- Oppilaan minuus ja sosiaalinen pääoma rakentuvat päivittäisten kohtaamisten ja kokemusten kautta.
- Sinnikäs oppiminen vaatii onnistumisen kokemuksia ja positiivista palautetta.
- Positiivinen pedagogiikka on pedagoginen suuntaus, joka pohjautuu positiivisen ja humanistisen psykologian viitekehykseen ja tutkittuun tietoon.
- Positiivisen pedagogiikan tarkoituksena on havaita oppilaan potentiaali ja mahdollisuudet haasteista huolimatta. Puutteiden korjaamisen lisäksi tai sen asemesta keskitytään siihen, mikä on ehjää ja toimivaa.
- Kodistetaan huomio pahoinvoinnin poistamisen lisäksi tietoisesti myös hyvinvoinnin edistämiseen.
- Positiivinen kasvatus ei tarkoita ongelmien mitätäintiä, perusteetonta tai jatkuvaa kehumista tai selän kääntämistä tuen tarpeille.
- Posiviivisessa pedagogiikassa ymmärtetään myönteisten tunteiden ja lämpimän vuorovaikutuksen merkitys hyvälle oppimiselle ja kasvulle.
- Opetuksessa korostuu oppilaan arvostava kohtaaminen, vaikeuksissa auttaminen ja ennen kaikkea hyvän huomaaminen.
- Positiivinen pedagogiikka perustuu luonteenvahvuuksien ja sosio-emotionaalisten taitojen arvostamiseen ja opettamiseen.
- Positiivisen pedagogiikan keinoin harjoitellaan kykyä havaita myönteisiä tunteita ja tavoitteellisesti lisätä myönteisiä kokemuksia arkeen. Kun oppilas harjoittelee huomaamaan omat onnistumisensa, kokemukset muuttavat häntä vahvemmaksi ja hän saa puskuria myös vastoinkäymisten varalle.
- Positiivisen pedagogiikan lähtökohtana on, ettei kaikkien tarvitse osata samoja asioita.
- Positiivisten emootioiden herättäminen pieniäkin onnistumisa korostamalla on yhteydessä fysiologosiin muutoksiin, jotka tukevat turvallisuuden kokemusta, laukaisevat stressiä ja mahdollistavat pysyvien muistijälkien syntymisen.
- Vahvuusperustainen työote pohjaa positiiviseen psykologiaan ja sen sopii kaikille, mutta on erityisen tärkeä tukea tarvitseville oppilaille.
- Vaikeuksien rinnalla on tärkeätä huomata oppilaan vahvuudet, joiden avulla hän voi loistaa ja tuoda osaamistaan paremmin käyttöön.
- Vahvuuksien esilletuominen auttaa tukea tarvitsevien oppilaiden myönteisen minäkäsityksen muodostumisessa.
- Vahvuudet ovat tiedollisia, taidollisia sekä persoonaan liittyviä luonteenvahvuuksia.
- Luonteenvahvuuksia on paljon, esimerkiksi sinnikkyys, itsesäätely, rohkeus, sosiaalinen älykkyys ja huumorintaju.
- Vahvuusperustainen pedagogiikka painottaa oppilaan vahvuuksia, onnistumista, osaamista ja hyvien puolten näkemistä.
- Vahvuusperustaiseen opetukseen kuuluu: hyvien asioiden huomaaminen, myönteisten asioiden sanoittaminen, palautteenantotaidot, onnistumisen kokemusten mahdollistaminen, tietoisesti hyvään keskittyminen, ratkaisukeskeisyys, tulevaisuuteen suuntautuminen, innostaminen, kannustaminen, tsemppaaminen, vahva itsetunto, myönteinen minäkuva, mahdollisuudet, potentiaali, usko itseen myös pidemmällä ajanjaksolla, vahvaksi rakentaminen tutkimusperustaiset työkalut: osaaminen, itseluottamus, ihmissuhdetaidot, luonne ja välittäminen ja hyvinvointi!
- Positiivinen opettajuus tarkoittaa oppilaan kokonaisvaltaista kasvatusta, ja sen lähtökohta on vahvuuksille rakentaminen ja tietoinen, aktiivinen hyvinvoinnin tukeminen. Luonteenvahvuuksien opettaminen on oleellinen osa positiivista opettajuutta.
- Jokaisen oppilaan on opittava perustavaa laatua olevia luonteentaitoja: on opittava säätelemään tunteitaan, ilmaisemaan itseään, huomioimaan muita ja puolustamaan itseään ja toisia kaltoinkohtelulta. koulun ja kasvatuksen tehtävä on lisätä hyvää maailmaan opettamalla näitä taitoja.
- Positiivisen kasvatuksen ydinasiat: anna positiivista palautetta (onnistunut myönteinen palaute motivoi kasvamaan, kehittymään, ponnistelemaan ja yrittämään yhä uudelleen), puhu vahvuuksista (kieli muokkaa ajattelua ja huomion kohteita ja vahvuuspuheen on hyvä kasvaa yksilötasolta koko ryhmän ja lopulta koko koulun tasolle), hyödynnä oppilaiden vahvuuksia (vahvuuksia pitää saada harjoitella ja niistä pitää saada kokemuksia), edistä yhteenkuuluvuutta (hyvinvoinnin ja onnellisuuden tärkeimpiä tekijöitä on tunne yhteenkuuluvuudesta ja siitä, että kelpaa omana itsenään) ja näytä esimerkkiä (aikuisen oma malli vaikuttaa oppilaiden toimintatapoihin).
Lähteet:
Vuorinen, K. Posiviitinen pedagogiikka. Haettu 2023 osoitteesta https://kaisavuorinen.com/positiivinen-pedagogiikka/
Sandberg, E. ja Leskisenoja, E. 2019. Positivinen pedagogiikka ja nuorten hyvinvointi. PS-kustannus.
Uusitalo, L. ja Vuorinen K. 2020. positiivinen kasvatus inkluusion tukena. Teoksessa Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet