Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) on lakisääteinen asiakirja, joka laaditaan jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa varhaiskasvatukseen osallistuvalle lapselle. Lapselle laaditaan uusi asiakirja jokaisena toimintavuotena, johon kirjataan huomioita pitkin toimintavuotta. Lapsen vasut muodostavat jatkumon: uutta asiakirjaa laatiessa asiakirjaan kirjataan huomiot aiempaan vasuun liittyen ja esimerkiksi arvioidaan toteutuneen tuen riittävyyttä.

Lapsen vasu on työväline, jonka avulla lapsen varhaiskasvatusta arjessa toteutetaan. Suunnitelmissa huomioidaan lapsen, lapsen huoltajien ja henkilöstön näkökulmat. Huoltajien näkökulman huomioon ottamisessa keskeinen väline on lapsen vasukeskustelu. Huoltajille mahdollistetaan keskusteluun valmistautuminen etukäteen.

Vasun laatimisesta vastaa ryhmän opettaja. Ryhmissä, joissa työskentelee kaksi opettajaa, vastuut vasujen laatimisesta jaetaan opettajien kesken. Suunnitelman kirjaaminen on vain pieni osa vasuprosessia. Koko tiimi osallistuu lapsen vasun laatimista koskevaan prosessiin sekä varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamiseen osana ryhmän toimintaa. Päiväkodin johtajan vastuulla on varmistaa, että lasten vasut on laadittu ja lasten tukitoimet suunniteltu ja kirjattu osana vasuja ohjeistusten mukaisesti.

Lapsen vasun lähtökohtana on lapsen etu ja tarpeet. Lapsen mielipide ja toiveet tulee selvittää ja huomioida lapsen suunnitelmaa valmistellessa. Henkilöstö etsii sopivat keinot lapsen näkökulmien selvittämiseksi lapsen ikä, kehitys ja kommunikointitavat huomioon ottaen.

Vasussa määritellään tavoitteet lapsen varhaiskasvatukselle. Tavoitteiden asettaminen lapsen varhaiskasvatukselle onnistuu, kun ryhmän henkilöstö tuntee lapsen ja lapsen toimintaa varhaiskasvatuksessa on havainnoitu rauhassa. Prosessin olennainen perusta on lapsiryhmässä tehtävä työ, jonka kautta tutustutaan lapseen ja tunnistetaan lapsen kiinnostuksen kohteet, vahvuudet sekä tuen tarpeet.

Jos lapsi vaihtaa ryhmää kesken toimintakauden, lapselle laaditaan uusi vasu uuteen ryhmään aiempaa vasua apuna käyttäen.

Tuen tarpeen arviointi

Lapsen tuen tarpeiden arviointi on prosessi, jossa eri vaiheet toistuvat ja limittyvät. Tuen tarvetta arvioidaan kaikilla tuen tasoilla. Tuen tarvetta, riittävyyttä ja sen toteutumista arvioidaan tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa lapsen vasun laatimisen yhteydessä.

Periaate on, että tukitoimet rakennetaan lapsen omaan varhaiskasvatusryhmään ja ryhmän toimintaa ja pedagogiikka muokataan lasten tuen tarpeet huomioiden. 

Tuen tarpeisiin vaikuttavat ryhmän rakenne, oppimisympäristö, pedagogiset käytännöt, ilmapiiri sekä toisinaan myös varhaiskasvatuksen ulkopuoliset tekijät.

Tuen tarpeen arviointiprosessi alkaa yleensä henkilöstön tekemien havaintojen pohjalta. Myös lapsen huoltaja, neuvolan työntekijä tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija voi tehdä aloitteen tuen vahvistamisesta. Vastuu asian eteenpäin viemisestä on ryhmän opettajalla.

Opettaja voi huoltajien luvalla pyytää esimerkiksi lapsen hoitavaa tai kuntouttavaa tahoa mukaan lapsen vasukeskusteluun. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan asiantuntijuutta hyödynnetään tarpeen mukaan.

Mikäli opettaja arvioi, että lapsen tuki edellyttää uusia rakenteellisen tuen järjestelyjä, asiassa konsultoidaan varhaiskasvatuksen erityisopettajaa ja päiväkodin johtajaa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja päiväkodin johtajan konsultointi rakenteellista tukea koskevista ratkaisuista on tärkeää tehdä aina jo ennen kuin rakenteellisista tukitoimista keskustellaan lapsen huoltajien kanssa.

Lapsen tukea koskeva hallintopäätösprosessi

Hallintopäätös lapsen tuesta tarvitaan, kun tuen taso tai rakenteellisen tuen järjestelyt muuttuvat, tai lapsen varhaiskasvatuspaikka vaihtuu. Hallintopäätökset tehostetusta tuesta, erityisestä tuesta ja yleisen tuen tukipalveluista tekee varhaiskasvatuksen erityispalvelupäällikkö alueellisten LATU-työryhmien valmistelun pohjalta.

Lapsen tuen tarvetta koskevien tietojen kokoaminen	Prosessin etenemisestä vastaa opettaja. Lapsen mielipide ja toivomukset otetaan huomioon lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden. Voit käyttää menetelminä esim. havainnointia, haastattelua, lapsen itsearviointimateriaalia ja kuvatukimateriaalia. Opettaja kokoaa lapsen tuen tarvetta ja tukitoimien riittävyyttä koskevat havainnoit, näkemykset sekä lapsen mielipiteen.

Päiväkodin johtajan ja veon konsultointi	Opettaja konsultoi päiväkodin johtajaa ja varhaiskasvatuksen erityisopettajaa lapsen tarvitsemasta mahdollisesta rakenteellisesta tuesta.

Vasukeskustelu ja asiakirjan laatimininen	Opettaja kutsuu huoltajat vasukeskusteluun. Keskustelussa muodostetaan yhteinen näkemys lapsen tuen tasosta ja annettavista tukitoimista. Keskustelun perusteella opettaja laatii lapsen vasun valmiiksi ja antaa sen asianosaisille luettavaksi (huoltajat ja lapsiryhmän muu henkilöstö).

Huoltajien kuuleminen	Jos lapsen tuesta tehdään hallintopäätös, opettaja hoitaa huoltajien kuulemisen. Yksityisessä varhaiskasvatuksessa työskentelevä opettaja kutsuu kuulemistilaisuuteen mukaan kunnallisen alueellisen varhaiskasvatuksen erityisopettajan.

Hallintopäätös	Kuulemisen jälkeen opettaja toimittaa lapsen vasun oman alueensa LATU-työryhmän käsiteltäväksi. Erityspalvelupäällikkö tekee hallintopäätöksen asiakirjojen ja työryhmän valmistelun pohjalta.

Lapsen asiakirjan päivittäminen	Hallintopäätöksen jälkeen opettaja päivittää lapsen vasun tehdyn päätöksen mukaiseksi.