Inklusiivinen toimintakulttuuri ja sosiaalisten taitojen opettaminen Ryhmän valtasuhteiden havainnointi ja ryhmän tasa-arvon tukeminen Kiusaamistilanteisiin puuttuminen

Inklusiivinen toimintakulttuuri ja sosiaalisten taitojen opettaminen

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään kohteluun ja turvalliseen oppimisympäristöön. Henkilöstön vastuulla on havainnoida lasten keskinäisiä suhteita, tukea jokaisen lapsen sosiaalista osallisuutta, sekä opettaa lapsille taitoja, joita tarvitaan tullakseen toimeen toisten ihmisten kanssa.

Inklusiivinen ja syrjimätön toimintakulttuuri ovat keskeisessä roolissa kiusaamisen ennaltaehkäisyssä. Ryhmän päiväjärjestys, pienryhmätoiminta ja toiminnan rakenteet suunnitellaan siten, että jokainen lapsi pääsee osaksi vertaisryhmää ja leikkiä. Leikille annetaan aikaa ja lapsiryhmän yhteishengen rakentamiseen panostetaan. Keskeisiä menetelmiä ovat tuettu leikki, aikuisten sensitiivinen läsnäolo ja vuorovaikutus sekä aktiivinen osallistuminen toimintaan.

Henkilöstö tukee lasten kaverisuhteita ja varmistaa, että jokainen lapsi saa kokea itsensä arvostetuksi ja kuuluvansa ryhmään. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetetaan  arjen toimintojen yhteydessä ja lapsille luodaan mahdollisuuksia kehittää sosiaalisia taitojaan turvallisessa ympäristössä. Lapsille opetetaan turvataitoja, kuten omien ja toisten ihmisten rajojen kunnioittamista. Tiimin jäsenten ja kasvatusyhteisön vuorovaikutustapoihin kiinnitetään huomiota tiedostaen, että henkilöstön puhetavat ja käyttäytyminen toimivat esimerkkinä lapsille.

Ryhmän valtasuhteiden havainnointi ja ryhmän tasa-arvon tukeminen

Kiusaaminen on monimuotoinen ilmiö, joka ei koskaan synny tyhjästä. Kiusaaminen on ryhmäilmiö ja siksi sen ennaltaehkäisy edellyttää aina ryhmään ja yhteisöllisyyteen liittyvien tekijöiden, kuten lasten keskinäisten valtasuhteiden sekä ryhmädynamiikan havainnointia ja huomioimista. Kiusaamista ennaltaehkäistään sosiaalisia taitoja opettamalla sekä puuttumalla loukkaavaan, satuttavaan tai häiritsevään käytökseen jo ennen kuin se muodostuu kiusaamiseksi. Kiusaamista ennaltaehkäistäessä vältetään lasten leimaamista ja tuetaan lasten valmiuksia toimia kaikkien ryhmässä olevien lasten kanssa.

Kaikki lasten väliset riidat ja konfliktit eivät ole kiusaamista. Eri mieltä olemisen taitojen harjoitteleminen vertaisryhmässä on tärkeää. Kasvuympäristön ilmapiiri ja turvallisuus on kuitenkin aina aikuisten vastuulla. Kun lapsi kohtaa kiusaamista tai kiusaa muita siihen puuttuminen on henkilöstön vastuulla.

Kiusaamistilanteisiin puuttuminen

Kiusaamistilanteisiin puututaan varhain. Tilanteissa huomioidaan kaikki osapuolet. Tilanteet selvitetään yhteistyössä lasten, henkilöstön ja huoltajien kanssa. Huoltajille kerrotaan tavoista ja käytännöistä, joilla kiusaamista ehkäistään ja kuinka vastaavanlaisilta tilanteilta jatkossa vältyttäisiin. Kiusaamistilanteiden puuttumisen jälkeen tilannetta seurataan systemaattisesti, jotta kiusaaminen ala uudelleen.

Kun kiusaamistilanteisiin puututaan, lapsille koituvien seuraamusten on oltava pedagogisesti perusteltuja. Lapsen eristämiseen tai rankaisemiseen (esim. jäähypenkki, ryhmästä poistaminen, leikkimisen kieltäminen) perustuvat toimintatavat eivät tutkitusti vähennä kiusaamista.

Kiusaamistilanteiden ennaltaehkäisyn tai selvittämisen tukena toimii päiväkodin johtaja. Myös esiopetuksen kuraattoreilta tai varhaiskasvatuksen erityisopettajilta voi pyytää tukea ryhmässä havaittujen haastavien tilanteiden selvittämiseen.