- Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen.
- Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria.
- Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun ruokailun aikana.
- Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys.
- Kouluruokailu järjestetään siten, että se tukee oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita.
- Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita.
- Oikea-aikainen, kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana.
- Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
- Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Perusopetuslaki velvoittaa ohjaamaan kouluruokailua.
- Ruokailutilanne on hyvinvointiosaamisen/hyvinvoinnin päivittäinen oppimisympäristö ja sen ohjaus on ikäkauden ja edellytykset huomioon ottavaa ruokakasvatusta, joka tukee oppilaiden myönteistä kokemusta kouluruokailusta, kehittää ruokaosaamista ja tukee myös kuluttajatietoisuuden kehittymistä.
- Aterioinnin yhteydessä oppilaita ohjataan hyvään, toisia kunnioittavaan ja ruokaa ja ruokailua arvostavaan käytökseen.
- Oppilaita kannustetaan valitsemaan suositusten mukaisesti koostettuja ja kohtuullisen kokoisia aterioita sekä oivaltamaan niiden ja ruokailutilanteen merkitys hyvinvoinnilleen.
- Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.
Ohjeita aikuiselle kouluruokailuun
- Viettäkää yhdessä rento ja kiireetön ruokailuhetki.
- Ole positiivisena esimerkkinä oppilaille ja suhtaudu ruokaan ja syömiseen rennosti ja positiivisesti.
- Painostus ja palkkioilla houkuttelu ei ole suositeltavaa.
- Ruuasta saa nauttia joka suupalasta.
- Yhteiset ateriat edistävät niin hyvinvointia kuin yhteenkuuluvuuden tunnetta.
- Kannusta maistelemaan uusia makuja ja ruokia.
- Tutkikaa kaikilla aisteilla. Tutuksi tullut ruoka-aine päätyy helpommin suuhun kuin vähemmän tunnettu.
- Opetelkaa annoskoot, tunnistakaa nälkä.
- Harjoitelkaa yhdessä sopivia annosmääriä sekä kehon nälkä- ja kylläisyysviestien tunnistamista ja niiden erottamista mielihalusta.
- Toimi myönteisen kehonkuvan mallina
- Puhu omasta ja muiden kehoista vain myönteiseen sävyyn.
Syömishäiriöt
- Syömishäiriössä oireilu voi olla mitä tahansa syömisen voimakkaasta rajoittamisesta hallitsemattomaan syömiseen – tai täysin terveeltä vaikuttavaa syömistä.
- Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joita hoidetaan psykiatrisena ongelmana.
- Ratkaisevaa ei ole se, mitä syö ja kuinka paljon tai minkä kokoinen on, vaan minkälaiset ajatukset ohjaavat ja hallitsevat syömistä ja omaan kehoon suhtautumista.
- Syömishäiriö on sairastuneelle selviytymiskeino elämän kriisitilanteessa, jonka käsittelemiseksi ei ole hyvinvointia tukevia keinoja.
- Sairastuneelle häiriö on keino, jotta pystyy paremmin sietämään esimerkiksi turvattomuuden, yksinäisyyden, riittämättömyyden, kelpaamattomuuden tai arvottomuuden kokemuksia.
- Ota huoli puheeksi oppilaan kanssa matalalla kynnyksellä ja ohjaa oppilas tarvittaessa kouluterveydenhuoltoon tms.
HUOM! Vaikea valikoiva syöminen (ARFID)
Syömishäiriö, jossa syömisen vaikeus on niin sanottu primääri oire, kun taas muissa syömishäiriöissä syömisen vaikeudet johtuvat esimerkiksi kehonkuvan vääristymisestä, halusta laihtua ja tunteiden käsittelyn hankaluudesta.
ARFID voi ilmetä eri tavoilla. Syömisen hankaluus voi kohdistua itse syömiseen (erittäin huono ruokahalu, kiinnostuksen puuttuminen syömistä kohtaan tai syömistapahtumassa ilmenevät hankaluudet), tiettyihin ruoan ominaisuuksiin (koostumukseen, hajuun, ulkonäköön) tai pelosta tukehtua tai voida pahoin. ARFID voi esiintyä yhdessä autismikirjon häiriön kanssa.
Turun kouluissa vaikean valikoivan syömisen takia ravitsemusterapeutti tai lääkäri voi kirjoittaa oppilaalle erityisruokavaliotodistuksen, jossa niin kutsutuilla turvaruoilla turvataan oppilaan ravinnonsaanti samalla kun ruokavaliota pyritään laajentamaan uusiin ruokiin. Turvaruoka ei pääsääntöisesti poissulje mahdollisuutta muiden ruokien syömiseen koulussa, vaikka usein käytännössä uusien ruokien kokeilu on oppilaille erittäin haastavaa. Turvaruokailevat oppilaat ovat yleensä ravitsemusterapeutin tiiviissä seurannassa, ja turvaruokatodistukset kirjoitetaan joko toistaiseksi voimassa oleviksi tai määräaikaisiksi (esimerkiksi 3 kuukautta), jonka jälkeen ruokavaliotodistusta ja sen myötä erityisruokavaliotilausta joko jatketaan tai muokataan tilanteen mukaan. Kaarean ravitsemusasiantuntijaan voi olla yhteydessä turvaruokien toteutukseen tai valikoimaan liitty- vissä mahdollisissa haasteissa tai huolissa.
Lähteet
- Kaarea
- Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Kouluruokailu. Haettu 2023 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet
- Opetushallitus. Kouluruokailu. haettu 2023 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/kouluruokailu
- Opetushallitus. Kouluruokailua toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti. Haettu 2023 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kouluruokailua-toteutetaan-opetussuunnitelman-mukaisesti
- Syömishäiriöliitto. Tietoa syömishäiriöistä. Haettu 2023 osoitteesta https://syomishairioliitto.fi/tietoa/tietoa-syomishairioista
- Syömishäiriöliitto. Kun ruoka pelottaa, inhottaa tai ei kiinnosta. Haettu 2023 osoitteesta https://syomishairioliitto.fi/blogi/arfid-kun-ruoka-pelottaa-inhottaa-tai-ei-kiinnosta
- Ruokatutka. Kodin ja koulun ruokakasvatuksen top 5. Haettu 2023 osoitteesta https://www.ruokatutka.fi/artikkelit/kodin-ja-koulun-ruokakasvatuksen-top-5%E2%80%AF/