- Perusopetuslaissa todetaan, että oppilaan opetus voidaan järjestää toisin kuin perusopetuslaissa säädetään, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta, tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Tämä voi tarkoittaa koulupäivän tai –viikon lyhentämistä, jos normaalin koulupäivän katsotaan kuormittavan oppilasta liikaa
tai oppilaan katsotaan olevan osin koulunkäyntikyvytön. - Oppilaan koulunkäyntikyvyn arviointia saatetaan tarvita, jos oppilas ei suoriudu tuettunakaan opiskelusta odotusten mukaisesti, kieltäytyy koulun käymisestä tai jos hänen oireistaan tai käyttäytymisestään on haittaa itselle tai toisille. Koulunkäyntikyvyn arvioinnissa ja tukitoimien järjestämisessä tarvitaan perheen, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen yhteistyötä.
- Ensisijainen vastuu koulunkäyntikyvyn arviosta on opetuksen järjestäjällä. Arvio tulee tehdä moniammatillisesti esimerkiksi opiskeluhuoltoryhmässä. Arvioinnin osa-alueita ovat
oppilaan oireet, käyttäytymisen taustalla olevat syyt, koulun ja ryhmän tilanne sekä eri tahojen tarjoamien tukitoimien tarve, toteutuminen ja teho. - Arviointi voidaan tehdä yhteistyössä oppilasta mahdollisesti jo hoitavan tahon kanssa. Perusopetuksen järjestäjällä on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä tietoja
sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, siinä määrin kun ne ovat oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömiä. - Mikäli koulupäivän tai -viikon lyhentäminen tehdään sairauden perusteella, hankitaan päätöksen liitteeksi lääkärintodistus. Erityistä tukea saavien osalta päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä ja HOJKSiin kirjataan, miten oppilaan opiskelu toteutetaan käytännössä. Muilla kuin erityistä tukea saavilla tehdään erillinen hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Ennen päätöksen tekemistä huoltajalla pitää olla varattu tilaisuus tulla kuulluksi.
- Lapsen koulunkäyntikykyyn voivat vaikuttaa myös esimerkiksi perheväkivalta, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat sekä lapsen kaltoinkohtelu. Huolen herätessä on tehtävä
tarvittaessa lastensuojeluilmoitus ja selvitettävä, hyötyisikö lapsi tai perhe lastensuojelun tukikeinoista.
Lähteet:
Koulua käymättömät oppilaat. Haettu 2023 osoitteesta http://www.tuuve.fi/wp-content/uploads/2019/05/Kouluakaymattomatoppilaat_opas_v2.pdf
Lääkärilehti 3/2019. Koulunkäyntikyvyn arviointi ja tukeminen. Haettu 2023 osoitteesta https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/53/18/755/sll32019-114.pdf
Perusopetuslaki 628/1998, 18 §. Haettu 2023 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628