Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä, terveellinen ja tarpeellinen ravinto, jollei muun kuin päiväkodissa tai perhepäivähoidossa annetun varhaiskasvatuksen luonteesta muuta johdu. Varhaiskasvatuslain mukaan ruokailu järjestetään ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostavat ruokailutilanteille varattavaa aikaa sekä ruokailun kiireetöntä ilmapiiriä. Ruokailutilanteet suunnitellaan pedagogisesti siten, että toimintatavat tukevat varhaiskasvatuksen ruokakasvatuksen tavoitteita. Henkilöstön malli on avainasemassa hyvien pöytätapojen, myönteisen vuorovaikutuksen ja syömisen opettelussa.
Pakottaminen ei kuulu varhaiskasvatuksen ruokailupedagogiikkaan. Lapsia rohkaistaan ja kannustetaan tutustumaan eri ruokalajeihin ja -aineisiin, mutta lapsi päättää itse mitä ja missä järjestyksessä lautaseltaan syö. Leivällä tai jälkiruoalla ei saa kiristää. Kaikille lapsille tarjotaan kaikkea tarjolla olevaa ruokaa lapsen ruokavalio huomioiden.
Mikäli lapsella on syömiseen liittyvä haasteita tai vaikeuksia kokeilla uusia makuja ja ruokia, syömisen portaat ovat hyvä apuväline uusien ruoka-aineiden maisteluun. Useimmiten uusien ruokien maistelu aloitetaan aivan pienestä maistiaisesta: esimerkiksi porkkanaraastesuikaleesta.
Mikäli ruokailutilanteet ovat ryhmässä haastavia on tärkeää pohtia kokonaisvaltaisesti sitä miten ruokailutilanne on järjestetty. Onko istumajärjestys sopiva? Joutuvatko lapset odottamaan liian kauan ruokaa? Voiko ruokailua aloittaa porrastetusti? Voiko ylimääräistä liikehdintää vähentää? Missä järjestyksessä henkilöstö ottaa oman ruokansa? Toteutuuko henkilöstön esimerkkiruokailu? Minkälainen tunnelma ruokailutilanteissa on? Miten lasten yksilölliset tuen tarpeet on ruokailutilanteissa huomioitu (esim. kuvatuki, apuvälineet, ruoankoostumus, motivointikeinot, ohjaus jne.).