Tarinakaupungista avaimia lukutaitotyöhön
3-5 -vuotiaiden kanssa

Lukeminen on yhteinen kokemus
– yhdessä ihmettelyä, keskustelua ja tarinan rakentamista.
Sinä kuljet rinnalla, lapsi osallistuu omalla tavallaan.
.

Lapsi on aktiivinen toimija
Tarinat heräävät eloon, kun lapsi saa kysyä, kertoa, leikkiä
ja jatkaa lukemaansa omilla ajatuksillaan ja kokemuksillaan.

Henkilöstön työn tukena
Sivusto tarjoaa konkreettisia tapoja vahvistaa kieltä, vuorovaikutusta
ja lukemisen iloa osana varhaiskasvatuksen arkea.
.

Tarinakaupunki osana arkea
Palaa Tarinakaupunkiin, kun se tuntuu luontevalta
– suunnitellessasi aamupiiriä, lukutuokiota tai toiminnallista hetkeä.
..
Lukutaito kasvaa vuorovaikutuksessa
Yhdessä lukemisen hyödyt
Hyödyt lapselle
▪️sanavarasto ja kerrontataidot laajenevat
▪️tunteiden tunnistaminen ja empatia vahvistuvat
▪️mielikuvitus ja luova ajattelu kehittyvät
▪️osallisuus ja oman äänen käyttö lisääntyvät
Hyödyt Sinulle
▪️pedagoginen työ saa luontevan ja saavutettavan muodon
▪️lapsiryhmän vuorovaikutus ja yhteiset keskustelut rikastuvat
▪️lukeminen tarjoaa rauhoittavia ja yhdistäviä hetkiä päivään
▪️lapsen ajatuskulut ja vahvuudet tulevat näkyviksi
Ääneenlukemisen tärkeys
Lukuhetki rakentuu läsnäolosta, yhteydestä ja yhdessä jaetusta tarinasta.
▪️Läsnäolo, ääni ja rauhallinen rytmi tekevät lukuhetkestä turvallisen
▪️Tärkeintä on yhteinen kokemus: kuunnellaan, keskustellaan ja annetaan tilaa lasten ajatuksille
▪️Eläydy lukemiseen – pysähdy tarinan äärelle ja tutki sitä yhdessä
▪️Sama kirja on arvokas yhä uudelleen luettuna – aina löytyy jotain uutta*
▪️Tarjoa monipuolisia tekstejä: loruja, rytmejä, uusia sanoja ja erilaisia kirjoja
▪️Uudet ja hieman haastavatkin tekstit herättävät uteliaisuutta ja rikastuttavat kieltä
▪️Hyödynnä kirjavinkkejä ja löydä yhdessä uusia luettavia
* Parhaat kirjavinkit löydät 3-5 -vuotiaiden teemoittaisista kirjalistoista – tarttukaa niihin yhdessä!

Tarinoiden vuosikellosta löytyy kuukausittaisten teemojen mukaisia kirjavinkkejä vuoden ympäri.
Pedagogisesti suunnitellut lukuhetket
Pedagogiset lukuhetket tukevat lapsen kielen, ajattelun ja vuorovaikutuksen kehittymistä arjessa – lempeästi ja yhdessä.
Tutustu itse etukäteen kirjaan, jonka aiot lukea lapsille. Mieti samalla, mitkä ovat kirjan keskeisimmät tapahtumat ja mitä kysymyksiä voisit kirjan tapahtumista kysyä.
Huomioi jokainen lapsi yksilöllisesti:
▪️etene rauhassa, hyödynnä kuvia, toistoa ja pienryhmiä
Virittäytykää ennen lukemista:
▪️tarkastelkaa kansikuvaa, ennustakaa ja sanoittakaa yhdessä
Lue vuorovaikutteisesti:
▪️pysähdy, kysy, kuuntele ja anna aikaa ihmettelylle
Rohkaise lasta osallistumaan:
▪️omat ajatukset, havainnot ja kokemukset osaksi tarinaa
Tue ja laajenna kieltä:
▪️sanoita, lisää uusia sanoja ja tarkenna lapsen ajatuksia
Jatkakaa tarinaa lukemisen jälkeen:
▪️keskustelkaa, muistelkaa ja käsitelkää sitä leikin, piirtämisen tai rakentelun kautta
Vuorovaikutteinen eli dialoginen lukeminen rikastuttaa sanavarastoa, kehittää ajattelua ja vuorovaikutustaitoja.
Yhteinen keskusteleva lukuhetki vahvistaa keskittymistä, ymmärtämistä ja kiinnostusta lukemiseen.
Dialoginen eli vuorovaikutteinen lukeminen
Vuorovaikutteisessa eli dialogisessa lukemisessa lapsi osallistuu aktiivisesti ja rakentaa tarinaa aikuisen kanssa. Dialoginen lukeminen osallistaa lasta kirjan lukemiseen keskustelun sekä ilmeiden ja eleiden avulla.
Dialogisen lukemisen hetki voidaan mukauttaa lasten iän ja kielellisen tason mukaisesti. Jokainen lapsi osallistuu dialogiseen hetkeen omien valmiuksiensa mukaisesti.
Valitse kirja, jossa on selkeät kuvat ja vähemmän tekstiä.
Tutustu itse kirjaan etukäteen ja mieti valmiiksi kuvailevia kysymyksiä kirjan tapahtumista. Kysymysten kannattaa olla sellaisia, että niihin ei voi vastata kyllä / ei.
Dialogisen eli vuorovaikutteisen lukemisen kulku:
Tutustukaa yhdessä kirjan kansikuvaan
▪️Mitä näette? Mitähän kirjassa tapahtuu?
Pysähtykää keskustelemaan kirjan kuvista ja tapahtumista
▪️Kysy lapsilta kuvailevia MI-kysymyksiä (Miksi? Miten? jne.)
▪️Kysy lapsilta avoimia kysymyksiä (Kerro tästä kuvasta…)
▪️Kysy kysymyksiä asioista, jotka tapahtuivat kirjassa aiemmin
Etsikää yhteyksiä kirjan ulkopuolisiin tapahtumiin
▪️Jos kirjassa kerrotaan junista, voi kysyä: Oletko sinä matkustanut junalla?
Anna aikaa vastata ja tartu lapsen omiin havaintoihin, kysymyksiin ja kokemuksiin
▪️Toista, laajenna ja rikasta lapsen ilmaisuja uusilla sanoilla ja ilmauksilla
Anna kaikille mahdollisuus osallistua omien kykyjensä mukaisesti
Sama kirja kannattaa valita useammalle dialogisen lukemisen hetkelle
Kirjaa ei tarvitse lukea kokonaan, voitte keskittyä vaikka yhden aukeaman tapahtumiin.
Kirjat esillä ryhmätilassa
Kun kirjat ovat näkyvillä ja helposti saatavilla, ne kutsuvat lasta tarttumaan niihin itse – yhä uudelleen.
▪️Kirjat ovat osa arjen iloa – niihin palataan, niitä tutkitaan ja niihin uppoudutaan
▪️Laita kirjat lapsen tasolle ja niin, että kannet näkyvät
▪️Luo houkutteleva lukunurkkaus, joka kutsuu selaamaan ja pysähtymään
▪️Anna lapsen valita itse – se vahvistaa osallisuutta ja lukijuutta
▪️Suosikkikirjat saavat olla esillä pitkään ja niitä luetaan mielellään uudelleen
▪️Aikuinen liittyy mukaan jakamaan hetken: lukemaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan
Lukuympäristö
Luo ryhmän kirjahyllyn läheisyyteen houkutteleva lukuympäristö, jossa lapset voivat keskittyä tutkimaan kirjoja, kuunnella tarinoita ja jutella kirjoista muiden kanssa.
Ota lapset mukaan lukuympäristön suunnitteluun.
Pohtikaa esimerkiksi seuraavia asioita:
▪️ Millaisia tyynyjä, mattoja tai istuimia lukunurkkaan valitaan?
▪️ Rauhoittava vai iloinen värimaailma?
▪️ Tunnelmavalaistus, valosarja tai muu lasten valitsema yksityiskohta?
▪️ Mitä kirjoja pidetään esillä lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan?
▪️ Lukuhetkiä rikastuttavat materiaalit, kuten käsinuket, pehmolelut, kuvakortit tai tarinapussit
▪️ Lasten omat piirustukset, kirjasuositukset ja tarinoihin liittyvät tuotokset osana ympäristöä
Uudistakaa lukuympäristöä säännöllisesti lasten kiinnostuksen kohteiden, vuodenaikojen ja yhteisten teemojen mukaan.
Lukutaitoa tukeva toiminnallisuus
Toiminnallinen lukeminen yhdistää leikin, kielen ja mielikuvituksen.
▪️Jokainen lapsi osallistuu omalla tavallaan yhteiseen tarinan rakentamiseen
▪️Lapsi on aktiivinen toimija: kysyy, kertoo ja keksii omia tarinoita
▪️Tarinoita eletään uudelleen: näytellään, leikitään ja rakennetaan tarinaa yhdessä
▪️Kuvia tutkitaan tarkasti ja niihin liitetään omia ajatuksia ja kokemuksia
▪️Tekstittömät kirjat antavat tilaa mielikuvitukselle ja lapsen omalle kerronnalle
▪️Kielellä leikittely (toistaminen, muuntelu, uuden luominen) vahvistaa sanojen omaksumista
Kuuntele, tartu ideoihin ja kannusta!
Tarinahuone -työpajat lasten kanssa
Millainen on sinun tarinahuoneesi?
Tarinahuone-työpaja tarjoaa yhteisen mahdollisuuden pohtia tarinoita, lukemista ja lapsille merkityksellisiä ja mielekkäitä lukupaikkoja, toiminnallisten menetelmien avulla.
Työpajan tavoitteena on vahvistaa lasten myönteistä suhdetta tarinoihin, lukemiseen ja luovaan ilmaisuun. Tarinahuone on helposti muokattavissa kunkin ryhmän tarpeisiin: se voidaan toteuttaa yhtenä työpajana tai rakentaa pidemmäksi projektiksi, jossa lasten ideat ja tarinat saavat kehittyä ajan myötä.
Tarkemmat ohjeet Tarinahuone -työpajoihin julkaistaan alkuvuodesta 2027.
Lukemisen iloa, yhdessä perheiden kanssa
Lukutaitoyhteistyö perheiden kanssa
Roolisi perheiden lukemisen tukijana on tärkeä – pienetkin hetket arjessa rakentavat lapsen lukutaitoa.
▪️Kannusta lukemaan omalla kotikielellä – kaikki kielet tukevat lapsen kehitystä
▪️Kannusta perheitä yhteisiin lukuhetkiin – yksikin hetki päivässä riittää
▪️Korosta lukemisen iloa: yhdessä lukeminen, keskustelu ja kuvien tutkiminen
▪️Jaa konkreettisia, helposti toteutettavia vinkkejä arkeen
▪️Vahvista perheiden omaa tapaa olla tarinoiden äärellä
▪️Tue lapsen kiinnostusta kieleen, tarinoihin ja lukemiseen
▪️Puhu lukemisen merkityksestä myös vanhempainilloissa
Koko perhe lukemaan -materiaalit: (Erte Seinäjoki)
▪️Video (näytettäväksi esim. vanhempainillassa), kesto 1,23 min.
▪️Materiaalikokonaisuus varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen
Lukeminen näkyväksi
Kun lukeminen tehdään näkyväksi, siitä tulee osa ryhmän yhteistä arkea ja iloa – myös perheille.
▪️Tee lukemisesta yhteinen näkyvä asia ryhmässä
▪️Sopikaa yhdessä, miten luettuja kirjoja seurataan ja esitetään
▪️Jokainen luettu kirja saa näkyä – sekä spontaaniati että suunnitellusti luetut
▪️Hyödynnä visuaalisuutta: kansikuvat konkretisoivat määrää ja monipuolisuutta
▪️Kootkaa luetut kirjat esimerkiksi lukupoluksi tai yhteiseksi “tarinaksi”
▪️Osallista lapset rakentamaan ja täydentämään kokonaisuutta
▪️Kirjoihin voi palata helposti, kun ne ovat esillä
Kirjasto mukana arjessa
Kirjastovierailut lasten kanssa
Kirjastovierailut ovat yhteisiä retkiä tarinoiden, löytämisen ja oivallusten äärelle.
▪️Säännölliset kirjastoretket rakentavat kokemuksen: kirjasto kuuluu minulle
▪️Kirjasto tarjoaa innostavan ympäristön tutkia kirjoja ja oppia uutta
▪️Suunnittele vierailut etukäteen ja merkitse ne kalenteriin – retkestä tulee odotettu osa arkea
▪️Anna lasten valita itse ja pysähtyä kiinnostavien kirjojen äärelle
▪️Aikuinen kulkee rinnalla: lukee, kuuntelee ja keskustelee
▪️Yhteiset kirjastoretket vahvistavat lapsen suhdetta lukemiseen
Kirjasto tarjoaa mahdollisuuden lukemiseen kaikille – myös niille lapsille, jotka eivät vieraile kirjastossa perheen kanssa.
Kirjastokäyntiin valmistautuminen lasten kanssa
Ennen kirjastokäyntiä on hyvä keskustella lasten kanssa yhteisistä toimintatavoista ja kirjaston aineistojen huolellisesta käytöstä.
Kirjastossa:
▪️liikutaan rauhallisesti ja huomioidaan muut asiakkaat
▪️käytetään sisätiloihin sopivaa äänenvoimakkuutta
▪️toimitaan ystävällisesti ja kunnioittavasti muita kohtaan
Kirjaston aineistojen käytössä:
▪️kirjoja käsitellään huolellisesti
▪️sivut käännetään varovasti ja kirjat pidetään siisteinä
▪️aineistoista huolehtimalla mahdollistetaan niiden käyttö monille lukijoille
▪️lainat palautetaan tai uusitaan ajallaan.
Yhteinen ennakkokeskustelu tukee onnistunutta kirjastokäyntiä ja auttaa lapsia harjoittelemaan yhteisten tilojen käyttämistä sekä yhteisestä omaisuudesta huolehtimista.
Yhteisökortti
Yhteisökortti helpottaa ryhmän yhteisiä kirjastoreissuja ja aineiston käyttöä arjessa.
▪️Yhteisökortti on ryhmän oma kirjastokortti Vaski-kirjastoihin
▪️Aineisto lainataan koko ryhmän käyttöön, ei yksittäiselle henkilölle
▪️Kortilla voi varata ja uusia lainoja verkkokirjastossa
▪️Vastuuta ei kohdisteta yksittäiseen käyttäjään
▪️Kortti uusitaan vuosittain ja tiedot pidetään ajan tasalla
▪️Yhteiskortti on tärkeä osa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja kirjaston yhteistyötä
-> Yhteisökortin hakulomake
Lisätietoja yhteisökortista: Ryhmän oma kirjastokortti
Huom! Yhteisökorttia ei voi käyttää E-kirjastossa.
Saavutettavuuskirjasto Celia

Päiväkoti voi liittyä Saavutettavuuskirjasto Celian yhteisöasiakkaaksi ja lainata maksuttomia koskettelu- ja äänikirjoja lapsille, joilla on lukemisen este.
Celia tarjoaa tukea esimerkiksi näkövammaisille lapsille sekä lapsille, joilla on vaikeuksia lukemisen tai kielen kehityksen kanssa. Myös perheitä voidaan ohjata Celian palveluiden pariin
Lue yhteisöasiakkuudesta Celian sivuilta.
Aikuinen lukemisen mallina
Kirjavinkit kasvattajalle

Kasvattajan kirjavinkit -listalta löydät ammattikirjallisuutta, joka tukee lapsiryhmän aikuisia tärkeässä työssään.

Omaa vapaa-ajan lukemistasi tukee Vaski-kirjastojen
Aikuisten lukudiplomi!
Lisämateriaalit
Lue lapselle – ammattilaisen opas (Lukukeskus)
Hyppy tarinoihin – lukeminen on voimaa! (selkokielinen)
Lukemisen tärkeys varhaiskasvatuksessa, kesto n. 30min (Satukielet -hanke)
Turun kaupunginkirjaston videoita lukutaitotyön tueksi:
Sanat luovat maailmaa – Varhaiskasvatuksen ja kirjaston yhteistyö lasten lukutaidon tukemisessa
Videon kesto 5:46min
Parhaita kirjoja ja kuvanlukutaitoa, kuvakirjavinkkaus webinaaritallenne, kesto n. 1h
Dialoginen lukeminen -webinaaritallenne, kesto n. 25min



