Yhteistyö huoltajien kanssa Opiskeluhuolto Lapsen kuntouttavat tahot

Yhteistyö huoltajien kanssa

Esiopetuksen opstussuunnitelman perusteiden mukaan opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kun lapsella on tuen tarvetta, huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Esiopetuksen henkilöstön tulee tuntea säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön lapsen tukeen liittyvissä asioissa.

Turussa lapsen tarvitsema tuki suunnitellaan ja sitä arvioidaan aina yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajat osallistuvat aina lasten pedagogisten asiakirjojen laadintaan ja heitä kuullaan hallintolain mukaisesti ennen tuen päätöksen tekemistä. Vanhempainilloissa kerrotaan huoltajille Turun tuen käytännöistä.

 

Opiskeluhuolto

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskeluhuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden
sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetuksessa. Lapsella on oikeus saada maksutta opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää.  Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet).

Esiopetuksessa tehdään monialaista yhteistyötä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa aina tarvittaessa. Opiskeluhuollon palveluista vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Varha. Opiskeluhuolto on sekä yhteisöllistä että yksilökohtaista työtä.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennalta ehkäisevää ja ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa esiopetuksessa. Lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu oppilas- ja opiskelijahuoltolain 6 §:n mukaisesti yhteisöllisen työn kokonaisuuteen. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla

  • mahdollistetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia
  • edistetään terveellisen, turvallisen ja esteettömän oppimisympäristön syntymistä
  • edistetään mielenterveyttä ja oppimista
  • ehkäistään syrjäytymistä

Turun kaupungin esiopetuksessa jokainen esiopetuksessa työskentelevä työntekijä vastaa arjen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta omalta osaltaan. Yksikössä keskustellaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja turvallisuudesta myös lasten kanssa. Huoltajia otetaan mukaan käsittelemään opiskeluhuollon teemoja esimerkiksi vanhempainilloissa ja erilaisten kyselyiden ja keskusteluiden avulla.

Esiopetuksen alueelliset yhteisölliset opiskeluhuoltoryhmät

Turussa yksikkökohtaiset opiskeluhuoltoryhmät on korvattu oppilasalueen esiopetusyksiköiden yhteisillä, alueellisilla yhteisöllisillä opiskeluhuoltoryhmillä (Jalonen 9331-2021, Kaopa§32). Tässä yhteisöllisen opiskeluhuollon opiskeluhuoltoryhmässä ovat mukana myös yksityiset esiopetusta järjestävät päiväkodit. Sen kutsuu koolle oppilasalueelta nimetty päiväkodinjohtaja, jolle tehtävä on kyseiseksi toimintakaudeksi sovittu. Aluejako noudattaa perusopetuksen oppilasalueita, joista Keskustan alue on jaettu eteläiseen ja pohjoiseen keskustaan. Monialaiseen ryhmään kuuluvat oppilasalueen päiväkodinjohtajat, esiopetuksen kuraattorit, koulupsykologit sekä neuvolan edustus. Ryhmä kokoontuu KOR-vuosikellon mukaan kolme kertaa vuodessa.  Alueellisessa yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä esiin nousseet teemat käsitellään tarvittaessa yksiköissä yksikköpalavereiden yhteydessä. Yksittäisiä lapsia koskevia asioita ei käsitellä alueellisissa opiskeluhuoltoryhmissä.

Alueellinen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä

  • suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää oppilasalueen esiopetusyksiköiden hyvinvoinnin, turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden edistämistä.
  • suunnittelee, miten lasten ja yhteisön hyvinvointiin liittyviä ja yksikkökohtaisia kiusaamisen ehkäisysuunnitelmia ja niistä nousevia teemoja viedään alueellisesti eteenpäin
  • käsittelee lukuvuosittain nivelvaiheyhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyöhön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä laajennetussa KOR-ryhmässä. Esiopetusyksiköt osallistuvat laajennettuun KOR:n oman lähikoulunsa kokoonpanossa

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa seurataan ja edistetään lapsen kokonaisvaltaista terveyttä, hyvinvointia, osallisuutta ja oppimista, ehkäistään ongelmia ja tarjotaan varhaista tukea. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu esiopetuksessa huoltajan suostumukseen. Lapsen osallisuus ja toivomukset otetaan huomioon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Yksilökohtaisessa työssä noudatetaan tietojen luovuttamista, saamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan

  • ikäryhmälle tarkoitetuttuja neuvolapalveluja
  • opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluja
  • yksittäistä lasta koskevaa monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa, jota toteutetaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä (MAR)

Lapsen ohjaamisessa opiskeluhuoltopalveluihin noudatetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta saatavia ohjeita. Jokaisella esiopetusyksiköllä on nimetty esiopetuksen kuraattori sekä koulupsykologi, joka vastaa yksilökohtaisesta työstä omalta osaltaan. Tarvittaessa lapsi ohjataan neuvolaterveydenhuollon palveluiden pariin omaan lastenneuvolaan. Lapsen lastenneuvola määräytyy pääsääntöisesti kotiosoitteen mukaan

Yhteistyötä opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa tarvitaan myös silloin, kun lapsen tuen tasoa on tarve arvioida. Tehostetun tuen aloittamista varten laadittavaan pedagogiseen arvioon ja erityistä tukea varten tarvittavaan pedagogiseen selvitykseen tarvitaan aina opiskeluhuollon ammattilaisen kommentti esitettävästä tuesta. Kommentin pyytämisestä vastaa esiopetuksessa toimiva opettaja.

Monialainen asiantuntijaryhmä MAR

Yksittäisen oppilaan opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä (MAR). MAR-työskentelyssä pääpaino on keskustelussa ja tuen suunnittelussa, mutta kokouksesta kirjoitetaan myös muistio (opiskeluhuoltokertomus).

MAR-tapaamisen voi koota kuka tahansa opetus- tai opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva, jolla herää huoli lapsen voinnista ja oppimisesta. Koolle kutsuja voi olla esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi tai kuraattori. Koolle kutsuja kutsuu MAR-työskentelyyn tarpeellisia asiantuntijoita tai lapsen läheisiä. Kokoontumista varten tarvitaan aina huoltajan suostumus. Suostumuksen on oltava yksilöity eli siinä yksilöidään tapaamiseen syy ja käsiteltävä asia. Suostumuksen pyytämistä varten laadittu lomake löytyy Dotkusta ja Extranetistä ja ne säilytetään yksikön omassa opiskeluhuoltorekisterissä, josta vastaa päiväkodinjohtaja.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan aina yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohteisten edellytystensä mukaisesti. Huoltajalla ei kuitenkaan ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja. Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta lakien määrittelemällä tavalla (ts. nimetön tai nimellinen konsultaatio).

Koolle kutsuja on vastuuhenkilönä siihen asti, kunnes monialainen asiantuntijaryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja muistion kirjoittajan työskentelyä varten. Yleensä puheenjohtajan ja muistion kirjoittajan tehtävät kannattaa antaa eri henkilöille työskentelyn sujuvuuden takaamiseksi kokoustilanteessa.

Lapsen kuntouttavat tahot

Huoltajien osallisuus lapsen kuntoutuksessa ja tuen suunnittelussa on tärkeää. Yhteistyötä lapsen terapeuttien ja kuntouttavien tahojen kanssa tehdään varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa aina huoltajien luvalla lapsen etu ensisijalla

Esiopetuksen ja lasta kuntouttavien terapeuttien väliseen yhteistyö ja toimintatavat räätälöidään aina tapauskohtaisesti. On tärkeää, että lapsen kuntouttavalla taholla, esiopetuksen henkilöstöllä ja huoltajalla on yhteinen käsitys tavoitteista, joita lapsen esiopetuksessa ja kuntoutuksessa tuetaan.

Huoltajan luvalla opettaja voi kutsua lapsen kuntouttavan tahon mukaan lapsen Leops tai HOJKS-keskusteluun. Keskustelussa sovitaan tarkemmin tavoista, joilla yhteistyötä tehdään. Yhteistyö kirjataan lapsen pedagogisiin asiakirjoihin.

 

Kuntoutuksen toteuttaminen esiopetuksen ympäristössä

Lapselle, joka saa kuntoutusta, tehdään terveydenhuollossa kuntoutussuunnitelma. Kuntoutusuunnitelmissa terapiakäyntejä suositellaan usein pidettäväksi lapsen lähiympäristössä. Lapsen kuntoutukseen voi sisältyä myös erikseen myönnettyjä ohjauskäyntejä. Ohjauskäynnit ovat yleensä suunnattu kotiin.

Lapsiryhmässä kuntoutuksen ammattilainen näkee lapsen toimintaa vertaisryhmässä ja voi mallintaa käyttämiään työtapoja henkilöstölle. Lapsen lähiympäristössä toteutettava kuntoutus lisää kuntouttavan ammattilaisen ymmärrystä lapsesta, mahdollistaa monialaisen ja -ammatillisen tuen toteutumisen lapsen arjessa ja kuntoutuksessa harjoiteltavien taitojen ja toimintatapojen käyttöönoton lapsen oikeassa elinympäristössä.

Terapioiden järjestäminen esiopetuksen ympäristössä vaatii suunnittelua. Suunnittelussa on huomioitava yksittäiseen lapseen ja koko lapsiryhmään vaikuttavia tekijöitä. Yhteistyötä lasta kuntouttavien tahojen kanssa suunnitellaan koko lapsiryhmän tarpeet ja pedagogiikka huomioon ottaen.

Pohdittavia kysymyksiä:

Mihin aikaan päivästä terapiakäynti sijoitetaan?

Mikä ajankohta palvelee lasta ja koko ryhmää parhaiten?  

Miten terapia kytkeytyy lapsiryhmän toimintaan? 

Tukeeko terapiakäynti lapsen sosiaalista osallisuutta? 

Miten varmistetaan, ettei lapsi jää toistuvasti pois jostakin muusta toiminnasta?

Miten yhteinen keskustelu terapeutin ja henkilöstön kesken toteutuu?

Koko ryhmä huomioitava lasten yksilökuntoutuskäyntien suunnittelussa

Hyvin suunniteltu ja strukturoitu yhteistyö terapeuttien kanssa tukee sekä kuntoutusta saavaa lasta että koko lapsiryhmän toimintaa.

Jos ryhmän arjessa vierailee säännöllisesti useita eri terapeutteja, on hyvä suunnitella toimintatapoja, joilla sekä kuntoutusta saava lapsi että myös ryhmän muut lapsen oppivat ennakoimaan ryhmässä vierailevat ulkopuoliset ihmiset. Apuna voi käyttää esimerkiksi päiväjärjestyksen yhteydessä käytettäviä valokuvia, joiden avulla kerrotaan, keitä ulkopuolisia aikuisia lapsiryhmässä kulloinkin vierailee.

Monialaisen yhteistyön tekeminen kehittää henkilöstön ammattitaitoa ja tarjoaa uusia menetelmiä arkeen. Aina kuntoutuksen järjestäminen päiväkodissa tai lapsiryhmässä ei onnistu esimerkiksi tilan puutteen tai terapian tavoitteiden vuoksi.

 

Lähteet:

Turun kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelma 2023

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet