostusta lukemiseen
Dialoginen eli vuorovaikutteinen lukeminen
Vuorovaikutteisessa eli dialogisessa lukemisessa lapsi osallistuu aktiivisesti ja rakentaa ymmärrystä yhdessä aikuisen kanssa. Dialoginen lukeminen osallistaa lasta kirjan lukemiseen keskustelun sekä ilmeiden ja eleiden avulla.
Dialogisen lukemisen hetki voidaan mukauttaa lasten iän ja kielellisen tason mukaisesti. Jokainen lapsi osallistuu dialogiseen hetkeen omien valmiuksiensa mukaisesti.
Valitse kirja, jossa on selkeät kuvat ja vähemmän tekstiä.
Tutustu itse kirjaan etukäteen ja mieti valmiiksi kuvailevia kysymyksiä kirjan tapahtumista. Kysymysten kannattaa olla sellaisia, että niihin ei voi vastata kyllä / ei.
Dialogisen eli vuorovaikutteisen lukemisen kulku:
Tutustukaa yhdessä kirjan kansikuvaan
▪️Mitä näette? Mitähän kirjassa tapahtuu?
Pysähtykää keskustelemaan kirjan kuvista ja tapahtumista
▪️Kysy lapsilta kuvailevia MI-kysymyksiä (Miksi? Miten? jne.)
▪️Kysy lapsilta avoimia kysymyksiä (Kerro tästä kuvasta…)
▪️Kysy kysymyksiä asioista, jotka tapahtuivat kirjassa aiemmin
Etsikää yhteyksiä kirjan ulkopuolisiin tapahtumiin
▪️Jos kirjassa kerrotaan junista, voi kysyä: Oletko sinä matkustanut junalla?
Anna aikaa vastata ja tartu lapsen omiin havaintoihin, kysymyksiin ja kokemuksiin
▪️Toista, laajenna ja rikasta lapsen ilmaisuja uusilla sanoilla ja ilmauksilla
Anna kaikille mahdollisuus osallistua omien kykyjensä mukaisesti
Sama kirja kannattaa valita useammalle diaglogisen lukemisen hetkelle
Kirjaa ei tarvitse lukea kokonaan, voitte keskittyä vaikka yhden aukeaman tapahtumiin.
Kirjat esille ryhmätilassa
Kun kirjat ovat helposti saatavilla ja houkuttelevasti esillä, ne innostavat lasta tarttumaan niihin omatoimisesti ja palaamaan lukemisen äärelle.
▪️Pidä kirjat helposti saatavilla siirtymissä ja omatoimisissa hetkissä
▪️Sijoita kirjat lasten tasolle ja tuo kannet näkyviin – visuaalisuus herättää kiinnostuksen
▪️Vaihda kirjoja säännöllisesti – uutuus ja yllätys lisäävät motivaatiota
▪️Anna lasten valita itse ja perustella valintojaan – se tukee lukijuutta ja ajattelua
▪️Hyödynnä kirjoja myös leikeissä ja projekteissa – tarinat voivat jatkua toiminnassa
▪️Pidä suosikit esillä – tuttuun kirjaan on turvallista palata yhä uudelleen
▪️Rikastaa lukuhetkeä: kysy, keskustele ja syvennä ymmärrystä
Lukuympäristö
Millainen ympäristö innostaa tutkimaan kirjoja, kuuntelemaan tarinoita ja pohtimaan luettua yhdessä?
Luokaa yhdessä lasten kanssa ryhmäänne viihtyisä ja monipuolinen lukuympäristö, joka houkuttelee lapsia tarttumaan kirjoihin myös omatoimisesti. Lukuympäristö voi tarjota paikan rauhalliselle lukemiselle, yhteisille keskusteluille sekä tarinoiden tutkimiselle leikin, draaman ja toiminnan kautta.
Osallista lapset lukuympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen.
Pohtikaa esimerkiksi seuraavia asioita:
▪️ Millainen paikka kutsuu lukemaan ja keskittymään?
▪️ Millaiset materiaalit ja kalusteet tekevät lukunurkkauksesta viihtyisän?
▪️ Rauhoittava vai inspiroiva värimaailma?
▪️ Tunnelmavalaistus ja tilan eri käyttötarkoitukset
▪️ Kirjojen esillepano niin, että lapset löytävät helposti itseään kiinnostavaa luettavaa
▪️ Tarinoiden käsittelyä tukevat materiaalit, kuten käsinuket, draamarekvisiitta, kuvakortit, kirjahahmot tai tutkimiseen liittyvät välineet
▪️ Lasten omat kirja-arviot, lukuvinkit, piirrokset ja sadut näkyvillä lukuympäristössä
Yhdessä suunniteltu ja rakennettu tila vahvistaa lasten osallisuutta, lukumotivaatiota ja kokemusta siitä, että kirjoilla ja tarinoilla on tärkeä paikka ryhmän arjessa. Lukuympäristöä voidaan muuttua lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan.
Lukutaitoa tukeva toiminnallisuus
Toiminnallinen lukeminen yhdistää leikin, kielen ja mielikuvituksen.
Lapsi saa osallistua ja kokeilla itse.
▪️Sinä olet mahdollistaja ja rikastaja: kuuntelet, tartut ideoihin ja viet niitä eteenpäin
▪️Anna jokaiselle lapselle tapa osallistua: puhuminen, liike, leikki ja yhdessä tekeminen
▪️Kannusta lasta keksimään: jatkamaan tarinaa, muuttamaan tapahtumia ja luomaan omia versioita
▪️Eläytykää tarinaan yhdessä: näytelkää, roolittakaa hahmoja ja rakentakaa tilanteita uudelleen
▪️Hyödynnä kuvia aktiivisesti: etsikää yksityiskohtia, vertailkaa ja liittäkää tarinaa omiin kokemuksiinne
▪️Käyttäkää tekstittömiä kirjoja – ne antavat tilaa lapsen omalle kerronnalle ja tulkinnoille
▪️Leikitelkää kielellä: muokatkaa sanoja, keksikää uusia ilmauksia ja nauttikaa äänteistä ja rytmistä
▪️Yhdistäkää lukeminen projekteihin ja leikkeihin – tarina voi jatkua esimerkiksi askartelussa, rakentelussa tai draamassa
Tarinahuone -työpajat lasten kanssa
Millainen on sinun tarinahuoneesi?
Tarinahuone-työpaja tarjoaa yhteisen mahdollisuuden pohtia tarinoita, lukemista ja lapsille merkityksellisiä ja mielekkäitä lukupaikkoja, toiminnallisten menetelmien avulla.
Työpajan tavoitteena on vahvistaa lasten myönteistä suhdetta tarinoihin, lukemiseen ja luovaan ilmaisuun. Tarinahuone on helposti muokattavissa kunkin ryhmän tarpeisiin: se voidaan toteuttaa yhtenä työpajana tai rakentaa pidemmäksi projektiksi, jossa lasten ideat ja tarinat saavat kehittyä ajan myötä.
Tarkemmat ohjeet Tarinahuone -työpajoihin julkaistaan alkuvuodesta 2027.
Lukemisen iloa, yhdessä perheiden kanssa
Lukutaitoyhteistyö perheiden kanssa
Roolisi perheiden lukemisen tukijana on merkityksellinen.
Pienet arjen kohtaamiset rakentavat lapsen suhdetta kieleen ja lukemiseen pitkälle tulevaisuuteen.
▪️Rakenna siltaa kodin ja esiopetuksen välille: jaa vinkkejä, kirjavinkkejä ja hyviä käytänteitä
▪️Kannusta perheitä lukemaan omalla kotikielellä – kaikki kielet tukevat ajattelua, identiteettiä ja oppimista
▪️Vahvista arjen rutiineja: lyhyet, säännölliset lukuhetket ovat lapselle merkityksellisimpiä
▪️Nosta esiin yhdessä lukemisen merkitys: keskustelu, ihmettely ja kokemusten jakaminen rikastavat hetkeä
▪️Jaa konkreettisia ideoita: mitä lukea, miten aloittaa ja miten lapsi voidaan ottaa mukaan
▪️Tee näkyväksi erilaisia tapoja lukea
▪️Tuo esiin lukemisen yhteys oppimiseen – kieli, keskittyminen ja ajattelu kehittyvät huomaamatta
▪️Kannusta lasta kertomaan kotona luetuista kirjoista ja tuomaan niitä myös ryhmään
▪️Hyödynnä vanhempainillat ja arjen kohtaamiset – pienetkin muistutukset jäävät mieleen
Koko perhe lukemaan -materiaalit: (Erte Seinäjoki)
▪️Video (näytettäväksi esim. vanhempainillassa), kesto 1,23 min.
▪️Materiaalikokonaisuus varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen
Lukeminen näkyväksi
Tehkää lukeminen näkyväksi!
Lukemisesta tulee osa ryhmän yhteistä oppimista, arkea ja iloa – ja samalla syntyy yhteys myös koteihin.
▪️Tee lukemisesta silta kotiin: näkyvät kirjat auttavat lasta kertomaan ja jakamaan kokemuksiaan
▪️Rakenna lukemisesta yhteinen näkyvä kokonaisuus, johon kaikki voivat osallistua
▪️Sopikaa lasten kanssa, miten luettuja kirjoja seurataan ja esitellään
▪️Tee näkyväksi kaikki lukeminen – sekä suunnitellut että arjessa syntyvät hetket
▪️Hyödynnä visuaalisuutta: kansikuvat, symbolit ja värit tukevat hahmottamista
▪️Muotoilkaa yhdessä luettuja kirjoja kuvaava kokonaisuus (esim. lukupolku, kartta tai tarinaseinä)
▪️Osallista lapset suunnitteluun, rakentamiseen ja täydentämiseen
▪️Hyödynnä näkyvyyttä keskustelun pohjana: palatkaa kirjoihin, vertailkaa ja pohtikaa
Kirjasto mukana arjessa
Kirjastovierailut lasten kanssa
Kirjastovierailut rikastuttavat oppimista ja rakentavat lapselle pysyvän suhteen kirjoihin ja lukemiseen.
▪️Kirjasto mahdollistaa lukemisen kaikille, myös niille, joille se ei muuten olisi arjessa tuttua
▪️Tee kirjastovierailuista säännöllinen osa arkea
▪️Suunnittele vierailut osaksi vuosikelloa ja oppimiskokonaisuuksia
▪️Hyödynnä kirjastoa oppimisympäristönä: yhdistä vierailut projekteihin, teemoihin ja ilmiöihin
▪️Anna lasten valita kirjoja itse ja perustella valintojaan – se tukee ajattelua ja osallisuutta
▪️Tutkikaa yhdessä: selailkaa, vertailkaa ja etsikää kiinnostavia aiheita
▪️Ohjaa ja rikasta: mallinna, keskustele ja syvennä ymmärrystä
▪️Säännölliset kirjastovierailut vahvistavat kiinnostusta lukemiseen ja kirjoihin
Kirjastokäyntiin valmistautuminen lasten kanssa
Ennen kirjastokäyntiä on hyvä keskustella lasten kanssa yhteisistä toimintatavoista ja kirjaston aineistojen huolellisesta käytöstä.
Kirjastossa:
▪️liikutaan rauhallisesti ja huomioidaan muut asiakkaat
▪️käytetään sisätiloihin sopivaa äänenvoimakkuutta
▪️toimitaan ystävällisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan
Kirjaston aineistojen käytössä:
▪️kirjoja käsitellään huolellisesti
▪️sivut käännetään varovasti ja kirjat pidetään siisteinä
▪️aineistoista huolehtimalla mahdollistetaan niiden käyttö monille lukijoille
▪️lainat palautetaan tai uusitaan ajallaan.
Yhteinen ennakkokeskustelu tukee onnistunutta kirjastokäyntiä ja auttaa lapsia harjoittelemaan yhteisten tilojen käyttämistä sekä yhteisestä omaisuudesta huolehtimista.
Yhteisökortti
Yhteisökortti helpottaa ryhmän yhteisiä kirjastoreissuja ja aineiston käyttöä arjessa.
▪️Yhteisökortti on ryhmän oma kirjastokortti Vaski-kirjastoihin
▪️Aineisto lainataan koko ryhmän käyttöön, ei yksittäiselle henkilölle
▪️Kortilla voi varata ja uusia lainoja verkkokirjastossa
▪️Vastuuta ei kohdisteta yksittäiseen käyttäjään
▪️Kortti uusitaan vuosittain ja tiedot pidetään ajan tasalla
▪️Yhteiskortti on tärkeä osa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja kirjaston yhteistyötä
-> Yhteisökortin hakulomake
Lisätietoja yhteisökortista: Ryhmän oma kirjastokortti
Huom! Yhteisökorttia ei voi käyttää E-kirjastossa.
Saavutettavuuskirjasto Celia

Päiväkoti voi liittyä Saavutettavuuskirjasto Celian yhteisöasiakkaaksi ja lainata maksuttomia koskettelu- ja äänikirjoja lapsille, joilla on lukemisen este.
Celia tarjoaa tukea esimerkiksi näkövammaisille lapsille sekä lapsille, joilla on vaikeuksia lukemisen tai kielen kehityksen kanssa. Myös perheitä voidaan ohjata Celian palveluiden pariin
Lue yhteisöasiakkuudesta Celian sivuilta.
Aikuinen lukemisen mallina
Kirjavinkit kasvattajalle

Kasvattajan kirjavinkit -listalta löydät ammattikirjallisuutta, joka tukee lapsiryhmän aikuisia tärkeässä työssään.

Omaa vapaa-ajan lukemistasi tukee Vaski-kirjastojen
Aikuisten lukudiplomi!
Lisämateriaalit
Lue lapselle – ammattilaisen opas (Lukukeskus)
Hyppy tarinoihin – lukeminen on voimaa! (selkokielinen)
Sanataidetta on! Työtavat, tekijät ja teoria
Lukemisen tärkeys varhaiskasvatuksessa, kesto n. 30min (Satukielet -hanke)
Turun kaupunginkirjaston videoita lukutaitotyön tueksi:
Sanat luovat maailmaa – Varhaiskasvatuksen ja kirjaston yhteistyö lasten lukutaidon tukemisessa
Videon kesto 5:46min
Parhaita kirjoja ja kuvanlukutaitoa, kuvakirjavinkkaus webinaaritallenne, kesto n. 1h
Dialoginen lukeminen -webinaaritallenne, kesto n. 25min



