Tehokas käyttäytymisen tukeminen koulussa
- Käyttäytymisen oppimiseen ja tukemiseen tarvitaan kaikkia koulun aikuisia. Kaikkien aikuisten tulee sitoutua oppilaiden käyttäytymisen ohjaamiseen.
- Koulun yhteiset toimintaohjeet kertovat kaikille, millaista käyttäytymistä odotetaan eri tilanteissa.
- Aikuiset opettavat toimintaohjeiden mukaista käyttäytymistä kaikille. Koulussa harjoitellaan aktiivisesti käyttäytymisodotusten mukaista käytöstä.
- Johdonmukainen ja yhteisesti sovittujen tapojen mukaan puuttuminen ei-toivottuun käyttäytymiseen on tärkeä osa käyttäytymisen opettamista.
- Aikuiset luovat koulun tilanteet sellaisiksi, että ne vahvemmin ohjaavat oppilaita toivottuun käyttäytymiseen.
- Aikuiset antavat oppilaille hyvää palautetta siitä, miten he ovat käyttäytymisessään onnistuneet.
- Koulun yhteisiä käyttäytymisodotuksia on vain muutama keskeinen ja niistä on sovittu yhdessä oppilaiden kanssa.
- Käyttäytymisodotuksista muodostetaan selkeä toimintaohje (esimerkiksi anna työrauha à pyydä puheenvuoro viittaamalla).
- Koululla ei oleteta, että oppilaat automaattisesti osaavat käyttäytyä toivotulla tavalla, vaan ymmärretään, että käyttäytymistä tulee opettaa.
- Koulussa kerrataan opittua säännönmukaisesti läpi koko vuoden, pääpaino lukuvuoden alussa ja lopussa sekä ennen ja jälkeen
- Koulussa tunnistetaan ja huomioidaan myönteinen käytös ja vahvistetaan sitä koulun arjessa. Koulussa pyritään ”saamaan oppilaat kiinni” toivottavasta käyttäytymisestä ja toiminnasta. Koulussa ymmärretään, että kehu auttaa paremmin kuin moite.
- Koulussa on yhdessä pohdittu: onko arjessa riittävän selkeät ja toimivat struktuurit ja rutiinit? Onko kasvattajien antama käyttäytymiseen kohdentuva positiivinen palautteenanto riittävää ja riittävän tarkkaa? Onko kouluarkeen syytä lisätä systemaattista käyttäytymisen taitojen opettamista?
- Ennen yksilöllistä CICO-tuen aloittamista varmistetaan, että koululla on yhteiset ja selkeät toimintaohjeet, jotka ovat kaikkien näkyvillä ja tiedossa ja että niitä on myös opetettu ja harjoiteltu riittävästi.
CICO-toimintamalli
- Check in-Check out (CICO) toimintamalli on oppilaan toivottua käytöstä tukevaa tehostettua tukea.
- Toimintamallin pohjalla tulee olla koko koulun yhteiset näkemykset ja tavat käyttäytymisen yleisestä tukemisesta.
- Toimintamallin avulla seurataan oppilaan käyttäytymisen muutosta systemaattisesti ja säännöllisesti.
- CICO-tuessa oppilas harjoittelee sosiaalisia taitoja ja saa positiivista vahvistusta toivotulle käyttäytymiselleen.
- Toimintamalli on yksilöllistä ja perustuu vapaaehtoisuuteen.
- Toimintamalli on standardoitu koko koulun yhteinen toimintatapa oppilaille, joille yleinen tuki
- ei riitä.
- Toimintamallin avulla oppilas saa positiivisia aikuiskontakteja ja kannustusta joka päivä sekä säännöllistä palautetta edistymisestään.
HUOM! CICO-tuki ei toimi, mikäli se määritellään rangaistukseksi tai koulun aikuiset eivät sitoudu yhdessä sovittuihin tavoitteisiin.
- Toimintamalli rakentuu säännöllisen palautteenannon ympärille oppilaan päivittäiseen seurantakorttiin.
- Toiminta tapahtuu vahvasti yhteistyössä huoltajien kanssa, sillä toimintamallin avulla luodaan päivittäinen yhteydenpitomalli kodin ja koulun välille.
- Oppilaan tuki rytmittyy aamutapaamisen (check in), jatkuvan positiivisesti suuntautuvan suullisen ja kirjallisen palautteen sekä iltapäivätapaamisen (check out) sekä huoltajilta tulevan palautteen ympärille.
- Kouluun tarvitaan pedagoginen tiimi (koulutiimi), joka suunnittelee koulukohtaisen toteutuksen yksityiskohdat (esimerkiksi missä tilassa aamu- ja iltapäivätapaamiset tapahtuvat) Tiimissä tehdään myös päätökset CICO-tuen aloittamisesta ja tarvittaessa tuen muokkaamisesta.
CICO-toimintamallin teoreettinen tausta
- Käyttäytymistä voi oppia ja opetella (käyttäytymispsykologia).
- Käyttäytyminen on vahvasti tilanteessa tapahtuvaa (ekologinen psykologia).
- Tutkimusten mukaan CICO-tuen oletetaan vaikuttavan käyttäytymiseen varsin välittömästi. Muutokset havaitaan pääsääntöisesti ensimmäisen tukiviikon aikana.
| Taustatekijät | Tilannetekijät | Palaute | |
|---|---|---|---|
| Käyttäytymisen taustatekijät, joihin on vaikea koulun keinoin vaikuttaa (tarkkaavaisuushäiriö, muutokset perhetilanteessa tms.)
Taustatekijä, johon voidaan vaikuttaa, on kodin ja koulun yhteistyö ja yhdessä sovitut käyttäytymisen tavoitteet. |
Välittömät tilannetekijät, jotka usein ”laukaisevat” käyttäytymisen.
Myönteinen muutos koulun vuorovaikutuksessa tukee toivottua käytöstä. Tilanteen ennakointi: aikuinen auttaa oppilasta onnistumaan. |
Käyttäytyminen, johon pyritään vaikuttamaan | Käyttäytymisestä saatu palaute, joka tuntuu oppilaasta mieluisalta. Esimerkiksi kehu kannustaa oppilasta toimimaan samoin uudelleen.
Onnistumiset rakentavat onnistumista. |
CICO-toimintamallin kohderyhmä
- Oppilaat, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta käyttäytymisen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen.
- Oppilaat, joilla on vaikeutta sitoutua annettuihin tehtäviin tai niiden loppuunsaattamiseen.
- Oppilaat, jonka häiriökäyttäytyminen on toisille oppilaille fyysisesti vaaratonta.
- Ongelmallinen käyttäytyminen on säännöllistä.
- Oppilaille, jotka hakevat häiritsevällä käyttäytymisellä huomiota (opettajalta, toisilta oppilailta).
- Oppilaille, joilla esiintyy ongelmallista käyttäytymistä monissa tiloissa ja tilanteissa (esimerkiksi annetuista ohjeista kieltäytyminen, toisten häiritseminen, jutustelu oppitunneilla, häiritsevä kielenkäyttö tai tehtävien tekemättä jättäminen).
HUOM! CICO-toimintamalli ei sovi oppilaille, joilla on vakava käytöshäiriö ja väkivaltaista käytöstä tai käytösongelma vaatii jatkuvan henkilökohtaisen ohjaajan.
CICO-toimintamallin eteneminen
1. Koulun yhteiset käyttäytymisodotukset
- Tuen pohjalla on koko koulun yhteinen toimintamalli käyttäytymisen yleisessä tuessa.
2. Käyttäytymisen arviointi CICO-tukea varten
- Opettaja ehdottaa CICO-tukea oppilaalle, jolla on vaikeuksia noudattaa koulun sääntöjä tai haasteita suorittaa arjessa päivittäin toistuvia toimintamalleja ja tehtäviä. Opettajan arvion mukaan oppilas vaatii käyttäytymiseen tai arjen toimintojen suorittamiseen liittyvää korjaavaa palautetta päivittäin.
- Koulutiimin jäsen (pedagogisen tiimin jäsen) täyttää opettajan kanssa haastatellen Käyttäytymisen arviointi tehostetun tuen interventiota varten -lomakkeen (vaihe 1-5).
- Havainnointivaiheeseen edetään niiden oppilaiden kanssa, joiden tilanne on vakava ja ongelmallisen käyttäytymisen todennäköisyys korkea.
- Opettaja(t) havainnoi oppilasta seurantakortin (vaihe 6) avulla 3 -5 koulupäivää.
- Arvioinnin kokonaisuus (haastattelu ja 3-5 päivän seuranta) auttaa koulutiimiä päättämään CICO –tuen aloittamisesta sekä tarvittavien muiden tukitoimien aloittamisesta. Tämän alkuvaiheen tiedonkeruun tietoa tarvitaan tuen suunnittelun tueksi. Muutaman päivän seurantakortin testaaminen ennen CICO-tuen varsinaista käyttöönottoa lisää tuen soveltuvuutta ja toimivuutta. Tätä alkutilanteen tietoa tarvitaan, jotta voidaan osoittaa tuen vaikuttavuus.
HUOM! CICO-toimintamallissa alkutilanteen kartoitus ja kirjaaminen on välttämätöntä. Ilman alkukirjausta on vaikea näyttää toteen tuen vastetta, jos ei ole tiedossa alkutilannetta, mihin verrata.
3. CICO-tukijakso
- Oppilas valitaan CICO-tuen piiriin alkutilanteen kartoituksen jälkeen.
- Asia, jota seurantakortin avulla harjoitellaan, muotoillaan positiivisesti ja niin, että se on lyhyt ja helppo muistaa. Havaittavaa ja toivottavaa käyttäytymistä kuvataan riittävän yksityiskohtaisesti ja tarkasti. Käyttäytymisen on oltava mahdollisimman yksiselitteisesti arvioitavissa eli ei saa sisältää esimerkiksi useita arvioitavia asioita sen on liityttävä luokan yleisiin käyttäytymisodotuksiin (vahvistaa yhteisesti opeteltavaa asiaa). CICO-tuessa harjoiteltava asia on myös sovittu yhdessä oppilaan kanssa (sitoutuminen) ja käyttäytyminen on opetettu oppilaalle (oppilaalla on mahdollisuus onnistua).
- Check in -aamutapaaminen: aikuinen tarkistaa edellisen päivän seurantakortin ja kehuu muistamisesta. Aikuinen käy läpi alkavan päivän pistekortin ja muistuttaa käyttäytymisen tavoitteista ja kannustaa onnistumiseen. Aikuinen muistuttaa oppilasta antamaan päivän seurantakortin opettajalle/opettajille tai miten muuten on sovittu. Päivän aikana oppilas saa säännöllistä palautetta opeteltavasta asiasta opettajilta ja se kirjataan seurantakorttiin.
- Check out -iltapäivätapaaminen: Aikuinen laskea päivän pisteet (myös prosenttisosuuden) ja merkitsee nämä oppilaan seurantakorttiin. Aikuinen merkitsee pisteet myös viikon koontitaulukkoon. Aikuinen antaa palkkion, mikäli tavoite saavutettu ja kehuu onnistumisesta. Jos tavoite ei täyty, kannustetaan oppilasta onnistumiseen seuraavana päivänä.
- Aikuinen antaa seurantakortin oppilaalle huoltajien allekirjoituksia varten.
- Seurantakorteista kerääntyvää tietoa kerätään suunnitelmallisesti paperille (viikon koontitaulukko) tai esimerkiksi Excel-tiedostoon.
CICO-tuen lopettaminen
- CICO-tukijakso kestää yleensä 6-10 viikkoa.
- Tuen lopettamisesta päättää koulutiimi
- Lopettamisen tueksi voidaan suunnitella itsearviointivaihe, jossa sekä oppilas että opettaja täyttävät pistekorttia tai lopettaminen voidaan tehdä myös nopeasti, mikäli oppilaalla useita 100% päiviä kahden viikon sisällä. Tällöin pidetään lopetustapaaminen huoltajien kanssa ja tuen valmistumista voidaan myös juhlistaa myös luokassa.
- Nopea lopettaminen: pidetään lopetustapaaminen, jossa korostetaan käyttäytymisessä tapahtunutta edistymistä. Voidaan esitellä oppilaan edistymistä kuvaavia graafeja ja korostetaan oppilaan (ja huoltajien) tekemää työtä, jonka hän on tehnyt käyttäytymisen muuttamiseksi. Tapaaminen on myönteinen ja onnistumista korostava tilaisuus, jossa ei muita oppimisen tai koulunkäynnin esteitä/murheita käsitellä. Tilaisuudessa korostetaan huoltajille sitä, että tukeen voi aina tarvittaessa palata. Tapaamisessa opettaja esittelee edistymisen ja oppilaalle ja huoltajille kerrotaan, ettei koulutiimin näkemyksen mukaan tukea enää tarvita. Tapaamisessa kuullaan huoltajien (ja oppilaan) arvioita muutoksesta, tuen toimivuudesta ja suunnitelmasta lopettaa. Kannustetaan huoltajia jatkossakin käyttämään positiivisen ohjaamisen keinoja ja autetaan huoltajia huomaamaan oppilaan hyvä käytös ja onnistumiset.
- Itsearvioinnin kautta lopettaminen: Oppilaalle ja huoltajalle kerrotaan hyvästä edistymisestä ja tuen lopettamisesta vaiheittain. Lopettamisvaiheessa käytössä on joka päivä kaksi korttia: toista täyttää opettaja, toista oppilas ja iltapäivällä vertaillaan merkintöjä. Palkkiot kertyvät yhdenmukaisuudesta. Tämä vaihe kestää (vähintään) kaksi viikkoa. Ensimmäisellä lopetusviikolla aamutapaamisten jatkamisesta päätetään oppilaskohtaisesti (voidaan jatkaa, jos oppilas käy mielellään). Opettaja(t) ei kerro laittamiaan arvioita, mutta antaa edelleen runsaasti myönteistä palautetta onnistumisista. Arvioiden yhdenmukaisuus verrataan iltapäivällä (oppilas – ope, vai oppilas – CICO ohjaaja?) Toisella lopetusviikolla ei pidetä aamutapaamisia, ja vain oppilas täyttää korttia päivittäin. Opettaja täyttää yhden päivän (oppilas ei tiedä minkä) ja iltapäivisin tulokset lasketaan oppilaan omista arvioista. Tuki voidaan lopettaa toisen viikon jälkeen, mikäli luokkakäyttäytymisessä ei tapahdu ”taantumista”. Tarpeen mukaan voidaan palata myös CICO-tukeen.
HUOM! Mikäli käyttäytymisessä tapahtuu notkahdus, palataan takaisin CICO-vaiheeseen!
HUOM! Mikäli CICO-tuki ei riitä, voidaan siihen lisätä sosiaalisten taitojen opettamista (keskustelua/perustelua, oppilaan itsearviointia, käyttäytymisen vaihtoehtojen pohdintaa, ongelmaratkaisua, pysähdy-ajattele-toimi –ketjun opettaminen/käyttäminen, mallittaminen ja harjoittelu.
CICO-vastuut koulussa
| Koulutiimi (pedagoginen tiimi) | Opettaja |
|---|---|
|
|
| CICO-ohjaaja | Oppilas |
|
|
Lähteet
Prokoulu. Haettu 13.11.2023 osoitteesta https://www.prokoulu.fi/toimintamalli/.
Karhu, A 2023. CICO-koulutus. Turku.