Turun ja Kaarinan seurakuntien vammaistyöryhmä kävi Karhuissa kertomassa vammaistyöstä: kuurojentyöstä, kehitysvammaistyöstä ja muusta vammaistyöstä (https://www.turunseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/vammaiset). Lapset kiersivät kolmella eri pisteellä tutustumassa kuurouteen, sokeuteen ja muuhun vammaisuuteen.
Kokeilimme kuulosuojainten avulla, miltä tuntuu, kun ei kuule. Näimme oikeaa viittomakieltä ja harjoittelimme viittomakielellä tärkeän sanan ”kiitos”. ”Tossa me tota tehtiin niin et tunnusteltiin mitä tapahtuu ettei kuule ja se nainen viittos.”
Kuvassa on ”Paapaa”, jolla on pitkät korvat, mutta hän ei kuule. Paapaa pitää laulamisesta ja lauloimme hänelle viittomakielellä Pikku Papun orkesteri -kirjasta laulun ”Leppäkertun aamutoimet”. ”No se oli hauskaa ku se leppäkerttu meni nopeesti.”
Tutkimme peilin avulla, mikä meissä on samanlaista tai erilaista.
Tarkastelimme ja esittelimme kuvia erilaisista ihmisistä ja mietimme, millaista apua he tarvitsevat.
”Me kokeiltiin miten voi pyörätuolis.” Ennen kuin ryntää auttamaan, kannattaa kysyä, ”että voinko auttaa”.
Katsoimme kuvia ja mietimme, mistä sokean tunnistaa. Kokeilimme sokeille suunniteltua kelloa ja harjoittelimme pistekirjoitusta.
Tunnustelimme silmät peitettynä erilaisia esineitä ja saimme kokeilla valkoisen kepin käyttöä.
Saimme työryhmältä kiitokseksi kirjan ”Voihan vammainen”. Kiitos diakoniatyöntekijät Kristiina, Tanja ja Tarja mielenkiintoisesta vierailusta!