Hyvinvoiva työntekijä Konsultointi Oman ammatillisen osaamisen kehittäminen Työsuojelu Työterveys Työtapaturma- ja työturvallisuusilmoitukset Työkyvyn hallintamalli Hyvä kohtelu työpaikoilla

Hyvinvoiva työntekijä

Työhyvinvointiin kuuluu työn mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät hyvän ja motivoivan johtamisen lisäksi muun muassa työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

Tärkeää on osata tunnistaa tilanteet, joissa tilanteiden pohtiminen yhdessä toisen kanssa voisi olla tilanteen kannalta hyödyllistä.

Lähijohtajan puoleen tulee kääntyä, mikäli työn kuormitus kasvaa liian suureksi. Tilanteen korjaaminen voi vaatia lähijohtajan lisäksi työterveyden ja työsuojelun mukaan ottamista prosessiin.

Oman ammatillisen osaamisen kehittäminen

Huom! Turun kaupungin työntekijät kirjaavat kaikki koulutukset SAP HR-itsepalveluportaaliin.

Koulujen henkilökunnan on tärkeää päivittää ja kehittää ammattitaitoaan. Koulutusten ja perehdytysten tulee tapahtua työajalla, YS-aikaa ei voi käyttää.

Riittävä ja ajan tasalla oleva osaaminen tukee hyvinvointia ja työssä jaksamista. Ensisijainen vastuu oman osaamisen kehittämisestä on työntekijällä itsellään. Osaamisen kehittämistä on kaikki toiminta, joka ylläpitää, lisää ja uudistaa työntekijän ammatillista osaamista. Tavoitteena on, että työntekijä kävisi kolme koulutuspäivää vuodessa. Yksi koulutuspäivä on kestoltaan kuusi tuntia. Työtehtävissä tarvittavaa osaamista tarkastellaan lukuvuosittain työntekijän ja lähijohtajan tavoite- ja kehityskeskustelussa.

Opettajien veso- ja kehittämispäivät

Opettajalla on yleisesti ottaen velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutustyöpäivään (veso-päivät). Yksi päivistä voidaan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuutena, joiden yhteispituus on kuusi tuntia. Työnantajan kanssa voi sopia veso-päivän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuksella. Näiden kolmen veso-päivän lisäksi työnantaja voi määrätä opettajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työyhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa. Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen. Jos kehittämistyöpäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä voidaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena. Yhteissuunnitteluaikaa (YS-aika) ei käytetä koulutuksiin.

Työsuojelu

Työsuojeluvaltuutettu on asiantuntija työpaikan fyysiseen tai psyykkiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työntekijöitä työpaikalla. Työsuojeluvaltuutetun asema perustuu lakiin (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta).

Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun, kun sinulla on kysyttävää:

  • työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta
  • työturvallisuudesta
  • sisäilmaongelmista

 

Työterveys

Turun kaupungin henkilöstön työterveydestä huolehtii Länsirannikon työterveys www.terveysturku.fi .

Työterveyspalvelut painottuvat lakisääteisiin toimintoihin ja ennaltaehkäisyyn. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.

Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa tarjotaan käytettävissä olevin resurssein ja sen tavoitteena on hyvän hoidon varmistaminen, tarvittavaan hoitoon ohjaaminen sekä työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin seuranta ja tukeminen.

Käynnit työterveydessä ovat palkallista työaikaa.

 

Työtapaturma- ja työturvallisuusilmoitukset

WPro- lomake täytetään työntekijän ja oppilaan veritapaturma-, läheltä piti – ja  väkivaltatilanteissa sekä uhkaavissa tilanteissa. Ilmoituksia pitäisi tehdä matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevästi, joten on erityisen tärkeää muistaa raportoida työtapaturmien lisäksi myös läheltä piti – ja uhkatilanteet.

Lähijohtaja tekee järjestelmän kautta lääkinnällisiä toimenpiteitä vaatineissa työtapaturmissa ilmoituksen myös vakuutusyhtiölle.

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli

Turussa on käytössä työkyvyn hallintamalli, joka on varhaisen välittämisen toimintatapa. Sitä käyttämällä pyritään havaitsemaan työntekijän ja työyhteisön työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimiehen/lähijohtajan tehtävä on puuttua välittävällä otteella systemaattisesti, ongelmallisiksi koettuihin asioihin, ettei työntekijän tai työyhteisön työkyky ja työhyvinvointi vaarannu.

Työntekijän sairauspoissaoloseurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esihenkilön varhaista välittämistä on ottaa asia puheeksi seuraavien rajojen täyttyessä:

  • omailmoitusten määrä: kolme poissaolokertaa kestoltaan 1-3 päivää kuuden kuukauden aikana
  • viisi poissaolokertaa tai yli 20 päivää 12 kuukauden aikana
  • yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin yhteensä kuukauden ajan. Esihenkilö ilmoittaa työterveyshoitajalle, kun 30 päivää täyttyy.
  • 90 päivää yhtäjaksoisesti tai kahden vuoden aikana. Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle kuultuaan osapuolia.

Työnantajalla on aina oikeus vaatia sairauslomatodistus ja päättää sairausloman palkallisuudesta. Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa on määräykset sairausajan palkallisuudesta sekä siitä, kuinka kauan sairausajalta voidaan maksaa palkkaa.

Havaitun ongelman laatua selvitetään aina ensin esihenkilön ja työntekijän välisessä keskustelussa niin pitkälle kuin se on mahdollista (nk. puheeksi otto). Tavoitteena on, että esihenkilö ja työntekijä oppivat keskustellen ratkaisemaan työhön liittyviä asioita yhdessä. Puheeksi otto erotetaan normaalista palautteenannosta (esim. työn tekemättä jättäminen, sääntöjen noudattamattomuus). Työntekijällä on oikeus pyytää keskustelua ja olla aloitteellinen sekä ottaa halutessaan tukihenkilö mukaan keskusteluun.

Hyvä kohtelu Turun kaupungin työpaikoilla

Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän eri ilmenemismuodot ovat vakava asia, ja siksi on tärkeää, että niitä ei sekoiteta työpaikan normaaleihin erimielisyyksiin ja ristiriitatilanteisiin. Jokaisen on hyväksyttävä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia mielipiteitä. Työtovereita ei kuitenkaan tarvitse pitää ystävinä, mutta heidän kanssaan pitää pystyä asialliseen työntekoon ja käyttäytyä kaikkia kohtaan hyvien käytöstapojen edellyttämällä tavalla. Kaikki työnantajan suorittamat ja työntekijän kannalta ehkä epämiellyttävät toimenpiteet eivät ole häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Turun kaupungin työpaikoilla ja siellä tehtävissä töissä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Tähän lukeutuu myös seksuaalinen häirintä. Työpaikan jokaisen työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ei ole vain yksilön ongelma, vaan siitä kärsii usein koko työyhteisö. Epäasiallinen kohtelu on hyvien tapojen vastaista käyttäytymistä. Epäasiallinen kohtelu muuttuu häirinnäksi eli kiusaamiseksi, kun se on toistuvaa tai jatkuvaa. Epäasiallinen kohtelu voi olla esimerkiksi uhkailua, pelottelua, väheksyntää, mustamaalaamista, negatiiviseksi koettua yksityisasioihin puuttumista ja työyhteisöstä eristämistä. Työyhteisössä tapahtuva häirintä tai epäasiallinen kohtelu on aina kielteistä, alistavaa ja loukkaavaa käyttäytymistä.

Häirintää on mm. jatkuva ja toistuva kohtuuttoman työmäärän vaatiminen, kohtuuttomien aikataulujen antaminen, kokouksiin kutsumatta tai tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen, osaamisen tai kykyjen kannalta vaatimattomien tehtävien antaminen, sosiaalinen eristäminen, huutaminen, haukkuminen ja solvaaminen, loukkaavien kommenttien esittäminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi asettaminen, nöyryyttäminen, mustamaalaaminen ja perättömien tietojen levittäminen, aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen ja esimiestyön haittaaminen omien tarkoitusperien edistämiseksi.

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä hankaloittavat henkilön mahdollisuuksia työskennellä, vaikuttavat hänen maineeseensa ja mahdollisuuksiinsa kommunikoida muiden työkavereiden kanssa.

Jos asian selvittelyssä ilmenee, että kyse on erityisen räikeästä epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä, työnantaja voi ryhtyä suoraan kurinpitotoimiin. Turun kaupungilla on työnjohdollisiin sanktioihin liittyvä kaupunkitasoinen ohje ”Seuraamukset rikkomuksista työtehtävissä”

Koet kollegaltasi tai esimieheltäsi huonoa käytöstä Kerro heti, että et hyväksy asiatonta tai epämiellyttävää käytöstä ja sopikaa asia. Mikäli keskustelu auttoi, asia kunnossa.Mikäli keskustelu ei auttanut, ilmoita esihenkilölle, esihenkilön esihenkilölle, henkilöstöpäällikölle, työsuojeluun tai työterveyteen. Esihenkilöllä on velvollisuus toimia.