Hyvinvoiva työntekijä Työyhteisötaidot Opettajan työaika Työn rajaaminen Oman ammatillisen osaamisen kehittäminen Työsuojelu Työterveys Työtapaturma- ja työturvallisuusilmoitukset Työkyvyn hallintamalli Hyvä kohtelu työpaikoilla Työssä palautumisen pelisäännöt

Hyvinvoiva työntekijä

Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää myös siksi, että paras tuki oppilaalle on hyvinvoiva työntekijä.

Hyvinvoiva työntekijä on tyytyväinen työhönsä, jaksaa tehdä työnsä laadukkaasti, sietää epäonnistumisia ja kykenee ratkaisemaan ristiriitoja. Työhyvinvointiin kuuluu työn mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät hyvän ja motivoivan johtamisen lisäksi muun muassa työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

Oman työn rajat ja siihen liittyvien sääntöjen tunteminen voidaan nähdä osana työhyvinvointia. Tärkeää on osata hakea itselleen riittävän aikaisin apua lähijohtajalta, mikäli työn kuormitus kasvaa liian suureksi. Tilanteen korjaaminen voi vaatia lähijohtajan lisäksi työterveyden ja työsuojelun mukaan ottamista.

Oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin pohtimisen avuksi voi itselleen asettaa kysymyksiä:

  • Mikä on parasta työssäni?
  • Miten ylläpidän työmotivaatiota ja työkuntoa?
  • Mitä hyvää tuon työyhteisööni?
  • Miten huolehdin palautumisesta?
  • Mitä teen, jos uupumus hiipii kehoon ja mieleen?

Työyhteisötaidot

Työhyvinvointi on työntekijän henkilökohtainen kokemus, johon vaikuttavat organisaation ja työyhteisön toiminta, työ itse, työntekijän vaikutusmahdollisuudet sekä hyvä ja tasapuolinen johtaminen. Yksittäisen työntekijän työhyvinvoinnin keskiössä on ihminen itse. Työhyvinvointiin vaikuttavat myös yksilölliset voimavarat kuten motivaatio, elämänhallinta ja -tilanne, oma terveys, työkyky ja resilienssi.

Työhyvinvointi syntyy koko työympäristön yhteistyössä työpaikalla. Työpaikalla kuuluu noudattaa yhteisesti sovittuja menettelyjä, ohjeita sekä toimintatapoja kulloisessakin tilanteessa. Sovittujen menettelyiden avulla jokainen työntekijä tietää jo etukäteen, miten työpaikalla kuuluu toimia. Tällainen toimintamalli lisää avoimuutta ja tasapuolista kohtelua sekä tukee oikeudenmukaista esimiestyötä. Asiat hoidetaan samalla tavalla henkilöstä eli työntekijästä riippumatta.

Työn kuormittavuus, häirintä ja/tai epäasiallinen käytös heikentävät työhyvinvointia. Hyvä esihenkilötyö, varhainen puuttuminen, työterveyshuolto ja kannustava työympäristö lisäävät hyvinvointia.

Työhyvinvointi on työpaikan ja työntekijöiden yhteinen asia. Työyhteisötaidoilla on ratkaiseva merkitys siinä, millainen tunnelma ja ilmapiiri työyhteisössä on. Taidoista olisi hyvä keskustella työpaikalla ja miettiä, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Hyvä työyhteisö kantaa ja tukee jäseniään myös vaikeiden tilanteiden yli.

Työyhteisötaitoja ovat esimerkiksi:

  • Hyvät käytöstavat ja empaattisuus
  • Oman ja kollegoiden roolien ymmärtäminen
  • Hyvät vuorovaikutustaidot
  • Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta
  • Yhteisten pelisääntöjen ymmärtäminen ja noudattaminen
  • Taito johtaa itseään ja ratkaista ristiriitoja
  • Erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen

Opettajan työaika

Peruskoulussa opettajan opetusvelvollisuustyöaika eli opv-työaika jakautuu seuraavasti:

  • Oppitunnit (esi- ja jälkitöineen)
  • Yhteissuunnittelutyöaika eli YS-aika (120 tuntia / vuosi, keskimäärin 3 tuntia / viikko)
  • Erikseen vuosiviikkotunteina korvattavat tehtävät ja koulukohtaiset lisätehtävät
  • Opettajatyöpäivät eli vesot (esimerkiksi oppimisen tukeen liittyvä koulutus, 3x6h/vuosi)

Yhteissuunnittelutyöaika eli YS-aika (120 tuntia / vuosi, keskimäärin 3 tuntia / viikko)

Tuntimäärä saa alittua muttei ylittyä. Tuntien täyttyminen ei ole YS-ajan tarkoitus, vaan ajassa on pidettävä pelivaraa. Tunteja pitää jättää yllättäviin tilanteisiin.

YS-ajan tehtäviin lasketaan opetuksen yhteissuunnittelu, tiimityö, opettajien kokoukset, koulun kehittämis- ja suunnittelutyö, yhteistyö vanhempien/huoltajien kanssa, yhteistyö oppilashuollon ynnä muiden sidosryhmien kanssa ja pedagogisten asiakirjojen laadinta. Koulutukset eivät kuulu YS-aikaan.

Tuntiopettajalla ja alle opetusvelvollisuuden opettavalla tai lyhennettyä työaikaa tekevällä opettajalla YS-aika suhteutetaan muuhun työaikaan. Sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole YS-aikaa. Jos häntä tarvitaan yhteissuunnittelussa, työ korvataan erikseen tuntipalkkiolla.

YS-aika tulee olla suunnitelmallista ja sen toteumaa kannattaa seurata eli pitää tunneista kirjaa. Suunnitelman perusteella hahmotetaan paremmin lukuvuoteen kuuluvien työtehtävien kokonaisuus. Esihenkilö vahvistaa opettajan kanssa yhdessä tehdyn suunnitelman, johon on lisätty koulun yhteinen suunnittelutyö ja opettajan omat YS-tehtävät. Suunnitelman voi kirjata esimerkiksi Excel-taulukkoon, josta tuntien kertymistä on helppo seurata. Opettajalla on myös vastuu työaikansa seurannasta. Mikäli YS-aika uhkaa ylittyä, tulee mennä välittömästi keskustelemaan esihenkilön kanssa.

Työn vaativuus (TVA) tai työsuoritus (TSA)

TVA/TSA eivät lisää käytettävissä olevaa työaikaa. Yhtenä TVA-tekijänä on ”erityisen haastavat opetusryhmät / monimuotoinen oppimisympäristö” ja tähän on nimetty erikseen koulut ja opettajaryhmät, joille se Turussa kuuluu.

Henkilökohtainen lisä perustuu työsuorituksen arviointiin (TSA). Lähijohtaja käy työntekijän kanssa TSA:n läpi vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelun yhteydessä.

 

Työn rajaaminen

Työtä pitää olla juuri sopiva määrä, jotta työ tekisi hyvää yhteiskunnalle ja ihmiselle itselleen. Työn tulee olla selkeästi rajattua ja työntekijä tulee tietää, mitä häneltä odotetaan.

Työstä innostumisen ja työstä palautumisen pitäisi olla tasapainossa. Sopiva kuormitus voimaannuttaa ja lisää työn imun kokemusta. Liiallinen ja jatkuva kuormitus puolestaan saattaa sairastuttaa.​ Kuormitus vähenee, kun työnantajan asettamat tavoitteet ovat kohtuulliset ja vastuut selkeät. Työhyvinvointia lisää se, että jokainen työyhteisössä kantaa vastuunsa ja tekee omat tehtävänsä.

Stressille ja pitkällä aikavälillä työuupumukselle altistavat erilaisten kuormittavien vaatimusten ja hyvinvointia lisäävien voimavarojen epätasapaino. Työntekijä voi selvitä hyvinvoivana kuormittavastakin työtilanteesta, jos tukena ja vastapainona on riittävästi työntekoa mahdollistavia ja hyvinvointia lisääviä voimavaroja.

Seuraa omaa työajan käyttöäsi, jotta pystyt tunnistamaan ja myös osoittamaan, onko työmääräsi ja työnkuvasi suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Ota asia puheeksi esihenkilön kanssa, mikäli tunnistat seikkoja työympäristössä tai työyhteisössä, jotka voivat aiheuttaa haitallista työkuormitusta, tai jos tunnistat itsessäsi merkkejä ylikuormittuneisuudesta.

Asian käsittely työpaikalla helpottuu, mikäli pystyt yksilöimään, mitkä seikat työssä, työympäristössä tai työyhteisössä aiheuttavat haitallista kuormitusta sekä ehdottamaan, millä toimenpiteillä kuormitusta voisi helpottaa. Työterveyshuolto auttaa kuormituksen hallinnassa niin työyhteisö- kuin yksilötasolla. Yksilön asiassa työterveysneuvottelu voi olla tarpeen, jotta löydetään oikeat keinot (kuten muutokset työnkuvassa tai työajassa) työn kuormittavuuden vähentämiseksi.

Työpaikan työsuojeluvaltuutettu tukee tarvittaessa asian käsittelyssä. Joissakin tilanteissa ilmoitus on syytä tehdä kirjallisesti, jotta se voidaan tarvittaessa myöhemmin todentaa tehdyksi. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää Työsuojeluviranomaisen laatimaa lomaketta Ilmoitus työnantajalle työssä kuormittumisesta mikäli organisaatiossa ei ole omaa lomaketta ilmoituksen tekemiseen. Esihenkilöllä on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tiedon saatuaan. Mikäli esihenkilö ei ryhdy toimenpiteisiin, tai tehdyt toimenpiteet ovat riittämättömiä, on tästä syytä tehdä ilmoitus esihenkilön omalle esihenkilölle. Mikäli tämä ei johda toimenpiteisiin, niin työntekijä voi tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle (puh 0295 016620, pyydä yhdistämään Työhyvinvointineuvontaan)

Toimenpiteiden tulee kohdistua haitallisen työkuormituksen juurisyihin ollakseen vaikuttavia. Aiheuttajasta riippuen ne kohdistuvat työn sisältöön, työjärjestelyihin, työyhteisöön, johtamiseen ja esihenkilötyöhön tai organisaation rakenteeseen ja prosesseihin. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on myös seurattava, jotta tiedetään, olivatko oikeita tai riittäviä. Lisätietoja työn kuormittavuuden hallinnasta löytyy muun muassa Työturvallisuuskeskuksen digijulkaisusta Keinoja työn kuormittavuuden hallintaan (OAJ)

 

Oman ammatillisen osaamisen kehittäminen

Huom! Turun kaupungin työntekijät kirjaavat kaikki koulutukset SAP HR-itsepalveluportaaliin.

Koulujen henkilökunnan on tärkeää päivittää ja kehittää ammattitaitoaan. Koulutusten ja perehdytysten tulee tapahtua työajalla, YS-aikaa ei voi käyttää.

Riittävä ja ajan tasalla oleva osaaminen tukee hyvinvointia ja työssä jaksamista. Ensisijainen vastuu oman osaamisen kehittämisestä on työntekijällä itsellään. Osaamisen kehittämistä on kaikki toiminta, joka ylläpitää, lisää ja uudistaa työntekijän ammatillista osaamista. Tavoitteena on, että työntekijä kävisi kolme koulutuspäivää vuodessa. Yksi koulutuspäivä on kestoltaan kuusi tuntia. Työtehtävissä tarvittavaa osaamista tarkastellaan lukuvuosittain työntekijän ja lähijohtajan tavoite- ja kehityskeskustelussa.

Opettajien veso- ja kehittämispäivät

Opettajalla on yleisesti ottaen velvollisuus osallistua lukuvuoden aikana kolmeen kuusi tuntia kestävään suunnittelu- ja koulutustyöpäivään (veso-päivät). Yksi päivistä voidaan jakaa pidettäväksi kahtena eri tilaisuutena, joiden yhteispituus on kuusi tuntia. Työnantajan kanssa voi sopia veso-päivän korvaamisesta muulla vastaavalla koulutuksella. Näiden kolmen veso-päivän lisäksi työnantaja voi määrätä opettajan osallistumaan enintään kahteen kuuden tunnin pituiseen suunnittelu-, koulutus- ja työyhteisön kehittämispäivään lukuvuodessa. Päivät on sijoitettava välittömästi lukukauden työajan päättymisen tai alkamisen yhteyteen. Jos kehittämistyöpäiviä on lukuvuodelle määrätty kaksi, toinen niistä voidaan järjestää kahtena kolmen tunnin oppilastyöpäiville ajoitettavana tilaisuutena. Yhteissuunnitteluaikaa (YS-aika) ei käytetä koulutuksiin.

Huom! Turun kaupungin työntekijät kirjaavat kaikki koulutukset SAP HR-itsepalveluportaaliin.

Työsuojelu

Työsuojeluvaltuutettu on asiantuntija työpaikan fyysiseen tai psyykkiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työntekijöitä työpaikalla. Työsuojeluvaltuutetun asema perustuu lakiin (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta).

Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun, kun sinulla on kysyttävää:

  • työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta
  • työturvallisuudesta
  • sisäilmaongelmista

Työterveys

Turun kaupungin henkilöstön työterveydestä huolehtii Länsirannikon työterveys www.terveysturku.fi .

Työterveyspalvelut painottuvat lakisääteisiin toimintoihin ja ennaltaehkäisyyn. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.

Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa tarjotaan käytettävissä olevin resurssein ja sen tavoitteena on hyvän hoidon varmistaminen, tarvittavaan hoitoon ohjaaminen sekä työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin seuranta ja tukeminen.

Käynnit työterveydessä ovat palkallista työaikaa.

Työtapaturma- ja työturvallisuusilmoitukset

WPro- lomake täytetään työntekijän ja oppilaan veritapaturma-, läheltä piti – ja  väkivaltatilanteissa sekä uhkaavissa tilanteissa. Ilmoituksia pitäisi tehdä matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevästi, joten on erityisen tärkeää muistaa raportoida työtapaturmien lisäksi myös läheltä piti – ja uhkatilanteet.

Lähijohtaja tekee järjestelmän kautta lääkinnällisiä toimenpiteitä vaatineissa työtapaturmissa ilmoituksen myös vakuutusyhtiölle.

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli

Turussa on käytössä työkyvyn hallintamalli, joka on varhaisen välittämisen toimintatapa. Sitä käyttämällä pyritään havaitsemaan työntekijän ja työyhteisön työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimiehen/lähijohtajan tehtävä on puuttua välittävällä otteella systemaattisesti, ongelmallisiksi koettuihin asioihin, ettei työntekijän tai työyhteisön työkyky ja työhyvinvointi vaarannu.

Työntekijän sairauspoissaoloseurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esihenkilön varhaista välittämistä on ottaa asia puheeksi seuraavien rajojen täyttyessä:

  • omailmoitusten määrä: kolme poissaolokertaa kestoltaan 1-3 päivää kuuden kuukauden aikana
  • viisi poissaolokertaa tai yli 20 päivää 12 kuukauden aikana
  • yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin yhteensä kuukauden ajan. Esihenkilö ilmoittaa työterveyshoitajalle, kun 30 päivää täyttyy.
  • 90 päivää yhtäjaksoisesti tai kahden vuoden aikana. Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle kuultuaan osapuolia.

Työnantajalla on aina oikeus vaatia sairauslomatodistus ja päättää sairausloman palkallisuudesta. Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa on määräykset sairausajan palkallisuudesta sekä siitä, kuinka kauan sairausajalta voidaan maksaa palkkaa.

Havaitun ongelman laatua selvitetään aina ensin esihenkilön ja työntekijän välisessä keskustelussa niin pitkälle kuin se on mahdollista (nk. puheeksi otto). Tavoitteena on, että esihenkilö ja työntekijä oppivat keskustellen ratkaisemaan työhön liittyviä asioita yhdessä. Puheeksi otto erotetaan normaalista palautteenannosta (esim. työn tekemättä jättäminen, sääntöjen noudattamattomuus). Työntekijällä on oikeus pyytää keskustelua ja olla aloitteellinen sekä ottaa halutessaan tukihenkilö mukaan keskusteluun.

Hyvä kohtelu Turun kaupungin työpaikoilla

Epäasiallisen kohtelun ja häirinnän eri ilmenemismuodot ovat vakava asia, ja siksi on tärkeää, että niitä ei sekoiteta työpaikan normaaleihin erimielisyyksiin ja ristiriitatilanteisiin. Jokaisen on hyväksyttävä, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia mielipiteitä. Työtovereita ei kuitenkaan tarvitse pitää ystävinä, mutta heidän kanssaan pitää pystyä asialliseen työntekoon ja käyttäytyä kaikkia kohtaan hyvien käytöstapojen edellyttämällä tavalla. Kaikki työnantajan suorittamat ja työntekijän kannalta ehkä epämiellyttävät toimenpiteet eivät ole häirintää ja epäasiallista kohtelua.

Turun kaupungin työpaikoilla ja siellä tehtävissä töissä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Tähän lukeutuu myös seksuaalinen häirintä. Työpaikan jokaisen työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu ei ole vain yksilön ongelma, vaan siitä kärsii usein koko työyhteisö. Epäasiallinen kohtelu on hyvien tapojen vastaista käyttäytymistä. Epäasiallinen kohtelu muuttuu häirinnäksi eli kiusaamiseksi, kun se on toistuvaa tai jatkuvaa. Epäasiallinen kohtelu voi olla esimerkiksi uhkailua, pelottelua, väheksyntää, mustamaalaamista, negatiiviseksi koettua yksityisasioihin puuttumista ja työyhteisöstä eristämistä. Työyhteisössä tapahtuva häirintä tai epäasiallinen kohtelu on aina kielteistä, alistavaa ja loukkaavaa käyttäytymistä.

Häirintää on mm. jatkuva ja toistuva kohtuuttoman työmäärän vaatiminen, kohtuuttomien aikataulujen antaminen, kokouksiin kutsumatta tai tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen, osaamisen tai kykyjen kannalta vaatimattomien tehtävien antaminen, sosiaalinen eristäminen, huutaminen, haukkuminen ja solvaaminen, loukkaavien kommenttien esittäminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi asettaminen, nöyryyttäminen, mustamaalaaminen ja perättömien tietojen levittäminen, aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen ja esimiestyön haittaaminen omien tarkoitusperien edistämiseksi.

Epäasiallinen kohtelu ja häirintä hankaloittavat henkilön mahdollisuuksia työskennellä, vaikuttavat hänen maineeseensa ja mahdollisuuksiinsa kommunikoida muiden työkavereiden kanssa.

Jos asian selvittelyssä ilmenee, että kyse on erityisen räikeästä epäasiallisesta kohtelusta tai häirinnästä, työnantaja voi ryhtyä suoraan kurinpitotoimiin. Turun kaupungilla on työnjohdollisiin sanktioihin liittyvä kaupunkitasoinen ohje ”Seuraamukset rikkomuksista työtehtävissä”

Koet kollegaltasi tai esimieheltäsi huonoa käytöstä Kerro heti, että et hyväksy asiatonta tai epämiellyttävää käytöstä ja sopikaa asia. Mikäli keskustelu auttoi, asia kunnossa.

Mikäli keskustelu ei auttanut, ilmoita esihenkilölle, esihenkilön esihenkilölle, henkilöstöpäällikölle, työsuojeluun tai työterveyteen. Esihenkilöllä on velvollisuus toimia.

Työssä palautumisen pelisäännöt

Suosituksena Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen työntekijöille

  1. Hyvinvointitauot
    • Työn tauottamisen mahdollisuuksien huomioiminen omassa työssä
    • Työyhteisön taukokäytäntöjen sopiminen yhdessä
    • Työssä on hyvä pitää mikrotaukoja säännöllisesti (esim. muutaman minuutin jaloittelu, hengitysharjoitus tai venyttely)
    • Työssä tulee saada muutama pidempi tauko, jolloin on tärkeää irtautua työstä hetkeksi
  2. Ulkoilu ja liikkuminen
    • Ulkoilun ja liikkumisen lisääminen työpäivään on tärkeää oman vireyden ja palautumisen edistämiseksi
    • Mikäli ulkoilu tai liikkuminen ei suoraan sisälly työtehtäviisi, pyri lisäämään ulkoilua tai liikkumista mahdollisuuksien mukaan pidemmillä tauoilla ja työn lomassa (esim. oppitunnit ulkona, kävelykokoukset, rappusten valinta hissin sijaan)
  3. Ruokailu
    • Kiire ja kiireen tuntu voi hankaloittaa ruokailua/välipalojen syöntiä työssä
    • Ruokailu on erittäin tärkeä työssä palautumisen säätelijä, ja tämä tulee mahdollistaa kaikille
    • Ruoka/välipalahetki tulee yhteisesti sopia työyhteisössä tai itse kalenteroida.
  4. Digitaalisessa työympäristössä toimiminen
    • Viesteihin tulee vastata itselleen sopivana ajankohtana työpäivän aikana tai viimeistään kolmen työpäivän kuluessa. Kiireellisissä asioissa tulee soittaa, sillä viesteihin ei voi olettaa saavan vastausta heti.
    • Vapaa-ajalla työntekijä ei ole velvollinen vastaamaan ja/tai reagoimaan viesteihin
    • Viestejä tulee lähettää ainoastaan työpäivän aikana.
    • Työyhteisössä tulee käydä läpi tarkemmat viestintään liittyvät pelisäännöt, mikäli tarpeen.
  5. Psykologinen turvallisuus
    • Pyri käsittelemään työasiat työpäivän aikana
    • Pyri ottamaan esille rakentavasti keskustellen myös haastavat asiat työpäivän aikana

 

Lähteet: