Taustaa | Voiko S2-oppimäärän yksilöllistää lain mukaan? | Onko yksilöllistämiselle todellinen tarve? | Miten yksilöllistäminen vaikuttaa oppilaan koulupolkuun? |
Taustaa
Äidinkieli ja kirjallisuus on oppiaine, joka on jaettu useampaan eri oppimäärään. Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (jatkossa S2-oppimäärä) on yksi tämän oppiaineen oppimääristä. S2-oppimäärä on tarkoitettu oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame tai hänellä on muutoin monikielinen tausta, kun oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa eikä anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Kunkin oppilaan tarpeisiin parhaiten soveltuvan oppimäärän määrittelevät opetuksesta vastuussa olevat opettajat yhteistyössä. Oppilaan huoltaja tekee kuitenkin lopullisen päätöksen oppimääriä koskevista valinnoista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)
Voiko S2-oppimäärän yksilöllistää lain mukaan?
Lainsäädäntö ei rajaa yhtään yksittäistä oppiainetta yksilöllistämisen ulkopuolelle. S2-oppimäärän voi siis perusopetuslain mukaan yksilöllistää.
Onko yksilöllistämiselle todellinen tarve?
Oppimäärän yksilöllistäminen missä tahansa oppiaineessa toteutetaan vasta silloin, kun oppilas ei annetusta tuesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanaa 5.
S2-oppimäärän yksilöllistäminen on harvoin tarpeen, koska oppimäärä sinällään mahdollistaa yksilöllisen ja joustavan etenemisen ja tavoitteiden asettamisen. Toisaalta lainsäädäntö ei sulje pois minkään oppimäärän yksilöllistämistä, jos oppilaalla on erityisen tuen päätös.
S2-oppimäärä on itsessään hyvin joustava. Oppimäärän yksilöllistämistä tulee välttää. Jos vuosiluokkiin sidotut tavoitteet eivät täyty, arviointi voidaan toteuttaa sanallisesti. Tätä mahdollisuutta on hyvä pyrkiä hyödyntämään. Perusopetuslain mukaan monikieliselle oppilaalle ei tarvitse antaa numeerista arvosanaa ennen päättöarviointia, jos se ei ole kannustavan arvioinnin periaatteen mukaan mahdollista. (10.2.2020 Perusopetusasetus 10 § 4 mom.)
Turun yhteisessä arvioinnin ohjeessa on esitetty numeerisen arvioinnin korvaavat sanalliset lausekkeet, joita tulee käyttää, jos oppilas ei kehittyvän kielitaitonsa vuoksi saavuta luokka-asteen edellyttämiä oppiaineen tavoitteita, mutta suoritus on hyväksytty oppilaalle asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Arviointi toteutetaan silloin merkinnällä Hyväksytty (/ Hylätty), ja sitä täydennetään sanallisella lausekkeella. Lausekkeet ovat osoitat osaamistasi oppimistilanteissa tuetusti, osoitat osaamistasi oppimistilanteissa vaihtelevasti, osoitat osaamistasi oppimistilanteissa hyvin ja osoitat osaamistasi oppimistilanteissa erinomaisesti.
Miten yksilöllistäminen vaikuttaa oppilaan koulupolkuun?
Yksilöllistäminen vaikuttaa jatko-opintomahdollisuuksiin. Jos sekä matematiikka että suomen kielen oppimäärä on yksilöllistetty, oppilas hakee harkinnanvaraisessa haussa toiselle asteelle.
Lähteet:
- Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
- Perusopetusasetus 10 § 4 mom.