Tuen kirjaaminen

• Kaikki oppilaalle annettu tuki kirjataan. Tukitoimien kirjaaminen on kaikkien koulun toimijoiden virkavelvollisuus.
• Tukiopetus kirjataan yksittäisenä merkintänä, osa-aikainen erityisopetus ja samanaikaisopetus mielellään jaksoina oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:aan (suunnitelmallisuus).
• Myös käyttäytymiseen ja muuhun kuin oppiaineisiin liittyvä koulunkäynnin tuki kirjataan.
• Opiskeluhuollon antama psykososiaalinen tuki kirjataan opiskeluhuollon rekistereihin.
• Tuen kirjaamisella on seuraavia merkityksiä:
  • kokonaisuus hahmottuu niin kodille kuin koululle
  • annetun tuen vaikuttavuutta voidaan seurata ja arvioida
  • tukitoimien kirjaaminen ja tuen riittävyyden arviointi ovat edellytyksenä tuen tasoa muutettaessa
  • tukitoimien kirjauksia hyödynnetään pedagogisia asiakirjoja laadittaessa
  • annettu tuki on kirjattava oppilaan oikeusturvan ja tuen jatkumisen varmistamiseksi, erityinen huomio nivelvaiheisiin
  • dokumentointi on tärkeää opettajan ja koulun oikeusturvan kannalta
  • tallennettuihin tietoihin voidaan tarvittaessa palata oppivelvollisuuden päättymisen jälkeenkin

Huom! Oppilaalle annettu tuki on kirjattava oppilaan oikeusturvan ja tuen jatkumisen varmistamiseksi. Erityisesti nivelvaiheissa, esim. oppilaan siirtyessä toiselle asteelle, tuen kirjaamisella voi olla merkittävä vaikutus oppilaan mahdollisuuksiin suoriutua opinnoistaan. Esim. LUKI-tuen vaikutus toisen asteen opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin.

• Pedagogiset suunnitelmat tukevat opettajien oman työn suunnittelua, opetuksen toteuttamista, oppimisen arviointia ja opettajien välistä sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä.
• Asiakirjoja käytetään työvälineinä yhteistyössä vanhempien ja oppilaan kanssa.
• Oppilaan ja huoltajan ääni pitää kuulua asiakirjoissa. Yhteistyönä tehty suunnitelma myös sitouttaa kaikki toimimaan tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Asiakirjat toimivat myös välineenä rakennettaessa tuen jatkumoa oppilaan tulevassa koulussa.
• Asiakirjoja käytetään tuen päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa Turun kaupungin hallinnossa.

Huom! Tieto jatko-opintoihin oleellisesti vaikuttavasta psykososiaalisen tuen tarpeesta, jatko-opintoja rajoittavista terveyteen liittyvistä tekijöistä ja kiusaamisselvittelyistä tulee siirtää oppilaanohjaajalle, jos huoltaja tai oppilas ei sitä erikseen kiellä.

• Asiakirjojen kirjoittamiseen osallistuu kaikki oppilasta opettavat ja tarvittaessa opiskeluhuoltoa. Kuntoutustahot osallistuvat usein huoltajan luvalla palavereihin.
• Pedagogisiin asiakirjoihin ei kirjata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia, diagnooseja, lääkityksiä (kuuluu terveydenhuollolle) tai oppilaan/perheen sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä asioita.
• Pedagogisiin asiakirjoihin kirjataan, miten sairaus tai oireyhtymä vaikuttaa käytännössä oppimiseen ja koulunkäyntiin ja miten tämä otetaan huomioon oppilaan opetusta ja tukea järjestettäessä.
• Jos lapselle on tehty psykologinen tutkimus, siitä saadun tiedon perusteella kirjataan lapsen pedagogiseen arvioon/selvitykseen arvio oppilaan tarvitsemasta tuesta (esim. tukitoimet) ja oppimissuunnitelmaan/HOJKSiin tukeen liittyvät tavoitteet, suunnitelmat ja menetelmät sekä käytännön tukitoimet. Ainoastaan erityisen tuen päätökseen voidaan liittää lausunnot, joita tarvitaan päätöksen perusteluiksi.
• Oppilaan aiempia asiakirjoja hyödynnetään uuden kirjoittamisessa.
• Mahdollista kuntoutussuunnitelmaakin voi hyödyntää huoltajan luvalla.
• Opetusjärjestelyihin kirjataan luokka, ryhmän koko, käytössä olevat apuvälineet, samanaikaisopetus, joustavat opetusryhmät, jakotunnit ja osallistuminen S2-opetukseen.
• Toteutuneen tuen kuvaamisessa riittää, kun kirjataan vuoden sisällä annetut tukitoimet.
• Opiskeluhuollon asiantuntijan arvion tulee olla valmiina ennen oppilaan ja huoltajan antamaa kommenttia yhteistyö kohtaan.
• Opiskeluhuollon asiantuntijan arvion tulee olla huoltajalla tiedossa.
• Mikäli oppilaalla ei ole ollut muita opiskeluhuollon kontakteja, on terveydenhoitaja lähes jokaiselle oppilaalle tuttu.

Vinkki: Asetu oppilaan tai huoltajan asemaan. Miltä tuntuisi lukea kirjoittamiasi asioita?

• Pedagogisessa asiakirjassa keskitytään kyseessä olevaan oppilaaseen ja lähtökohtana on oppilaan oma yksilöllinen tilanne tarpeineen ja vahvuuksineen. Häntä ei siis verrata muihin oppilaisiin.
• Kuvaillaan oppilaan toimintaa ja käytetään verbejä. Ei kuvailla oppilasta adjektiiveilla.
• Oppilaan toiminnan kuvaamisella konkretisoidaan, miten vahvuudet ja haasteet ilmenevät kouluarjessa. Pitäydytään vain tapahtuneen kuvaamisessa, eikä tehdä tulkintoja.
• Oppilaan haasteet voidaan kääntää tavoitteiksi.
• Asiakirjoihin kirjataan, mitä taitoja oppilaalla jo on ja mitkä ovat hänen seuraavat tavoitteensa.
• Kirjataan myös, miten vahvuuksia hyödynnetään oppimisen tukena ja miten oppilaalle annetaan systemaattisesti kannustavaa palautetta.
• Tavoitteet ja tukitoimet kirjataan konkreettisesti ja yksiselitteisesti.
• Kirjataan vain sellaisia asioita, mitkä on mahdollista toteuttaa.
• Selkeät tavoitteet auttavat oppilasta ymmärtämään, mitä häneltä odotetaan ja seuranta ja arviointi on helpompaa.
• Isommat tavoitekokonaisuudet pilkotaan pienempiin osatavoitteisiin. Tavoitteita voi lukuvuoden aikana lisätä ja muokata oppilaan tarpeen mukaan.
• Voidaan viitata motivaatioon ja mielialaan sekä verrata aikaisempaan osaamiseen.
• Asiakirjoihin ei ole suositeltavaa kirjata yksilöityjä ohjaamisen syitä tai toimenpiteitä
• Asiakirjoissa käytetään koulun arjen käsitteitä ja kuvataan käytännöt hyvin konkreettisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti.
• Vältetään monimerkityksisiä ja tulkinnanvaraisia ilmaisuja ja käytetään selkeää kieltä ja lyhyitä lauseita.
• Pyritään käyttämään arkielämän ilmaisuja ja kuvaamaan asiat käytännönläheisesti. Joskus on kuitenkin tarpeen käyttää virallisia termejä. Tällöin kuvataan asia huolellisesti, jotta kaikki osapuolet tietävät, mistä on kyse.
• Pedagogisen asiakirjan laatimisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kirjoittaminen on oppilasta ja perhettä kunnioittavaa. Sanoilla on väliä.
• Kirjaukset voivat vaikuttaa ammattilaisten käsitykseen oppilaasta ja siihen mitä vanhemmat ajattelevat lapsestaan.
• Kirjaukset ja niiden käsittely voivat vaikuttaa oppilaan käsitykseen itsestään ja omista kyvyistään.
• Asiakirjalla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, joita ei aina laatimishetkellä pysty kuvittelemaan. Miten muut ihmiset lukevat ja tulkitsevat kirjauksia? Miten kirjauksia tulkitaan muissa instituutioissa, eri henkilöiden toimesta, jotka eivät jaa samaa sosiaalista ja kulttuurista kontekstia, kuin asiakirjan kirjoittaja?

Lähteet

• Hjorth,M-R., Lamminniemi, M., Lundell, C. ja Sandelin, E. 2023. Lasta kunnioittava pedagoginen kirjoittaminen. PP-esitys.
• Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri. Pedagogisen kirjoittamisen ABC. Haettu 2023 osoitteesta
• https://www.valteri.fi/pedagogisen-kirjoittamisen-abc/
• Oja, S. 2016. Pedagoginen kirjoittaminen. Miten kirjoittaa pedagogisia asiakirjoja OPS:n hengessä? PP-esitys.
• Turun kaupungin erityisoptuksen blogi. Haettu 2023 osoiteesta https://blog.edu.turku.fi/erityisopetus/kirjalliset-ohjeet-pedagogisten-asiakirjojen-laatimiseen/