{"id":564,"date":"2026-04-01T12:42:46","date_gmt":"2026-04-01T09:42:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/?page_id=564"},"modified":"2026-04-01T12:55:12","modified_gmt":"2026-04-01T09:55:12","slug":"lansimainen-taidemusiikki","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/lansimainen-taidemusiikki\/","title":{"rendered":"L\u00e4nsimainen taidemusiikki"},"content":{"rendered":"\n<p>L\u00e4nsimainen taidemusiikki tarkoittaa Euroopassa kehittynytt\u00e4 musiikkiperinnett\u00e4, joka ulottuu yli tuhannen vuoden taakse. Sit\u00e4 kutsutaan joskus my\u00f6s nimell\u00e4 <strong>klassinen musiikki<\/strong>, mutta oikeasti klassinen musiikki on vain <em>yksi<\/em> t\u00e4m\u00e4n perinteen tyylikausista.<\/p>\n\n\n\n<p>Taidemusiikin erityispiirteit\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Nuottikirjoitus<\/strong>, jonka avulla musiikki voitiin s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 ja soittaa t\u00e4sm\u00e4lleen samanlaisena vuosisadasta toiseen.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>S\u00e4velt\u00e4j\u00e4t<\/strong>, jotka kirjoittivat musiikin tarkasti yl\u00f6s.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Monimutkaiset musiikkimuodot<\/strong>, kuten sinfonia, sonaattti ja ooppera.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Soitinryhm\u00e4t<\/strong>, kuten orkesteri, kuoro ja kamarimusiikkikokoonpanot.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>L\u00e4nsimaisen taidemusiikin historia jaetaan yleens\u00e4 useisiin tyylikausiin, jotka seuraavat my\u00f6s Euroopan kulttuurihistoriaa. Jokaisella aikakaudella on oma tyylins\u00e4, soitinmaailmansa ja tunnetut s\u00e4velt\u00e4j\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"200\" src=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/files\/2026\/04\/Nimeton-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-572\" srcset=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/files\/2026\/04\/Nimeton-1.png 1024w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/files\/2026\/04\/Nimeton-1-300x59.png 300w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/files\/2026\/04\/Nimeton-1-768x150.png 768w, https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/files\/2026\/04\/Nimeton-1-604x118.png 604w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Piirteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Musiikki oli enimm\u00e4kseen yksinkertaista ja yksi\u00e4\u00e4nist\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Kirkko hallitsi musiikkiel\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>T\u00e4rke\u00e4 muoto oli <strong>gregoriaaninen laulu<\/strong>, joka oli rauhallista ja ilman selke\u00e4\u00e4 rytmi\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Keskeisi\u00e4 s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Hildegard von Bingen<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Guillaume de Machaut<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Teht\u00e4v\u00e4:<\/strong> Etsi netist\u00e4 gregoriaanisen laulun \u00e4\u00e4nite ja kuvaile omin sanoin: Milt\u00e4 tunnelma tuntuu? Miten se eroaa nykymusiikista?<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>2. Renessanssi (n. 1400\u20131600)<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Piirteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Moni\u00e4\u00e4nisyys yleistyi \u2013 useita melodiakulkua yht\u00e4 aikaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Musiikki kuulostaa pehme\u00e4lt\u00e4 ja tasapainoiselta.<\/li>\n\n\n\n<li>Kuorot ja laulumusiikki korostuivat.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Keskeisi\u00e4 s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Giovanni Palestrina<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Josquin des Prez<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Teht\u00e4v\u00e4:<\/strong> Kuuntele lyhyt renessanssiteos (esim. Palestrinan kuoromusiikkia). Piirr\u00e4 pieni kuva, joka kuvaa teoksen tunnelmaa.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>3. Barokki (n. 1600\u20131750)<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Piirteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Koristeelliset melodiat ja selke\u00e4 rytmi.<\/li>\n\n\n\n<li>Ooppera syntyy.<\/li>\n\n\n\n<li>Urkumusiikki ja orkestereiden alkuvaiheet.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Keskeisi\u00e4 s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Johann Sebastian Bach<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Antonio Vivaldi<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Georg Friedrich H\u00e4ndel<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Teht\u00e4v\u00e4:<\/strong> Kuuntele Vivaldin <em>Nelj\u00e4 vuodenaikaa<\/em> ja kirjoita, mik\u00e4 vuodenaika teoksen perusteella sinusta tulee mieleen ja miksi.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>4. Klassismi (n. 1750\u20131820)<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Piirteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Selke\u00e4 rakenne, tasapaino ja yksinkertaisemmat melodiat kuin barokissa.<\/li>\n\n\n\n<li>Sinfonia ja jousikvartetti kehittyv\u00e4t.<\/li>\n\n\n\n<li>S\u00e4velt\u00e4j\u00e4n rooli vahvistuu.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Keskeisi\u00e4 s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Wolfgang Amadeus Mozart<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Ludwig van Beethoven (varhaiskausi)<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Joseph Haydn<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Teht\u00e4v\u00e4:<\/strong> Etsi kuva klassisesta orkesterista ja nime\u00e4 siit\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi soitinta.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>5. Romantiikka (n. 1820\u20131900)<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Piirteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Tunteikkuus ja vahvat vastakohdat.<\/li>\n\n\n\n<li>Orkesteri kasvaa suureksi.<\/li>\n\n\n\n<li>S\u00e4velt\u00e4j\u00e4t ilmaisevat yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja tarinoita.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Keskeisi\u00e4 s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Pyotr T\u0161aikovski<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Fr\u00e9d\u00e9ric Chopin<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Johannes Brahms<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Teht\u00e4v\u00e4:<\/strong> Kuuntele p\u00e4tk\u00e4 T\u0161aikovskin <em>P\u00e4hkin\u00e4ns\u00e4rkij\u00e4st\u00e4<\/em>. Mink\u00e4laisen tarinan kuvittelet musiikin taakse?<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><strong>6. Modernismi (n. 1900\u2013nykyaika)<\/strong><\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Piirteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Etsit\u00e4\u00e4n uusia \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja sointeja.<\/li>\n\n\n\n<li>Musiikki voi olla rytmisesti tai melodisesti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Teknologian ja elokuvamusiikin nousu.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Keskeisi\u00e4 s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Igor Stravinsky<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Arnold Sch\u00f6nberg<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>John Williams (elokuvamusiikki)<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Teht\u00e4v\u00e4:<\/strong> Kuuntele jokin moderni elokuvamusiikkikappale ja selit\u00e4, miten musiikki tukee elokuvan tunnelmaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>L\u00e4nsimainen taidemusiikki tarkoittaa Euroopassa kehittynytt\u00e4 musiikkiperinnett\u00e4, joka ulottuu yli tuhannen vuoden taakse. Sit\u00e4 kutsutaan joskus my\u00f6s nimell\u00e4 klassinen musiikki, mutta oikeasti klassinen musiikki on vain yksi t\u00e4m\u00e4n perinteen tyylikausista. Taidemusiikin erityispiirteit\u00e4 ovat: L\u00e4nsimaisen taidemusiikin historia jaetaan yleens\u00e4 useisiin tyylikausiin, jotka seuraavat my\u00f6s Euroopan kulttuurihistoriaa. Jokaisella aikakaudella on oma tyylins\u00e4, soitinmaailmansa ja tunnetut s\u00e4velt\u00e4j\u00e4ns\u00e4. Piirteit\u00e4: Keskeisi\u00e4 s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4: Teht\u00e4v\u00e4: Etsi netist\u00e4 gregoriaanisen laulun \u00e4\u00e4nite ja kuvaile omin sanoin: Milt\u00e4 tunnelma tuntuu? Miten se eroaa nykymusiikista? 2. Renessanssi (n. 1400\u20131600) Piirteit\u00e4: Keskeisi\u00e4 s\u00e4velt\u00e4ji\u00e4:&#8230;<\/p>\n<p class=\"read-more\"><a class=\"btn btn-default\" href=\"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/lansimainen-taidemusiikki\/\"> Read More<span class=\"screen-reader-text\">  Read More<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3442,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-564","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/564","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3442"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=564"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/564\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":573,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/564\/revisions\/573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/ylimaariamusa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}