Kouluissa toimivat sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoajat
Kouluissa toimii myös psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka antavat oppilaille apua ja tukea matalalla kynnyksellä ja arjen elinympäristössä eli koulussa. Tapaamiset perustuvat vapaaehtoisuuteen.
- Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhuoltoa kaikille peruskoululaisille.
- Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Kouluikäisen ensisijainen palvelu on kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri, josta lapsi ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluiden piiriin.
- Opiskeluhuollon psykologeihin kuuluvat koulupsykologit ala- ja yläkouluissa. Koulupsykologin tehtäviin kuuluu oppilaan koulunkäynnin, opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen sekä koko koulun hyvinvoinnin edistäminen. Psykologi voi tukea oppilaita ja perheitä muun muassa oppimiseen sekä tunne-elämään liittyvissä asioissa sekä ohjata tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Koulupsykologi voi myös osallistua luokkatyöskentelyyn sekä erilaisten ryhmien toteuttamiseen. Koulun muu henkilökunta voi konsultoida psykologia erilaisissa oppilaiden koulunkäyntiin, hyvinvointiin ja oppimiseen liittyvissä asioissa.
- Opiskeluhuollon kuraattoreihin kuuluvat koulukuraattorit ala- ja yläkouluissa Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jolta saa tukea esimerkiksi perhetilanteeseen, koulunkäynnin pulmatilanteisiin, vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin puoleen voi kääntyä, kun on haasteita kaveri- ja ihmissuhdeasioissa, perhetilanteen muuttuessa tai koulunkäyntiin liittyvissä pulmatilanteissa
Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden kanssa
Huom. Oppilaan ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilaan terveyteen liittyviä tietoja ei saa jakaa tahoille, jotka eivät tietoa työssään tarvitse.
- Oppilaan huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista ja terveydenhuoltoon liittyvien asioiden hoitamisesta.
- Kouluikäisen ensisijainen palvelu on kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri, josta lapsi ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoidon palveluiden piiriin.
- Oppilaalla voi olla jo syntymässä havaitun sairauden, vamman tai muun tuen tarpeen vuoksi, syntymästä saakka kestänyt asiakkuus jossakin terveydenhuollon yksikössä.
- Turussa oppilas voi saada terveydenhuollon ammattilaisten palveluita muun muassa lastenneurologian poliklinikan, Turun yliopistollisen keskussairaalan sekä vammais- ja eri terapiapalveluiden kautta.
- Koulutuksen järjestäjä voi pyytää terveydenhuollon edustajaa osallistumaan oppilaan tuen tarpeen arviointiin. Yhteistyötä tehdään aina lapsen edun ensisijaisuuden periaatteella.
- Lääkehoidon toteutus tai muu pitkäaikaissairauden hoito ovat asioita, jotka on usein huomioitava myös koulussa Myös kuulo-, näkö- ja liikuntavammat, erilaiset neurologiset tai pitkäaikaissairaudet edellyttävät useimmiten yhteistyötä koulun ja terveydenhuollon välillä.
- Mikäli oppilaan sairaus, vamma tai muu tuen tarve vaikuttaa oppilaan koulujärjestelyihin ja tukitoimiin, tarvittavasta yhteistyöstä terveydenhuollon kanssa on tärkeää sopia jo heti oppilaan aloittaessa koulun.
- Koululaisen lääkehoidosta vastaavat huoltajat ja lapsi itse oman kehitystasonsa mukaisesti.
- Perusopetuksessa kouluterveydenhuolto on ensisijainen lapsen terveyden ja lääkehoidon tukija.
- Kouluterveydenhuolto tukee lapsen terveyttä muiden opiskeluhuollon toimijoiden kanssa.
- Oppilaan turvallisen lääkehoidon kannalta on olennaista, että opetuksen järjestäjä saa salassapitosäännösten estämättä tiedot lapsen sairaudesta ja sen vaatimista toimista vanhemmilta, erikoissairaanhoidosta ja kouluterveydenhuollosta.
- Oppilaan turvallisen lääkehoidon kannalta on olennaista, että koulun henkilöstö, vanhemmat, erikoissairaanhoito ja kouluterveydenhuolto tekevät yhteistyötä.
- Opettajan ei tarvitse olla oppilaan lääkehoidon toteuttaja. Lääkehoidon antaminen ei kuulu opettajan työtehtäviin. Jos opettaja syystä tai toisesta itse haluaa osallistua oppilaan lääkehoitoon, hän voi osallistua siihen omalla suostumuksellaan. Tällöin hänen on saatava perehdytys ja lisäkoulutus lääkehoitoon etukäteen. Opettajalla on tällöin velvollisuus vastata lääkehoidosta oppilaskohtaisen lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Opettaja on vastuussa antamastaan lääkehoidosta. Potilasvahinkovakuutus koskee vain kouluterveydenhuollon ammattihenkilöitä.
- Tyypillisiä pidempiaikaisia lääkitystarpeita koulussa ovat diabetes, allergia, astma tai epilepsia.
- Lääkehoitoon kouluttamaton henkilö voi antaa lääkärin määräämää, luonnollista tietä annettavaa tai ihon alle pistettävää lääkehoitoa. Tällöin lääkehoidon toteuttaminen perustuu työntekijän suostumukseen, perehdytykseen, lisäkoulutukseen sekä lääkärin antamaan lupaan.
Sairastuminen ja tapaturmat koulupäivän aikana
- Oppilaan sairastuessa kesken koulupäivän soitetaan oppilaan huoltajille.
- Huoltaja vastaa oppilaan viemisestä hoitoon.
- Akuuteissa tapauksissa, kun oppilas sairastuu, loukkaa tai saa esimerkiksi sairauskohtauksen kesken koulupäivän ja hätätilanteissa, jossa lapsi tarvitsee välitöntä terveydenhuollon apua, soitetaan ensimmäisenä hätänumeroon ja varmistetaan tarvittavan ensiavun ja hoidon antaminen. Tämän jälkeen soitetaan huoltajalle.
- Tarkistuslista tapaturmien tai sairauskohtausten varalle:
- Henkilöstön ajantasainen ensiapukoulutus ja osaaminen on kunnossa
- Hätäkeskuksen 112 Suomi mobiilisovellus ladattu työpuhelimeen
- Oppilaan lääkehoidon toteutus on koulussa suunniteltu, perehdytetty ja varmistettu ja toimintamalli poikkeustilanteiden (esimerkiksi oman luokan henkilöstön poissa ollessa) on hoidossa
- Lomakkeet vanhemmille ja vakuutusyhtiölle, tapaturmaselvitys
Yhteistyö sosiaalihuollon toimijoiden kanssa
- Sosiaalihuollon palveluiden järjestämisestä vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue ja julkisia palveluita täydentää yritysten ja järjestöjen palvelut.
- Oppilas tai oppilaan perhe voi arjessaan tarvita monia erilaisia palveluita. Esimerkiksi huoltajan tuodessa esille perheen voimavarojen vähyyttä, koulun henkilöstö voi ohjata huoltajaa hakemaan tukea sosiaalihuollon palveluista.
- Sosiaalihuollon asiakkuus on salassa pidettävää tietoa, eikä suoraan kuulu koulujen henkilöstölle.
- Yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa tehdään oppilaan etu ensisijalla ja salassapitosäännösten mukaan.
- Kun koulun henkilöstöllä herää ajatus siitä, että perheellä on tarve sosiaalihuollon palveluihin, opettaja tai muu koulun ammattilainen ottaa asian puheeksi huoltajan kanssa keskustelussa. Keskustelussa on tärkeää luottamuksellinen ja sensitiivinen asenne perhettä kohtaan. Huoltajan kanssa voidaan sopia, että koulun työntekijä ottaa yhteyttä sosiaalihuoltoon, jotta perheen tuen tarve arvioitaisiin. Aina yhteydenottoa sosiaalihuoltoon ei tarvita. Perheellä voi olla muita väyliä tarvitsemansa tuen tai avun järjestämiseksi tai asia saattaa olla jo järjestynyt.
- Erilaisia perheiden tarvitsemia sosiaalipalveluita:
- Lapsiperhesosiaalityö (palvelutarpeen arviointi, sosiaalityö ja sosiaaliohjaus, lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö)
- Lastensuojelu (avohuollon palvelut, perhekuntoutus, sijaishuolto, lastensuojelun hätätilanteet)
- Vammaispalvelut (muun muassa kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu, kotiin järjestettävät palvelut, apuvälinepalvelut, asunnon muutostyöt, sopeutumisvalmennus)
- Kasvatus- ja perheneuvola (tarjoaa apua ja tukea lapsen ja nuoren psyykkiseen kehitykseen sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja perhe saa tukea kasvatukseen liittyvissä pulmissa, lapsen käyttäytyminen tai tunne-elämän huolissa. lapsen vaikeuksiin kavereiden kanssa tai sosiaalisissa suhteissa tai perheen vuorovaikutusongelmiin ja ristiriitatilanteiden selvittelyyn.
Velvollisuus yhteydenottoon tai lastensuojeluilmoituksen tekemiseen
Huom! Sosiaalipäivystykseen otetaan välittömästi yhteyttä, mikäli: epäilet lapsen kaltoinkohtelua, lapsi jää äkillisesti ilman huolta pitävää aikuista tai vanhempi on vahvasti päihtynyt lapsen seurassa. Sosiaalipäivystykseen saa yhteyden vuorokauden ympäri puhelimitse 02 262 6003
- Tilanteessa, jossa koulun henkilöstön mielestä perheen tuen tarve on ilmeinen ja oppilaan etu sitä välttämättä vaatii, koulun työntekijän on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta
- Mikäli koulun henkilöstö havaitsee, että lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä, on koulun henkilöstö velvollinen tekemään viipymättä lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluilmoitus
- Mikäli perheellä on voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus, koulu voi olla suoraan yhteydessä lapsen omaan sosiaalityöntekijään virka-ajan puitteissa. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta.
- Akuuteissa tilanteissa yhteydenotto sosiaalipäivystykseen, joka hoitaa akuutin kiireellisen sosiaalityön sekä lastensuojeluilmoitusten, sosiaalihuoltolain mukaisten ilmoitusten ja sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottamisen ja päivystyksellisen puuttumisen sekä tarpeen mukaan asiakkaiden jatko-ohjaamisen.
- Mikäli koulun henkilöstö päätyy tekemään lastensuojeluilmoituksen tai oppilasta koskevan ilmoituksen sosiaalihuoltoon, asiasta kerrotaan oppilaan huoltajille ja avataan syyt, joihin ilmoituksen tekeminen perustuu.
- Poikkeuksen tästä tekee tilanne, jossa koulun henkilöstöllä herää huoli, että oppilaaseen kohdistuu seksuaalista väkivaltaa tai henkeä ja terveyttä uhkaavaa väkivaltaa. Tällöin otetaan välittömästi yhteyttä sosiaalihuoltoon sekä ilmoitetaan asiasta poliisille. Näissä tilanteissa ilmoituksen tekemisestä ei ilmoiteta etukäteen lapsen huoltajille.
Oppilaan kuntoutus
- Kuntoutus on terveydenhuoltoon kuuluvaa palvelu.
- Kun koulun henkilöstö tekee yhteistyötä oppilasta kuntouttavan tahon kanssa, on kyse monialaisesta yhteistyöstä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja koulun henkilöstön välillä.
- Oppilas voi saada kuntoutusta esimerkiksi vamman, sairauden tai kehitysviivästymän vuoksi.
- Lääkinnällistä kuntoutusta on esimerkiksi puheterapia, toimintaterapia, fysioterapia ja apuvälinepalvelut.
- Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu on hyvinvointialueella.
- Vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta vastaa Kelalla.
- Kuntoutuspalveluita tuottavat monet eri tahot, kuten julkinen sektori ja lukuisat eri yritykset.
- Kuntoutuksen muodot, sisältö, kesto ja tavoitteet ovat moninaisia ja vaihtelevia.
- Esimerkkejä kuntoutuspalveluista, joita oppilas voi saada:
- puheterapia
- toimintaterapia
- fysioterapia
- musiikkiterapia
- psykoterapia
- ratsastusterapia
- näkö- ja kuulovammaisen kuntoutusohjaus
- ravitsemusohjaus
- epilepsiahoitajan ohjaus
- diabeteshoitajan ohjaus
- apuvälinepalvelut
- sopeutumisvalmennus
Suunnitelmallinen yhteistyö kuntoutuksessa
Huom! Mahdollistamalla oppilaan terapiakäynti koulun tiloissa voidaan vähentää siirtymien määrää oppilaan päivän aikana. Tämäm voi tukea oppilaan ja perheen jaksamista ja vaikuttaa suotuisasti oppilaan toimintaan arjessa.
- Oppilaan tuen tarpeiden ollessa suuret koulun, oppilasta kuntouttavien tahojen ja huoltajien suunnitelmallinen yhteistyö on tärkeää.
- Parhaimmillaan oppilaan kuntoutus ja koulun pedagogiikka integroituvat ja tukevat toisiaan.
- Yhteistyötä tehdään huoltajien luvalla oppilaan etu ensisijalla.
- Huoltajien osallisuus lapsen kuntoutuksessa ja tuen suunnittelussa on tärkeää, koska he vaikuttavat oppilaan kasvuun ja kehitykseen yleensä eniten ja pisimpään.
- Koulun ja oppilasta kuntouttavien terapeuttien väliseen yhteistyöhön ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia, vaan se räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaan kuntouttavalla taholla, koululla ja huoltajalla on yhteinen käsitys tavoitteista, joita oppilaan koulussa ja kuntoutuksessa tuetaan.
- Huoltajan luvalla opettaja voi kutsua oppilaan kuntouttavan tahon mukaan oppilaan kouluissa käytäviin tuen suunnittelun keskusteluihin.
- Oppilaan kuntoutussuunnitelmaa voidaan hyödyntää huoltajan luvalla pedagogisten asiakirjojen laatimisessa.
Kuntoutuksen toteuttaminen kouluympäristössä
Huom! Aina kuntoutuksen järjestäminen koulussa tai luokassa ei onnistu esimerkiksi tilan puutteen tai terapian tavoitteiden vuoksi.
- Usein oppilaan kuntoutusuunnitelmissa terapiakäyntejä suositellaan pidettäväksi oppilaan lähiympäristössä. Koululuokassa kuntoutuksen ammattilainen näkee oppilaan toimintaa vertaisryhmässä ja voi myös mallintaa käyttämiään työtapoja koulun henkilökunnalle. Oppilaan lähiympäristössä toteutettava kuntoutus lisää kuntouttavan ammattilaisen ymmärrystä lapsesta, mahdollistaa monialaisen ja -ammatillisen tuen toteutumisen oppilaan arjessa ja kuntoutuksessa harjoiteltavien taitojen ja toimintatapojen käyttöönoton oppilaan oikeassa elinympäristössä.
- Terapioiden järjestäminen kouluympäristössä vaatii kuitenkin suunnittelua, jossa on huomioitava yksittäiseen oppilaaseen ja koko luokkaan vaikuttavia tekijöitä.
- Yhteistyötä oppilasta kuntouttavien tahojen kanssa suunnitellaan koko luokan tarpeet ja pedagogiikka huomioon ottaen: Mihin aikaan terapiakäynti sopii? Mikä ajankohta palvelee oppilasta parhaiten? Miten järjestelyt vaikuttavat koko luokkaan? Miten terapia liitetään luokan toimintaan? Missä tilassa terapia toteutetaan? Ehtivätkö terapeutti ja koulun henkilöstö keskustelemaan ennen terapiakäyntiä tai sen jälkeen?
Lähteet