Maaliskuussa aloitamme lasten kiinnostuksesta nousseen dinosaurusprojektin , mitä kaikkea se tuokaan tullessaan.
Metsäretket jatkuvat entiseen tapaan, ehkä pääsemme aloittamaan kevätseurantaa.
Helmikuun alkupuoli oli jäinen, tasapainotaitoja saatiin harjoitella pihassa ja kävelyretkillä, lunta oli jonkin verran, mutta talvilomaviikolla saatiin hetkeksi reippaasti lunta myös Turun seudulle.
Tasapainotaitoja ja kehon keskilinjan ylittämistä harjoiteltiin sekä tietysti talviurheilua. Luisteleminen jatkui ja kehitystä tapahtui selvästi.
Pyllymäkeä laskettiin ja liukurilla lasketeltiin pihassa.
Pulkkamäessä käytiin, lähipuistosta löytyy mahdollisuus mäenlaskuun.
Enimmäkseen harrastettiin ulkoliikuntaa, mutta jumppasalissakin liikuttiin pitkästä aikaa, kun ei päästy jäille sääolosuhteiden vuoksi.
Lämmittely aloitettiin alkuleikillä, jossa heitetään pikkupallot pitkin lattiaa ja lapset saavat kerätä pallot, mutta vain kaksi palloa kerrallaan .
Tasapainoa harjoiteltiin musiikin soidessa, jolloin lapset konttasivat ympäri salia ja musiikin pysähtyessä jäätiin supersankariasentoon, eli konttausasennossa vastakkainen käsi ja jalka ylös. Yllättävän vaikeaa 🙂
Jättipalloa heitettiin pienillä palloilla, kuka osuu isoon palloon ja saa pallon liikkeelle. Jee, onnistui!
Liikennevaloja harjoiteltiin lattiamuodoilla; keltainen=pompitaan paikallaan, vihreä=juostaan, punainen=pysähdytään
Ja tietysti toiveleikkiä, ”Maa, meri, laiva”
Talvinen metsä näyttäytyi erilaisena kuin syksyllä. Lumisesta metsän portista sukellettiin sisälle taikamaahan ja metsässä leikimme majaleikkejä sekä kiivettiin kivelle, josta laskettiin pyllymäkeä alas.
Retkillä etsittiin lumesta eläinten jälkiä, jänikset olivat loikkineet hangen poikki ristiin rastiin ja pikkulintujen jälkiä löydettiin, kun oikein tarkkoja oltiin.
Runebergin päivänä tutustuimme Koiramäen Martta ja Ruuneperi-kirjan kautta kansallisrunoilijaamme.
Lauloimme Soivan Siilin Ruuneperi,peri
Kuuntelimme Maammelaulua ja katsoimme videolta, kuinka Runebergin tortut valmistuvat Rostenin leipomossa. Väritimme ja leikkasimme omat tortut, eksyipä joukkoon yksi vaaleanpunainen Piispanmunkin ja tortun välimuoto.
Ennen ystävänpäivää teimme nallekortit omalle ystävälle annettavaksi, kortit teimme töpöttämällä maalia nallesabluunan läpi. Piirrettiin nallelle kasvot ja harjoiteltiin oman nimen kirjoittamista.
Ystävänpäivää vietimme etukäteen jo perjantaina pajatyöpisteiden muodossa.
Alkuun pidettiin yhteinen nallelauluhetki, laulaen ja leikkien tuttuja ja uusia lauluja:
Ystävälaulu, Tule ystäväksi, Jos sull lysti on, Parinvaihtoleikki ja Kikattavan Kakkiaisen Halauslaulu
Laulujen jälkeen jakauduimme pienryhmiin . Yksi ryhmä aloitti kuuntelemalla tarinaa ystävyydestä, toisen kirjan tarinan kerrontaan lapset saivat osallistua itsekin.
Askarreltiin ystävyysraketit
Leivoimme banaanisuklaamuffinseja. Ensin katsoimme, mitä leipomistarvikkeita tarvitaan. Sekoituskulho, erilaisia mitta-astioita, puuhaarukka, leipomisaineet. Jauhoja ainakin, miltä tuoksuu vaniljasokeri, entä suola, kaneli, mikä keltainen on pullossa. Kaikki saivat vuorollaan osallistua ainesten lisäämiseen ja taikinan sekoittamiseen sekä muffinivuokien täyttämiseen.
Jokainen sai leipomisen jälkeen maistaa hieman taikinaa, oli kuulemma hyvää. Paistetut Muffinit herkuttelimme jälkiruoaksi.
Askartelussa käytimme pistelyneulaa, jonka käyttö harjaannuttaa silmän ja käden yhteistyötä. Olimme jo harjoitelleet pistelyä, kun teimme pupuja ja kettuja puuhumme ikkunaan, mutta nyt liitimme siihen vielä ompelutyön.
Lapset piirsivät valitsemansa muodon, ympyrä, kolmio tai neliö. Merkittiin pisteet, joihin pistelyneulalla tehtiin reiät, valittiin sopivan värinen lanka ja aloitettiin ompelutyö, aika hyvin sujui, välillä lanka hieman syheröllä ja neula väärältä puolelta sisään, mutta hienot muototaulut saatiin aikaiseksi.
Talvimaalauksena teimme hienoja ”jäätauluja.” Paperi kasteltiin ensin oikein märäksi sivellintä käyttäen ja kahdella eri sinisen sävyllä maalattiin työ. Ripoteltiin maalauksen päälle karkeaa suolaa ja asetettiin kuivumaan. Suola teki kuivuessaan taikoja. Valmiina työ näyttää jään pinnalta, joka kimaltelee.
Viskareilla Pikin tarina jatkuu
Pohdittiin mm. ”miksi lapsi kiusaa” ja ”kiusattuna”. Kuka määrää , miten leikitään, miten sovitaan yhteisistä säännöistä, Miksi joku kiusaa, Miltä kiusaaminen tuntuu. Erilaisten toimintaleikkien kautta harjoiteltiin erilaisia kiusaamistilanteita.
Lähtökohta on, ettei minkäänlaista kiusaamista hyväksytä. Vertaisryhmässä lapset oppivat toimimaan yhdessä toisia kunnioittaen ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.
Kotonakin voi miettiä yhdessä asioita, jotka rohkaisevat ja lisäävät lapsen itseluottamusta. Kannattaa käydä kurkistamassa Piki toimintamallin verkkosivuja PIKI-toimintamalli (pikitoimintamalli.fi)