| Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet | Oppikirjat oppimateriaaleina: Kuinka varmistaa oppilaan ymmärrys? | Lukivaikeuden tunnistaminen luokassa | Oppilaan luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen tukeminen |
Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet
- Luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja taitojen myöhemmän kehityksen ongelmaa kutsutaan lukivaikeudeksi. Se on selvästi havaittava lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeus, joka ei johdu oppimisen puutteista tai kehityksen pulmista.
- Lukemisvaikeuksia määritellään olevan henkilöllä, joka ei ole oppinut normaalissa ajassa ja tavanomaisin opetusmenetelmin lukemaan.
- Lukemisvaikeuksien taso vaihtelee. Osalla oppilaista vaikeudet ovat lieviä ja menevät suurelta osin ohi koulun alkuvuosina. Osalla oppilaista vaikeudet ovat hyvin selkeitä ja kestävät pitkään, jopa läpi elämän.
- Lukemisvaikeus näyttäytyy erilaisena lukemaan oppimisen eri vaiheissa: alkuvaiheessa lukemisvaikeus voi ilmetä lukemisen taitojen oppimisen hitautena ja vaikeutena lukea sanoja oikein. Myöhemmin lukemisvaikeus ilmenee useammin sanojen lukemisen hitautena kuin lukemisen virheellisyytenä.
- Lukivaikeus ilmenee usein lukemisen hitautena tai virheinä sekä kirjoitusvirheinä.
- Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet liittyvät usein yhteen. Ne voivat kuitenkin ilmetä myös erikseen siten, että oppilaalla on vaikeutta vain toisen taidon oppimisessa.
- Heikko lukutaito vaikeuttaa myös luetun tekstin ymmärtämistä.
- Lukivaikeuden syitä ei vielä täysin tunneta, mutta perinnöllisillä tekijöillä on vahva yhteys lukivaikeuteen.
- Lukivaikeuden taustalla todettuja tyypillisiä vaikeuksia ovat nimeämisen hitaus, kielen äännerakenteen havaitsemisen vaikeudet tai lyhytkestoisen kielellisen muistin kapeus.
- Lukemis- ja kirjoittamisvaikeus (lukivaikeus) määritellään esimerkiksi seuraavasti: Dysleksia eli sitkeä lukivaikeus on erityinen oppimisvaikeus, joka on alkuperältään neurobiologinen. Sille ovat tunnusomaisia vaikeudet tarkassa ja/tai sujuvassa sanantunnistuksessa sekä heikko oikeinkirjoitus- ja dekoodaustaito. Nämä vaikeudet johtuvat tyypillisesti kielen fonologisen osataidon heikkoudesta, joka ei ole kognitiivisten kykyjen eikä tehokkaan kouluopetuksen saamisen perusteella odotuksenmukainen.
- Toissijaisina seurauksina voi olla ongelmia luetun ymmärtämisessä ja vähäinen lukeminen vapaa-ajalla, joka voi haitata sanavaraston kasvua.
Oppikirjat oppimateriaaleina: Kuinka varmistaa oppilaan ymmärrys?
- Oppikirjat ovat usein käsitekeskeisiä ja niissä on paljon abstrakteja ilmaisuja.
- Tekstit ovat usein tiivistettyjä ja asioita kuvataan käsitteiden avulla.
- Tekstit ovat joskus myös kulttuurisidonnaisia ja vaativat siksi laajempaa asian/ilmiön pohjustusta.
- Oppikirjamateriaali ei aina vastaa oppilaan kielitaitoa.
- Tekstit eivät välttämättä sisällä ymmärtämistä tukevaa toistoa.
- Tehtäväantojen kieli on usein vaikeasti ymmärrettävää.
- Perusverbejä esiintyy teksteissä vähän.
Lukivaikeuden tunnistaminen luokassa
Lukeminen
- Mekaaninen lukeminenvoi olla hidasta ja melko virheetöntä
- Lukeminen on nopeaa ja virheistä
- Ääneen lukeminen on vastenmielistä
- Lukija sekoittaa rivit helposti ja kadottaa lukukohdan
- Lukiessa tavut tai kirjaimet voivat vaihtaa paikkaa
- Luetun ymmärtäminen ja muistaminen ovat haasteellisia
- Olennaisen löytäminen tekstistä voi olla vaikeaa
Kirjoittaminen
- Kirjoittaminen on hidasta
- Kirjaimia voi puuttua (kielo – kilo)
- Kirjaimet vaihtavat paikkaa (Vesa – Visa, oli – ilo)
- Vaikeuksia erottaa sanapareja, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen verran (maukuu – naukuu)
- Äänteiden keston kuuleminen vaikeaa (tili – tiili, tuli – tuuli)
- Konsonanttien erottaminen vaikeaa (laki – lakki, kisa – kissa, Vesa – vessa, kelo – kello)
- Alkukirjaimen erottaminen vaikeaa vieraskielisissä sanoissa (kriisi – riisi, treeni – reeni)
- Lauseet voivat olla epäloogisia
- Tekstin tuottaminen voi olla vaikeaa ja työlästä
Oppilaan luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen tukeminen
- Kirjoitan keskeiset tekstin käsitteet taululle/näkyviin -> käsitteen määritelmän pitää myös tulla näkyviin!
- Ymmärrän, että oleellista on oppilaan motivaation säilyttäminen.
- Käytän piirroksia ja kuvia sanojen tukena.
- Kiinnitän huomiota opetuspuheeseeni käsitteiden merkitysten avaamisessa ja ohjaan oppilasta löytämään tekstistä opetetut käsitteet.
- Osoitan oppilaalle tärkeimmät osat tekstistä esim. alleviivaten.
- Huomioin oppilaan kehitystason kirjoittamisessa, mutta ohjaan häntä vähitellen kirjoittamaan asiat omin sanoin.
- Ymmärrän, että asioiden kertaaminen on tärkeää!
- Tiedostan, että lukeminen ja kirjoittaminen tukevat toisiaan.
- Tiedostan, että tuottava kirjoittaminen ja luetun ymmärrys ovat yhteydessä toisiinsa.
- Ymmärrän, että heikot oppilaat hyötyvät luku- ja kirjoitustaitoa yhdistävistä harjoitteista.
- Tiedostan, että lukivaikeusoppilailla on todetusti tehtävää välttävää käyttäytymistä.
- Ymmärrän, että toiminnanohjaustaitoja tarvitaan kaikessa oppimisessa.
- Tiedostan, että eroteltavat työvaiheet auttavat jäsentämään oppilaan toimintaa ja pitämään imuisa tempo yllä.
Yleisessä tuessa
- Olen itse oppilailleni lukevan aikuisen malli
- Tarjoan oppilaalleni sopivan tasoista luettavaa vahvistaakseni hänen positiivista lukijaminäkuvaansa.
- Luon oppilailleni kannustavan ja positiivisen ilmapiirin, jossa jokainen oppija kokee onnistumisia.
- Ylläpidän arvostavaa puhetta lukemisen merkityksestä koulussa ja kotona.
- Sitoutan vanhemmat tukemaan koulutyötä kotona.
- Kannustan ja tarjoan mahdollisuuksia päivittäiseen lukemiseen.
- Annan oppilailleni sopivan tasoisia lukuläksyjä ja muuta lukemista (kirjat).
- Mahdollistan lukukokemusten jakamisen (lukupäiväkirja).
- Käytän opetusmenetelmänä myös yhteistä ääneen lukemista.
- Teetän äänne- ja kielitietoisuutta tukevia harjoituksia.
- Ohjaan oppilaita erilaisten sähköisten oppimateriaalien käyttöön esim. Ekapeli.
- Teen yhteistyötä kirjaston kanssa esim. kirjavinkkaukset
Tehostetussa tuessa
- Tarjoan oppilaalleni lukemisen ja kirjoittamisen tukiopetusta.
- Ohjaan oppilaita erilaisten sähköisten oppimateriaalien käyttöön esim. Ekapeli (NMI), Tavukoulu (NMI Kummi 10)
- Annan tarvittaessa helpotettua tai selkokielistä materiaalia oppilaalle
- Ohjaan ja opastan oppilaita äänikirjojen käyttöön
- Räätälöin sopivat lukuläksyt ja palkkiojärjestelmät yhteistyössä kodin kanssa
- Selvittelen mahdollisia oppimisvaikeuksia erityisopettajan ja koulupsykologin kanssa.
Erityisessä tuessa
- Tuen oppilaan oppijaminäkuvan ja itsetunnon myönteistä kehitystä
- Harjoitutan tehostetusti perustaitoja
- Tuen harjoittelumotivaatiota sopivin keinoin (palkinnot)
- Käytän oppilaiden kanssa esim. Ekapeliä (NMI), Tavukoulua (NMI Kummi 10)
- Käytän oppitunnilla tarvittaessa helpotettua tai selkokielistä materiaalia
- Mahdollistan äänikirjojen ja erilaisten kuvatukien esim. Papunetin käytön
- Kevennän työlästä lukemista esim. vuoroluvulla aikuisen kanssa
- Huomioin olemassa olevat lukivaikeuden kuntoutusmenetelmät ja pyydän tarvittaessa konsultaatiota asiantuntijatahoilta (eo, puheterapeutti, neuropsykologi)
Lähteet
- Apua koulunkäyntiin. Haettu 2023 osoitteesta www.apuakoulunkäyntiin.fi
- Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T. toim. (2007). Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. PS-Kustannus.
- Aunola, K., Leskinen, E. & Nurmi, J.-E. (2006). Developmental dynamics between mathematical performance, task-motivation and teacher’s goals during the transition to primary school. British Journal of Educational Psychology, 76, 21-40.
- Darling, S. (2005). Strategies for engaging parents in home support of reading acquisition. The Reading Teacher, 58, 476-479.
- Kairaluoma, L. (2014). Sujuvaksi lukijaksi: Lukemisvaikeuksien arvioinnista kohti näyttöön perustuvia interventioita. Jyväskylä studies in education, psychology and social research. Jyväskylän yliopisto.
- Karhu, A. (2018). Check in, check out!: käyttäytymisen tehostettua tukea lähikoulussa. Jyväskylän yliopisto.
- Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2010
- Lerkkanen, M.-L. (2017) Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi-ja alkuopetuksessa. Sanoma Pro. 1.-4. painos.
- Lukimat. Niilo Mäki Instituutti. Haettu 2023 osoitteesta http://www.lukimat.fi/lukeminen
- Lyytinen, H. (2006) Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät huippuyksikön tutkimustulostiiviste. Opetusministeriön ja Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikön seminaari Oppiminen ja lapsen hyvinvointi koulussa 16.3.2006. Jyväskylän yliopisto.
- Lyytinen, H. & Lyytinen, P. (2016). Lukivaikeuksien ennalta tunnistuksen ja ehkäisyn keinot –ja niiden perustelut. Kielikukko 3/2016. Jyväskylä.
- Opetushallitus. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Haettu 2023 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukemisen-ja-kirjoittamisen-vaikeudet
- Panula, A.M. (2013). Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetus. Seurantatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun.
- Välijärvi, J., Linnakylä, P., Kupari, P., Reinikainen, P. Malin, A. & Puhakka, E. (2002). Suomen tulevaisuuden osaajat. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.