Varhaiskasvatuksen tärkein resurssi on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Myös lasten hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta on tärkeää, että henkilöstö voi hyvin ja jaksaa työssään.
Työhyvinvointiin kuuluu työn mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät hyvän ja motivoivan johtamisen lisäksi muun muassa työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Oman työn rajat ja siihen liittyvien sääntöjen tunteminen on osa työhyvinvointia. Tärkeää on osata hakea itselleen riittävän aikaisin apua lähijohtajalta, mikäli työn kuormitus kasvaa liian suureksi.
Oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin pohtimisen avuksi voi itselleen asettaa kysymyksiä:
- Mikä on parasta työssäni?
- Miten ylläpidän työmotivaatiota ja työkuntoa?
- Mitä hyvää tuon työyhteisööni?
- Miten huolehdin palautumisesta?
- Mitä teen, jos uupumus hiipii kehoon ja mieleen?
Oman ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen
Varhaiskasvatuksen henkilöstön on tärkeää päivittää ja kehittää ammattitaitoaan ja osaamistaan. Turun kaupungin henkilöstölleen järjestämiä tulossa olevia koulutuksia voi seurata varhaiskasvatuksen koulutuskalenterista (DoTKu). Myös esimerkiksi aluehallintovirasto ja opetushallitus järjestävät koulutuksia ajankohtaisista varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan liittyvistä aiheista. Koulutukseen osallistumisesta tulee sopia oman lähijohtajan kanssa.
Työnohjaus tiimien tukena
Varhaiskasvatuksen tukeen liittyvän osaamisen vahvistaminen tukee henkilöstön työssäjaksamista tilanteissa, joissa ryhmissä on tukea tarvitsevia lapsia. Turun kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön on mahdollista saada myös työnohjausta. Työnohjauksen avulla käsitellään työnohjaajan avulla tiimin työskentelyyn liittyviä tavoitteita ja haasteita sekä kehitetään tiimiä ja lapsiryhmää tukevia työskentelytapoja.
Mikäli tiimissänne on tarve työnohjaukselle, lähesty asiassa päiväkodin johtajaa. Työnohjaus
Työtapaturma ja työturvallisuusilmoitukset
Työturvallisuusasiat, joista tehdään WPro-järjestelmään ilmoitus vaara- ja uhkatilanneselvitykset (sekä työntekijän että lapsen)
- veritapaturmailmoitus
Lähijohtaja tekee järjestelmän kautta lääkinnällisiä toimenpiteitä vaatineissa työtapaturmissa ilmoituksen myös vakuutusyhtiölle.
Työtapaturmien lisäksi läheltä piti tilanteet ja uhkatilanteet raportoidaan. Ilmoituksia pitäisi tehdä matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevästi.
Työterveys
Turun kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön työterveydestä huolehtii Länsirannikon työterveys.
Työterveyspalvelut painottuvat lakisääteisiin toimintoihin ja ennaltaehkäisyyn. Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhön liittyvät terveystarkastukset, työpaikkaselvitys, työkyvyn tukeminen ja sairauksien tai oireiden selvittely, joilla on yhteyttä työhön.
Työterveyshuoltopainotteista sairaanhoitoa tarjotaan käytettävissä olevin resurssein ja sen tavoitteena on hyvän hoidon varmistaminen, tarvittavaan hoitoon ohjaaminen sekä työntekijöiden työkyvyn ja hyvinvoinnin seuranta ja tukeminen.
Työsuojelu
Työsuojeluvaltuutettu on asiantuntija työpaikan fyysiseen tai psyykkiseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia työntekijöitä työpaikalla. Työsuojeluvaltuutetun asema perustuu lakiin (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta).
Ota yhteys työsuojeluvaltuutettuun, kun sinulla on kysyttävää:
- työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta
- työturvallisuudesta
- sisäilmaongelmista
Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli
Turussa on käytössä työkyvyn hallintamalli, joka on varhaisen välittämisen toimintatapa. Sitä käyttämällä pyritään havaitsemaan työntekijän ja työyhteisön työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähijohtajan tehtävä on puuttua välittävällä otteella systemaattisesti, ongelmallisiksi koettuihin asioihin, ettei työntekijän tai työyhteisön työkyky ja työhyvinvointi vaarannu.
Työntekijän sairauspoissaoloseurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esihenkilön varhaista välittämistä on ottaa asia puheeksi seuraavien rajojen täyttyessä:
- Omailmoitusten määrä: 3 poissaolokertaa 1-3 päivää 6 kuukauden aikana
- 5 poissaolokertaa tai yli 20 päivää 12 kuukauden aikana
- Yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo tai useita lyhyitä jaksoja peräkkäin yhteensä kuukauden ajan. Esihenkilö ilmoittaa työterveyshoitajalle, kun 30 päivää täyttyy.
- 90 päivää yhtäjaksoisesti tai 2 vuoden aikana. Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon kelalle kuultuaan osapuolia.
Työnantajalla on aina oikeus vaatia sairauslomatodistus ja päättää sairausloman palkallisuudesta. Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa on määräykset sairausajan palkallisuudesta sekä siitä, kuinka kauan sairausajalta voidaan maksaa palkkaa.
Puheeksi ottaminen: havaitun ongelman laatua selvitetään aina ensin esihenkilön ja työntekijän välisessä keskustelussa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Tavoitteena on, että esihenkilö ja työntekijä oppivat keskustellen ratkaisemaan työhön liittyviä asioita enemmän yhdessä. Erotetaan puheeksi otto normaalista palautteenannosta (esim. työn tekemättä jättäminen, sääntöjen noudattamattomuus). Työntekijällä on oikeus pyytää keskustelua ja olla aloitteellinen sekä ottaa halutessaan tukihenkilö mukaan keskusteluun.
Työssä palautumisen pelisäännöt
Suosituksena Turun kaupungin kasvatuksen ja opetuksen työntekijöille
Hyvinvointitauot
- Työn tauottamisen mahdollisuuksien huomioiminen omassa työssä
- Työyhteisön taukokäytäntöjen sopiminen yhdessä
- Työssä on hyvä pitää mikrotaukoja säännöllisesti (esim. muutaman minuutin jaloittelu, hengitysharjoitus tai venyttely)
- Työssä tulee saada muutama pidempi tauko, jolloin on tärkeää irtautua työstä hetkeksi
Ulkoilu ja liikkuminen
- Ulkoilun ja liikkumisen lisääminen työpäivään on tärkeää oman vireyden ja palautumisen edistämiseksi
- Mikäli ulkoilu tai liikkuminen ei suoraan sisälly työtehtäviisi, pyri lisäämään ulkoilua tai liikkumista mahdollisuuksien mukaan pidemmillä tauoilla ja työn lomassa (esim. oppitunnit ulkona, kävelykokoukset, rappusten valinta hissin sijaan.)
Ruokailu
- Kiire ja kiireen tuntu voi hankaloittaa ruokailua/välipalojen syöntiä työssä.
- Ruokailu on erittäin tärkeä työssä palautumisen säätelijä, ja tämä tulee mahdollistaa kaikille.
- Ruoka/välipalahetki tulee yhteisesti sopia työyhteisössä tai itse kalenteroida.
Digitaalisessa työympäristössä toimiminen
- Viesteihin tulee vastata itselleen sopivana ajankohtana työpäivän aikana tai viimeistään kolmen työpäivän kuluessa. Kiireellisissä asioissa tulee soittaa, sillä viesteihin ei voi olettaa saavan vastausta heti.
- Vapaa-ajalla työntekijä ei ole velvollinen vastaamaan ja/tai reagoimaan viesteihin
- Viestejä tulee lähettää ainoastaan työpäivän aikana.
- Työyhteisössä tulee käydä läpi tarkemmat viestintään liittyvät pelisäännöt, mikäli tarpeen.
Psykologinen turvallisuus
- Pyri käsittelemään työasiat työpäivän aikana
- Pyri ottamaan esille rakentavasti keskustellen myös haastavat asiat työpäivän aikana