Kasvatuskeskustelu, kurinpidolliset keinot ja turvaamistoimenpiteet

Koulun kasvatuskeskustelu, kurinpidolliset toimet ja turvaamistoimet

Tavoitteet hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi

Hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamisen varmistaminen kurinpidollisia keinoja käytettäessä

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Kasvatuskeskustelun, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimenpiteiden seuraaminen

Puuttumiskeinot opiskeluympäristön turvallisuuden takaamiseksi Turun perusopetuksessa

Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen sekä turvaamistoimenpiteiden käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista Turun perusopetuksessa

Tämän suunnitelman tarkoituksena on taata omalta osaltaan turvallinen opiskeluympäristö, työ- rauha, sisäinen järjestys ja opiskelun esteetön sujuminen kaikille oppilaille ja kouluyhteisössä toimi- ville henkilöille. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukai- suus sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavut- tamista ja edistävät perusopetuksen yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria.

Tämä suunnitelma täydentää Turun kaupungin perusopetuksen koulujen omia opetussuunnitelmia paikallisesti päätettävien asioiden osalta.

Tavoitteet hyvän ja turvallisen koulupäivän luomiseksi

• Koulut päivittävät säännöllisesti turvallisuussuunnitelmat ja käytänteitä harjoitellaan henkilökunnan ja oppilaiden kanssa.
• Kouluissa laaditaan toimivat järjestyssäännöt yhdessä oppilaita osallistaen.
• Järjestysääntöjä voidaan tarkentaa luokkakohtaisesti. Kiinnitetään huomiota hyvään ilmapiiriin luokassa ja henkilökuntahuoneessa.
• Kannustetaan lapsia toimimaan yhdessä ja ottamaan toiset huomioon.
• Tehdään yhteistyötä huoltajien ja oppilaiden kanssa. Kuunnellaan toiveita ja kehitetään koulua yhdessä.
• Pidetään huolta, että koulurakennus, henkilökunta sekä käytänteet ja säännöt ovat oppilaille tutut.

Turun kaupungin perusopetuksessa korostetaan fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallista koulupäivää niin oppilaille kuin koulun työntekijöille. Turvallisuus syntyy hyvästä toiminnan suunnit- telusta ja johtamisesta, henkilökunnan suunnitelmallisesta toiminnasta, oppilaan asianmukaisesta käyttäytymisestä ja toiminnasta, toimivasta yhteistyöstä huoltajien ja sidosryhmien kanssa, kiinteis- töjen kunnosta ja kunnossapidosta. Koulun toiminnan tavoitteena on mielekäs, motivoiva, positiivinen, kekseliäs ja kasvattava kouluarki. Toiminnassa annetaan tilaa vaihtelulle, yksilöllisyydelle ja vastuunotolle. Yhteistyö ja yhdessä tekeminen oppilaiden ja henkilökunnan kesken on tärkeää. Oppilaat otetaan mukaan yhteisten sääntöjen luomiseen.

Hallinnon yleisten oikeusturvaperiaatteiden noudattamisen varmistaminen kurinpidollisia keinoja käytettäessä

Turun perusopetuksessa kasvatuskeskusteluissa ja kurinpidollisissa keinoissa ja niiden toteuttami- sessa noudatetaan seuraavia oikeusturvaperiaatteita:

Objektiviteettiperiaate

Ojentamisen ja kurinpidon tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttyihin ja objektiivisiin syihin. Asiankäsittely on puolueetonta ja objektiivisesti perusteltua.

Yhdenvertaisuusperiaate

Samanlaisista teoista tulee määrätä samanlaisia ojentamiskeinoja ja kurinpitorangaistuksia riippu- matta siitä kuka on teon tekijä. Perustuslain 6 §:ssä on säädetty yhdenvertaisuudesta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Oppilaita on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Tarkoitussidonnaisuuden periaate

Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja toteuttava voi käyttää toimivaltaansa kasvatuskes- kusteluissa ja kurinpitokeinoissa ainoastaan lain perusteella tai muulla tavalla erikseen määritellys- sä tarkoituksessa, jonka käyttämiseen toimivaltaa on hänelle annettu.

Suhteellisuusperiaate

Kasvatuskeskustelut ja kurinpitokeinot ovat ankaruudeltaan oikeassa suhteessa rangaistavaan te- koon tai laiminlyönnin moitittavuuteen. Rikkomuksesta ei saa käyttää ankarampaa rangaistusta kuin se on tarpeen.

Luottamuksensuojaperiaate

Yksilön suoja julkista valtaa vastaan. Yksilö voi luottaa toiminnan oikeellisuuteen, virheettömyyteen sekä pysyvyyteen kasvatuskeskusteluissa ja kurinpitokeinoissa.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiske- lun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpilli- sesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kir- jallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enin- tään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpito- toimia.

Kasvatuskeskustelu

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Opetuksen järjestäjä päättää, millaisissa tapauksissa kasvatuskeskustelua käytetään.

Kurinpidollisia keinot

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräai- kainen erottaminen. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppilaan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppi- laan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan edellä mainitulla perusteella evätä myös seuraavaksi työpäiväksi, mikäli opetuksen järjestäjä tarvitsee aikaa suunnitella oppilaan paluuta takai- sin opetukseen ja tarjota oppilaalle opiskeluhuollon palveluita sekä tukea turvallista paluuta opetukseen. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä 36 h §:ssä tarkoitettuna opiskeluhuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi oppilaalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja oppilaan palatessa opetukseen. Oppilaalle tehdään suunnitelma palaamisen tukemiseksi.

Ennen oppilaan määräämistä jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräaikaista erottamista on yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Ennen kurinpitotoimesta päättämistä on oppilaan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Muista 36 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä on ilmoitettava oppilaan huoltajalle ja opetuksen epäämisestä tarvittaessa lisäksi koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös, ja muut 36 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata. Opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laadi- taan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus to- teutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edusta- jalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, järjestetään tarvittava opiskeluhuolto. Oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa, kun hänet on poistettu luokkahuoneesta, muusta tilasta tai koulun tilaisuudesta tai kun oppilaan opetukseen osallistuminen on evätty jäljellä olevan ja sitä seuraa- van työpäivän ajaksi.

Turun peruskoulut kirjaavat oppilaan opetuksen palaamisen suunnitelman Wilman tukivälilehdelle. Suunnitelman teosta ja toteutuksen organisoinnista vastaavat erityisopettaja ja oppilaan oma opettaja yhdessä.

Kasvatuskeskustelun, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimenpiteiden seuraaminen

Opetuksen järjestäjän tulee seurata kasvatuskeskustelun, kurinpitokeinojen ja turvaamistoimenpi- teiden käyttöä ja niiden kehittymistä. Opetuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista, jotta suunnitelman toteutumista ja toiminnan yhdenmukaisuutta voi- daan seurata ja kehittää sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Tarkemmat määräykset suunnitelman laatimisesta sisältyvät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Koulukohtaiset tiedot tulee määräajoin käsitellä muun muassa koulun opiskeluhuoltoryhmässä.

Puuttumiskeinot opiskeluympäristön turvallisuuden takaamiseksi Turun perusopetuksessa

Turvaamistoimenpide	Kuuleminen	Ilmoittaminen	Kirjaus	Toimivalta	Huomioitavaa
Esineiden ja aineiden haltuunotto (POL 29§, 36§). Häiritsevät ja vaaralliset esineet tai aineet: Jos oppilaalla on häiritsevä tai vaarallinen esine tai aine tai esine tai aine, jolla oppilas häiritsee opetusta, opettajalla tai rehtorilla on oikeus ottaa se pois. Häirintään käytetty esine tai aine palautetaan oppilaalle oppitunnin tai koulun tilaisuuden päät- tymisen jälkeen. Jos on todennäköistä, että häirintä jatkuu, häirintään käytetty esine tai aine luovutetaan oppilaalle viimeistään työpäivän päättyessä.		Ilmoitettava oppilaan huoltajalle mahdollisimman pian.	Kirjataan Wilman tuki-välilehdelle	Opettaja tai rehtori	Haltuun ottamisessa noudatetaan hienotunteisuutta ja kunnioitetaan henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä mahdollisimman pitkälle. Jos haltuun otettavaa vaarallista tai kiellettyä esinettä tai ainetta hallussaan pitävä oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai koulun opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Epävarmassa tilanteessa pyydetään poliisi paikalle.
Kielletyt esineet ja aineet Kouluun ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussaan sellaista esinettä/ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taik- ka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Kiellettyjä ovat mm. alkoholilain ja tupakkalain mukaiset tuotteet, teräaseet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset, kaasusumuttimet, räjähteet, syövyttävät ja lamauttamiseen soveltuvat aineet.	Esineiden ja aineiden haltuunotto on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua oppilaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi.	Ilmoitettava oppilaan huoltajalle mahdollisimman pian. Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Huoltajan tulee noutaa poisotetut esineet ja aineet 3 kk:n kuluessa. Ellei niitä noudeta, voidaan ne todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden hävittäminen ja luovuttaminen tulee kirjata. (POL 36 g §)Suositeltavaa on, että ennen hävittämistä muistutetaan noutovelvollisuudesta ja hävittämisestä tiettynä päivänä, ellei esinettä tai ainetta noudeta.	Voimakeinoja käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. (POL 36 d §)	Opettaja tai rehtori	Kielletyt esineet ja aineet luovutetaan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Laittomat esineet ja aineet luovutetaan poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos oppilaalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi.
Tarkistamisoikeus (POL 36 e §, 36 f §) Opettajalla tai rehtorilla on oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, hänen hallinnassaan olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, jos on ilmeistä, että oppilaan hallussa on sellainen kielletty esine tai aine, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta ja oppilas pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Tarkastusoikeus ei ulotu häiritsevän esineen tai aineen etsintään. Tarkastusoikeutta ei ole muulla henkilökunnalla.	Ensisijainen puuttumiskeino on kasvatuskeskustelu. Oppilaalle ilmoitetaan tarkistuksen syy ja perustelu.	Huoltajalle ilmoitetaan mahdollisimman pian.	Wilma–>kasvatuskeskustelu	Opettaja tai rehtori	Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy ja sen perustelu. Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Näistä säännöistä voidaan kuitenkin poiketa, jos asian kiireellinen luonne ja turvallisuus sitä välttämättömästi vaativat.
Oikeus poistaa oppilas (POL 36 b §) luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta, joka ei noudata opettajan tai rehtorin poistumismääräystä. Oikeus poistaa koskee myös tilannetta, jossa oppilas ei poistu koulun alueelta saatuaan tiedon opetuksen epäämisestä.	Oppilasta kuullaan ja järjestetään valvonta, jos oppilas on poistettu luokasta/tilaisuudesta/muusta opetustilasta lopputunniksi. Oppilasta kuullaan opetuksen toteuttamistapojen suunnittelusta ja mahdollisista tukitoimista oppilashuoltohenkilöstön kanssa.	Huoltajalle soitetaan. Huoltajalle soitetaan heti ja pyydetään häntä mahdollisuuksien mukaan noutamaan oppilas koululta. Ilmoitetaan tarvittaessa sosiaalihuollon toimeenpanosta vastaavalle viranomaiselle.	Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle. Liiallisesta voimankäytöstä voi seurata rikoslain mukainen seuraamus.	Opettaja tai rehtori	Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on yhdessä ja erikseen oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä.

MUUTA HUOMIOITAVAA

Korvaaminen

Se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen.

Kahdeksaatoista vuotta nuorempi vahingonaiheuttaja on velvollinen korvaamaan vahingosta määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. Ilmoitetaan oppilaan huoltajalle. Korvaamisesta voidaan tapauskohtaisesti sopia. Jos korvataan rahalla, pääsääntöisesti huoltaja käyttää puhevaltaa. Vahingonkorvauksen vaatiminen ja teosta rankaiseminen ovat toisistaan riippumattomia toimenpiteitä. Vahingonkorvausta ei saa käyttää rangaistuksenomaisesti.

Syytteen vireilläolo

Jos oppilasta vastaan on vireillä syyte tuomioistuimessa, se estää aloittamasta tai jatkamasta koulun rangaistusmenettelyjä. Jos syyte on vapauttava oppilaalle, häntä voidaan rangaista koulussa, kun teko ei ollut rikos, mutta koulussa rangaistava teko. Jos oppilas on tuomittu, samasta asiasta eivoida antaa kurinpitorangaistusta (eli varoitusta tai määräaikaista erottamista).

Määräaikaisen erottaminen on kuitenkin tällöinkin mahdollinen, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.