Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Oppikirjat oppimateriaaleina: Kuinka varmistaa oppilaan ymmärrys? Lukivaikeuden tunnistaminen luokassa Oppilaan luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen tukeminen

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

  • Luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja taitojen myöhemmän kehityksen ongelmaa kutsutaan lukivaikeudeksi. Se on selvästi havaittava lukemisen ja/tai kirjoittamisen vaikeus, joka ei johdu oppimisen puutteista tai kehityksen pulmista.
  • Lukemisvaikeuksia määritellään olevan henkilöllä, joka ei ole oppinut normaalissa ajassa ja tavanomaisin opetusmenetelmin lukemaan.
  • Lukemisvaikeuksien taso vaihtelee. Osalla oppilaista vaikeudet ovat lieviä ja menevät suurelta osin ohi koulun alkuvuosina. Osalla oppilaista vaikeudet ovat hyvin selkeitä ja kestävät pitkään, jopa läpi elämän.
  • Lukemisvaikeus näyttäytyy erilaisena lukemaan oppimisen eri vaiheissa: alkuvaiheessa lukemisvaikeus voi ilmetä lukemisen taitojen oppimisen hitautena ja vaikeutena lukea sanoja oikein. Myöhemmin lukemisvaikeus ilmenee useammin sanojen lukemisen hitautena kuin lukemisen virheellisyytenä.
  • Lukivaikeus ilmenee usein lukemisen hitautena tai virheinä sekä kirjoitusvirheinä.
  • Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet liittyvät usein yhteen. Ne voivat kuitenkin ilmetä myös erikseen siten, että oppilaalla on vaikeutta vain toisen taidon oppimisessa.
  • Heikko lukutaito vaikeuttaa myös luetun tekstin ymmärtämistä.
  • Lukivaikeuden syitä ei vielä täysin tunneta, mutta perinnöllisillä tekijöillä on vahva yhteys lukivaikeuteen.
  • Lukivaikeuden taustalla todettuja tyypillisiä vaikeuksia ovat nimeämisen hitaus, kielen äännerakenteen havaitsemisen vaikeudet tai lyhytkestoisen kielellisen muistin kapeus.
  • Lukemis- ja kirjoittamisvaikeus (lukivaikeus) määritellään esimerkiksi seuraavasti: Dysleksia eli sitkeä lukivaikeus on erityinen oppimisvaikeus, joka on alkuperältään neurobiologinen. Sille ovat tunnusomaisia vaikeudet tarkassa ja/tai sujuvassa sanantunnistuksessa sekä heikko oikeinkirjoitus- ja dekoodaustaito. Nämä vaikeudet johtuvat tyypillisesti kielen fonologisen osataidon heikkoudesta, joka ei ole kognitiivisten kykyjen eikä tehokkaan kouluopetuksen saamisen perusteella odotuksenmukainen.
  • Toissijaisina seurauksina voi olla ongelmia luetun ymmärtämisessä ja vähäinen lukeminen vapaa-ajalla, joka voi haitata sanavaraston kasvua.

Oppikirjat oppimateriaaleina: Kuinka varmistaa oppilaan ymmärrys?

  • Oppikirjat ovat usein käsitekeskeisiä ja niissä on paljon abstrakteja ilmaisuja.
  • Tekstit ovat usein tiivistettyjä ja asioita kuvataan käsitteiden  avulla.​
  • Tekstit ovat joskus myös kulttuurisidonnaisia ja vaativat siksi laajempaa asian/ilmiön pohjustusta. ​
  • Oppikirjamateriaali ei aina vastaa oppilaan kielitaitoa​.
  • Tekstit eivät välttämättä sisällä ymmärtämistä tukevaa toistoa.​
  • Tehtäväantojen kieli on usein vaikeasti ymmärrettävää.
  • Perusverbejä esiintyy teksteissä vähän.

Lukivaikeuden tunnistaminen luokassa

Lukeminen

  • Mekaaninen lukeminenvoi olla hidasta ja melko virheetöntä
  • Lukeminen on nopeaa ja virheistä​
  • Ääneen lukeminen on vastenmielistä​
  • Lukija sekoittaa rivit helposti ja kadottaa lukukohdan​
  • Lukiessa tavut tai kirjaimet voivat vaihtaa paikkaa​
  • Luetun ymmärtäminen ja muistaminen ovat haasteellisia​
  • Olennaisen löytäminen tekstistä voi olla vaikeaa​

Kirjoittaminen

  • Kirjoittaminen on hidasta​
  • Kirjaimia voi puuttua (kielo – kilo)​
  • Kirjaimet vaihtavat paikkaa (Vesa – Visa, oli – ilo)​
  • Vaikeuksia erottaa sanapareja, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen verran (maukuu – naukuu)​
  • Äänteiden keston kuuleminen vaikeaa (tili – tiili, tuli – tuuli)​
  • Konsonanttien erottaminen vaikeaa (laki – lakki, kisa – kissa, Vesa – vessa, kelo – kello)​
  • Alkukirjaimen erottaminen vaikeaa vieraskielisissä sanoissa (kriisi – riisi, treeni – reeni)​
  • Lauseet voivat olla epäloogisia​
  • Tekstin tuottaminen voi olla vaikeaa ja työlästä​

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen tukeminen

  • Kirjoitan keskeiset tekstin käsitteet taululle/näkyviin -> käsitteen määritelmän pitää myös tulla näkyviin!​
  • Ymmärrän, että oleellista on oppilaan motivaation säilyttäminen.
  • Käytän piirroksia ja kuvia sanojen tukena​.
  • Kiinnitän huomiota opetuspuheeseeni käsitteiden merkitysten avaamisessa ja ohjaan oppilasta löytämään tekstistä opetetut käsitteet.
  • Osoitan oppilaalle tärkeimmät osat tekstistä esim. alleviivaten.​
  • Huomioin oppilaan kehitystason kirjoittamisessa, mutta ohjaan häntä vähitellen kirjoittamaan asiat omin sanoin.​
  • Ymmärrän, että asioiden kertaaminen on tärkeää!
  • Tiedostan, että lukeminen ja kirjoittaminen tukevat toisiaan​.
  • Tiedostan, että tuottava kirjoittaminen ja luetun ymmärrys ovat yhteydessä toisiinsa​.
  • Ymmärrän, että heikot oppilaat hyötyvät luku- ja kirjoitustaitoa yhdistävistä harjoitteista.
  • Tiedostan, että lukivaikeusoppilailla on todetusti tehtävää välttävää käyttäytymistä.​
  • Ymmärrän, että toiminnanohjaustaitoja tarvitaan kaikessa oppimisessa.​
  • Tiedostan, että eroteltavat työvaiheet auttavat jäsentämään oppilaan toimintaa ja pitämään imuisa tempo yllä.

Yleisessä tuessa

  • Olen itse oppilailleni lukevan aikuisen malli
  • Tarjoan oppilaalleni sopivan tasoista luettavaa vahvistaakseni hänen positiivista lukijaminäkuvaansa.
  • Luon oppilailleni kannustavan ja positiivisen ilmapiirin, jossa jokainen oppija kokee onnistumisia.
  • Ylläpidän arvostavaa puhetta lukemisen merkityksestä koulussa ja kotona.
  • Sitoutan vanhemmat tukemaan koulutyötä kotona.
  • Kannustan ja tarjoan mahdollisuuksia päivittäiseen lukemiseen.
  • Annan oppilailleni sopivan tasoisia lukuläksyjä ja muuta lukemista (kirjat).
  • Mahdollistan lukukokemusten jakamisen (lukupäiväkirja).
  • Käytän opetusmenetelmänä myös yhteistä ääneen lukemista.
  • Teetän äänne- ja kielitietoisuutta tukevia harjoituksia.
  • Ohjaan oppilaita erilaisten sähköisten oppimateriaalien käyttöön esim. Ekapeli.
  • Teen yhteistyötä kirjaston kanssa esim. kirjavinkkaukset

Tehostetussa tuessa

  • Tarjoan oppilaalleni lukemisen ja kirjoittamisen tukiopetusta.
  • Ohjaan oppilaita erilaisten sähköisten oppimateriaalien käyttöön esim. Ekapeli (NMI), Tavukoulu (NMI Kummi 10)
  • Annan tarvittaessa helpotettua tai selkokielistä materiaalia oppilaalle
  • Ohjaan ja opastan oppilaita äänikirjojen käyttöön
  • Räätälöin sopivat lukuläksyt ja palkkiojärjestelmät yhteistyössä kodin kanssa
  • Selvittelen mahdollisia oppimisvaikeuksia erityisopettajan ja koulupsykologin kanssa.

Erityisessä tuessa

  • Tuen oppilaan oppijaminäkuvan ja itsetunnon myönteistä kehitystä
  • Harjoitutan tehostetusti perustaitoja
  • Tuen harjoittelumotivaatiota sopivin keinoin (palkinnot)
  • Käytän oppilaiden kanssa esim. Ekapeliä (NMI), Tavukoulua (NMI Kummi 10)
  • Käytän oppitunnilla tarvittaessa helpotettua tai selkokielistä materiaalia
  • Mahdollistan äänikirjojen ja erilaisten kuvatukien esim. Papunetin käytön
  • Kevennän työlästä lukemista esim. vuoroluvulla aikuisen kanssa
  • Huomioin olemassa olevat lukivaikeuden kuntoutusmenetelmät ja pyydän tarvittaessa konsultaatiota asiantuntijatahoilta (eo, puheterapeutti, neuropsykologi)

Lähteet

  • Apua koulunkäyntiin. Haettu 2023 osoitteesta www.apuakoulunkäyntiin.fi
  • Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T. toim. (2007). Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. PS-Kustannus.
  • Aunola, K., Leskinen, E. & Nurmi, J.-E. (2006). Developmental dynamics between mathematical performance, task-motivation and teacher’s goals during the transition to primary school. British Journal of Educational Psychology, 76, 21-40.
  • Darling, S. (2005). Strategies for engaging parents in home support of reading acquisition. The Reading Teacher, 58, 476-479.
  • Kairaluoma, L. (2014). Sujuvaksi lukijaksi: Lukemisvaikeuksien arvioinnista kohti näyttöön perustuvia interventioita. Jyväskylä studies in education, psychology and social research. Jyväskylän yliopisto.
  • Karhu, A. (2018). Check in, check out!: käyttäytymisen tehostettua tukea lähikoulussa. Jyväskylän yliopisto.
  • Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2010
  • Lerkkanen, M.-L. (2017) Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi-ja alkuopetuksessa. Sanoma Pro. 1.-4. painos.
  • Lukimat. Niilo Mäki Instituutti. Haettu 2023 osoitteesta http://www.lukimat.fi/lukeminen
  • Lyytinen, H. (2006) Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät huippuyksikön tutkimustulostiiviste. Opetusministeriön ja Oppiminen ja motivaatio huippututkimusyksikön seminaari Oppiminen ja lapsen hyvinvointi koulussa 16.3.2006. Jyväskylän yliopisto.
  • Lyytinen, H. & Lyytinen, P. (2016). Lukivaikeuksien ennalta tunnistuksen ja ehkäisyn keinot –ja niiden perustelut. Kielikukko 3/2016. Jyväskylä.
  • Opetushallitus. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Haettu 2023 osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukemisen-ja-kirjoittamisen-vaikeudet
  • Panula, A.M. (2013). Lukemisvaikeudet ja osa-aikainen erityisopetus. Seurantatutkimus esikoulusta yhdeksännen luokan loppuun.
  • Välijärvi, J., Linnakylä, P., Kupari, P., Reinikainen, P. Malin, A. & Puhakka, E. (2002). Suomen tulevaisuuden osaajat. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.