Huoli puheeksi
Opettajalla on mahdollisuus seurata oppilaan käyttäytymistä, kehitystä ja oppimista pitkällä aikavälillä. Koulussa yleensä opettaja ensimmäisenä huomaa, jos oppilaan käyttäytyminen muuttuu yhtäkkiä levottomaksi, ahdistuneeksi ja/tai sulkeutuneeksi ja oppiminen ei edisty. Kun huoli oppilaan oppimisesta, koulunkäynnistä tai käyttäytymisestä herää, opettajalla on velvollisuus ottaa asia puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa. Opettaja, oppilas ja huoltaja arvioivat yhdessä, tarvitseeko oppilas oppimisen ja koulunkäynnin tukea, yksilökohtaista opiskeluhuollollista (kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä monialaisen asiantuntijaryhmän tuki) tukea vai molempia.
Traumaattinen tapahtuma
Oppilaan levoton tai sulkeutunut käyttäytyminen voi johtua oppilaan kokemasta traumaattisesta tapahtumasta. Traumaattinen tapahtuma voi olla läheisen vakava sairastuminen tai kuolema, oma sairastuminen, perheväkivalta, vanhempien alkoholismi, seksuaalisen tai väkivallan kohteeksi joutuminen, onnettomuuteen joutuminen, sodan tai terroritilanteen kokeminen tai muu vastaava. Traumaattinen tapahtuma voi aiheuttaa traumaattisen stressihäiriön, jonka keskeisiä oireita ovat jatkuvat muistikuvat ja takaumat tapahtuneesta, painajaiset, traumasta muistuttavien asioiden välttely ja kohonnut vireystila.
Traumaperäinen stressihäiriö ilmenee useimmiten kolmen kuukauden kuluessa traumaattisesta tapahtumasta tai joskus useita kuukausia tai jopa vuosia trauman jälkeen. Noin puolella oireet lievenevät itsestään muutamassa kuukaudessa ja häviävät kokonaan parissa vuodessa. Noin kolmasosalla oireet kuitenkin jatkuvat huomattavasti. Pitkittynyt traumaperäinen stressihäiriö lisää muiden psykiatristen häiriöiden (muun muassa masennustilat, unihäiriöt, päihteet) riskiä. Traumatisoituminen on aina yksilöllistä. Vaikka oppilas olisi kokenut traumaattisen tapahtuman, se ei automaattisesti tarkoita, että hänelle kehittyy traumaattisia stressioireita.
Miten opettajana kohtaan traumaattisen tapahtuman kokeneen oppilaan ja miten tuen häntä pedagogin keinoin?
- Kerron oppilaalle ja huoltajalle, että olen huolestunut oppilaan muuttuneesta käytöksestä ja kysyn, mistä se voi johtua.
- Kuuntelen keskeyttämättä ja rauhallisesti, mikäli oppilas kertoo kokemastaan traumaattisesta tapahtumasta. En kuitenkaan ala sitä tarkemmin purkamaan oppilaan kanssa, sillä se kuuluu terveydenhuollon asiantuntijoiden tehtäviin.
- Tarkkailen oppilaan kehonkieltä ja käyttäytymistä oppilaan kertoessaan traumaattisesta tapahtumasta. Joskus lapsi/nuori muuntelee totuutta suojellakseen läheisiään.
- Lohdutan myötäelävillä, omaan suuhun sopivilla sanoilla.
- Kiitän oppilasta luottamuksesta ja siitä, että hän kertoi tilanteestaan.
- Kerron, että aikuiset tekevät parhaansa oppilaan tukemiseksi.
- Teen lastensuojeluilmoituksen, mikäli oppilas kertoo esim. kaltoinkohtelusta tai huoleni kaltoinkohtelusta herää. Kerron asiasta oppilashuoltotyöryhmälle ja sovimme oppilaan tukitoimista.
- Vastaan oppilaan vaikeisiinkin kysymyksiin rehellisesti. Kun traumaattisen tapahtuman kokenut alkaa ymmärtää, mitä on tapahtunut, hän pyrkii löytämään tapahtuneelle selityksen.
- Luon turvallisen ja positiivisen oppimisympäristön ja oppimistilanteita.
- Huolehdin oppituntien rutiineista. Kerron etukäteen rutiinien muutoksista.
- Ennakoin oppilaalle koulupäivän ja oppitunnin kulkua, jotta oppilas pystyy jäsentämään, mitä päivän aikana tulee tapahtumaan.
- Kohtelen oppilasta lämpimästi ja empaattisesti.
- Kohtaan oppilaan päivittäin hyväksyvästi.
- Annan oppilaalle huomiota päivittäin esim. tehtävien ohjaamisen aikana.
- Mallinnan hyvää tunnesäätelyä eli kykyä havainnoida, ilmaista ja säädellä omia tunnetiloja.
- Opetan oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan.
- Sanoitan tunteita ja opetan tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
- Annan oppilaan valita luokasta istumapaikan, mikäli hän niin haluaa. Oppilas voi kokea luokan takana istumisen helpottavana, kun hän ei koe vaaraa takaa päin.
- Annan tilaa surra. Surun kieltäminen voi aiheuttaa fyysisiä oireita.
- Kerron oppilaalle, että on normaalia kokea monenlaisia tunteita.
- Tiedostan, että lapsen epätavallinen suhtautuminen läheisen kuolemaan johtuu siitä, että vasta yli 10-vuotias ymmärtää kuoleman merkityksen.
- Ymmärrän, että lapsen takertuminen vanhempiin ja ahdistus erotilanteissa, voivat johtua lapsen kokemasta turvattomuudesta.
- Seuraan oppilaan poissaoloja ja toimin Turun läsnäolon tukemisen mallin mukaan.
- Konsultoin oppilashuollon ammattihenkilöitä, mikäli huomaan, että tietyt asiat laukaisevat oppilaassa vahvan pelkoreaktion.
- Huomioin opetuksessani, että trauman seurauksena uuden tiedon koodaus voi heikentyä, pitkäkestoinen keskittyminen ja asioiden mielessä pitäminen (esim. pitkät toimintaohjeet) voivat vaikeutua.
- Teen yhteistyötä huoltajan kanssa.
- Pyydän oppilaan huoltajaa hakemaan shokissa olevan lapsen kotiin, jos traumaattinen tapahtuma sattuu koulussa. Sillä välin toimin oppilaan turvana.
- Toimin traumaattisen tilanteen jälkeen koulun kriisisuunnitelmassa olevien toimintaohjeiden mukaan.
Miten tuen pakolaistaustaisia oppilaita, jotka ovat kokeneet traumaattisia tapahtumia?
- Rakennan lämpimän pedagogisen suhteen ja osoitan välittämistä.
- Annan positiivista palautetta edistymisestä.
- Mahdollistan oppilaalle positiivisia koulukokemuksia.
- Luon ryhmätehtäviä, joissa oppilas pääsee tutustumaan luokkakavereihinsa.
- Nimeän kummioppilaan, joka tutustuttaa oppilaan koulun tiloihin, sääntöihin ja käytänteisiin.
- Kannustan löytämään harrastuksen, jonka kautta oppilaalla on mahdollisuus saada kavereita.
- Ymmärrän, että oppilas joutuu tilanteeseen, jossa uuden kulttuurin säännöt, tavat, kieli, asenteet ja arvostukset joudutaan opettelemaan uudestaan.
- Tiedostan, että pakolaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on odotetusti kohonnut riski traumaperäiselle stressihäiriöille ja laajemmin mielenterveyden häiriöille.
- Selvitän yhdessä huoltajien kanssa, johtuuko pakolaistaustaisen oppilaan odottamaton käyttäytyminen oppilaan kehitysvaiheesta, kulttuurista tai voiko kyseessä olla traumaperäinen stressihäiriö.
- Kysyn huoltajilta oppilaan kokemista järkyttävistä tapahtumista ja niiden ajoittumisesta. Haen oppilaalle apua, mikäli traumaattisesta tapahtumasta on kauan aikaa ja oppilas oireilee voimakkaasti.
- Kysyn oppilaalta hänen aiemmista koulukokemuksistaan ja kerron suomalaisesta koulusta.
- Keksin yhdessä oppilaan kanssa keskittymiseen liittyviä keinoja, mikäli oppilas vaipuu usein omiin ajatuksiinsa kesken oppitunnin tai hän ei pysty lainkaan seuraamaan opetusta.
- Välitän ”Nyt olet turvassa”-tunnetta.
- Luon uskoa, että oppilas selviää tapahtuneesta.
- Huomioin opetuksessani, että trauman seurauksena uuden tiedon koodaus voi heikentyä, pitkäkestoinen keskittyminen vaikeutua ja asioiden mielessä pitäminen (esim. pitkät toimintaohjeet) vaikeutua.
Lähteet
- Diakonissalaitos. Trauma ja oppiminen. Haettu 2023 osoitteesta hdl.fi/trauma-ja-oppiminen/
- Duodecim. Käypä hoito -suositus. Traumaperäinen stressihäiriö. Julkaistu 1.12.2022 osoitteessa kaypahoito.fi/hoi50080
- Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Tukimateriaalia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseen. Haettu 2023 osoitteesta itla.fi/tukimateriaalia-lasten-ja-nuorten-hyvinvoinnin-ja-kriisinkestavyyden-vahvistamiseen/
- Kaunisto, J. 2023. Trauman kokenut lapsi koulussa -esitys.
- Kirkkohallitus. Kuoleman käsitteleminen luokassa. Haettu 2023 osoitteesta koulujakirkko.evl.fi/kriisiyhteistyo/kuoleman-kasitteleminen-luokassa/
- Opetushallitus. Psykososiaalisen tuen järjestäminen. Haettu 2023 osoitteesta oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/psykososiaalisen-tuen-jarjestaminen
- Peltonen, K. 2022. Traumatisoituneen lapsen ja nuoren kohtaaminen –trauman vaikutus oppimiseen. Powerpoint-diat.
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Mielenterveyden edistäminen. Haettu 2023 osoitteesta thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistäminen
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten, nuorten ja perheiden näkökulma. Haettu 2023 osoitteesta youtube.com/watch?v=306YKRiWQ-4