Kerttulin Makerspace alkaa muotoutua

Ytimessä ydintaidot hankkeen Kerttulin lukion kärkenä on muuntaa yksi opetustila Makerspace-tyyppiseksi (Wikipedia) monimuoto-opiskelutilaksi.

Kesän ja syksyn aikana on päästy pienimutotoisten kokeilujen lisäksi myös itse tilan muuttamiseen ja ensimmäinen versio näyttääkin jo hyvin erilaiselta kuin lähtötilanne.

Opiskelijoitakin on muutoksen jälkeen tiloissa nähty lähinnä 3D-tulostuskerhon ja 3D-kynäkokeiluryhmien muodossa.

Tilan tavoitteet:

Kerttulin lukion case keskittyy ydintaitojen, a) Luovuus, b) Itseohjautuvuus ja Oppimaan oppiminen, kehittämiseen. Kerttulin lukio irrottaa hankkeelle luokkatilan, johon rakennetaan Maker Space / Fab lab / Hackerspace tyyppinen fyysinen ympäristö. Tämän tilan käyttö johdetusti tai itsenäisesti mahdollistetaan lukion opiskelijoille niin koulupäivien aikana kuin niiden ulkopuolellakin.

Fyysisen tilan, sieltä löytyvien teknologisten välineistöjen, ohjeistuksen sekä ohjaushenkilöstön avulla luodaan opiskelijoille konkreettinen, turvallinen käytännönläheinen ja innovatiivinen mahdollisuus kehittää ja jakaa omia vahvuuksiaan, kädentaitojaan ja projektejaan innostavassa teknologisessa ympäristössä.

Tilaan pyritään luomaan 5-6 erityyppistä työskentelypistettä, joissa pystytään toimimaan tarpeen mukaan yksin tai pienessä ryhmässä. Kullekin työskentelypisteelle kehitetään yhdessä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa vastuutiimi, joka kehittää ja vastaa pisteen toiminnasta ja sisällöistä oppipoika-kisälli periaatteen mukaisesti.

Alustavasti pisteiksi on ajateltu seuraavia:

  • 3D-tulostaminen
  • Mikrokontrollerit ja elektroniikka (esim. Arduino ja Raspberry Pi)
  • Robotiikka
  • Videokuvaus ja videoeditointi
  • Pienimuotoinen puu- / muovi /metallityöpiste
  • Pelin kehitys ja virtuaalitodellisuus (esim. Google Expeditions ja Leap Motion )

Viestintää ja vuorovaikutusta Puolalanmäessä

Valitsimme OPS 2016:n mukaisista viidestä ydintaidosta Puolalanmäen lukion painotusalueeksi viestintä- ja vuorovaikutustaidot.

Tiivistimme ydintaidon eri ulottuvuudet viideksi kysymykseksi, joita olemme hyödyntäneet niin opettajan ja työyhteisön itsereflektiossa kuin myös opiskelijoiden kurssiesitysten ohjeistuksessa.

 

 

Digitaalisuus on ollut luonnollinen osa ydintaitomme kehittämistä. Opettajien kesken olemme käyttäneet luokan muistikirjaa (Class Notebook) suunnitteluun ja sisäiseen julkaisuun. Oppitunneilla, ryhmänohjauksessa ja opettajien keskinäisessä vuorovaikutuksessa olemme kiinnittäneet erityishuomion viestintämme eri tasoihin. Huomion suuntaaminen kehittyvään taitoon sekä osuvat, vuorovaikutteiset harjoitteet ovat lisänneet tietoisuuttamme vuorovaikutusprosesseista niin opettajien kuin opiskelijoidenkin keskuudessa.

 

Tutustu yksityiskohtaisemmin viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittämishankkeeseemme eri blogisivuilla!

3D-kynäilyä tarjolla Turun lukioille

Mitä?

Ytimessä ydintaidot –hankkeen Kerttulin osasto tarjoaa kaikille Turun lukioille mahdollisuuden tutustua 3D-suunnittelun ja –tulostamisen saloihin 3D-kynien avulla. Loka-marraskuussa pyritään järjestämään kaikkien lukioiden ryhmille (max 10 opiskelijaa) yksi neljän tunnin setti, jonka aikana päästään oikeasti kokeilemaan 3D-kynän käyttöä.

3D-kynällä kolmiulotteisten asioiden toteuttaminen ei vaadi ennakkoon minkäänlaista teknistä osaamista- lähinnä vakaa käsi, hyvä mielikuvitus sekä heittäytymiskyky ovat eduksi.

Kuka pääsee mukaan?

Lukiot keräävät 10 innokasta ja halukasta opiskelijaa, jotka ovat valmiit sitoutumaan aktiiviseen työskentelyyn neljän tunnin ajan yhdessä sovittavana päivänä (tiistai ja perjantai 11:30–15:30) joko oman lukion tarjoamassa luokassa (opettaja + 10 opiskelijaa sekä mielellään dokumenttikameran ja riittävästi sähköä) tai Kerttulin lukion ICT-talon luokassa ICT2 (Joukahaisenkatu 3-5 C1037, 1 kerros).

Miten käytännössä?

Ryhmään valituille lähetetään viikkoa ennen ajankohtaa pari pienehköä etukäteistehtävää, jotka mahdollistavat jouhevan työskentelyn työpajassa. Työpaja on jaettu kahteen osaan niin, että aluksi tutustutaan opettajan johdolla 3D-suunnitteluun ja tulostamiseen 3Doodler-kynien avulla (jokaisella oma kynä käytössä – http://the3doodler.com/) ja tämän jälkeen jokainen toteuttaa pienimuotoisen oman työn, jonka kukin saa mukaansa kotiin kuvaamisen jälkeen.

 

Katedralskolans utvecklingshälsningar

I Katedralskolan har ämneslärarna under det senaste året varit kreativa då det gäller att prova, utveckla och förverkliga nya arbetssätt och idéer i undervisningen. Här nedan följer en sammanfattning på en del av det som har gjorts i de olika ämnena. 
 
1.       Pekka Peuras idé om självutvärdering som en del av bedömningen har förverkligats i finska:  
o    Läraren skriver upp påståenden kring de fenomen som kursen kommer att handla om och låter studerandena ta ställning till hur väl de känner till dem från förut. Evalueringen sker med 1-5 poängs skala, och det görs också på nytt under kursen. Utvärderingen sammanställs i en excel-fil som delas med läraren.  
o    I och med dessa övningar hittar studeranden sin egen nivå, och de får nivå-anpassade uppgifter enligt deras utvärdering. 
2.       Påverkningsmöjligheter har ökats i finska och hälsokunskap: 
o    I början av kursen får studerandena påverka kursplanen så att den blir en gemensam överenskommelse som alla måste följa under kursen. 
3.       I studiehandledning har man tagit i bruk Wilma-blanketter som används för att utreda studerandenas förväntningar, önskemål och intressen. 
4.       I historia har man ordnat en ämnesövergripande, fenomenbaserad kurs i reformation.  
o    Kursen ordnas av Katedralskolan, TSYK och Lyseo – och på kursen finns det deltagare från alla gymnasier i Åbo och t.o.m. från närorten. 
5.       I fysik och bildkonst har man skapat en ny, ämnesövergripande kurs där man lär sig grunderna i 3d-printning. 
6.       I matematik har man utvecklat läxlistor via Google Forms (och Doodle). 
o    Studerandena kryssar inför varje lektion i ett av dessa tre alternativ: ”Jag har gjort uppgiften.”, ”Kan du gå igenom uppgiften?” eller ”Jag har inte iddats göra uppgiften.” 
o    De som har gjort läxan, kan bli ombedda att förklara den för andra – men i och med detta försök märkte lärarna att studerandena hellre vill att läraren förklarar läxan om det behövs. 
o    Studerandenas svar och aktivitet tas i hänsyn till i bedömningen. 
7.       I filosofi har man ordnat muntliga prov för att också öva andra förmågor som krävs i studentexamen.  
o    Under kursen har man också hållit essäövningar så att studerandena utvärderar varandras essäer – men denna utvärdering har åtminstone inte ännu tagits i beaktande i kursbedömningen. 
o    På en fördjupande kurs har studerandena hållit både presentationer och frågesporter (Kahoot) direkt efter presentationerna. Frågesporten verkar påverka positivt publikens motivation att lyssna på presentationen – och gör lektionen varierande och uppfriskande. 
8.       Vissa ämneslärare deltog i en fortbildning som hette ”Lärartricket”. 
o    Den centrala frågeställningen under fortbildningen var: ”Hur får läraren mera tid för sig själv?” Ett konkret tips som deltagarna tog med sig hem var att separera responsen från bedömningen. Responsen tar ofta mycket av lärarens tid, men den kan även komma från klasskamraterna. Ett annat tips var att feedbacken kunde ges i form av checklistor med vanliga fel, så att alla förbättrar sina essäer innan de lämnas in, vilket ger en bättre slutprodukt.  
9.       I modersmål har man utvecklat en särskild form av kamratutvärdering:  
o    Studerandena skuggar varandra under hela den muntliga kursen så att ingen av dem vet vem som skuggar dem – men de vet förstås vem de själv skuggar. 
o    Den som skuggar, skriver respons (såväl positiv som konstruktiv) till den som skuggas. 
10.   I biologi har studerandena jobbat i team kring forskningsprojekt som de har planerat och utfört.  
o    Projektet utvärderas av dem själv och läraren. Alla grupparbeten bedöms med ett gemensamt vitsord som de sedan får dela sinsemellan, beroende på vars och ens arbetsinsats (t.ex. sammanlagt vitsord 8 varav Pelle får 8-, Anna 8- och Oskar 8½). 
o    Även i biologi (kurs 1) hålls muntliga prov, samt korta förhör (med Socrative) på de flesta kapitlen. I de muntliga proven får studerandena förklara slumpmässigt valda begrepp som är centrala för kursinnehållet och förklaringarna betygsätts med skalan 0-3p. Ett medeltal räknas ut då läraren och studeranden ansåg att studeranden har gett en realistisk bild av sitt kunnande (oftast ca 6-9 begrepp). De muntliga proven uppfattades som trevliga av såväl studerande som lärare och gav en naturlig möjlighet till reflektion kring kursen och inlärningen. 
11.   I geografi jobbar studerandena i team under hela kursens gång.  
o    Teamen sammanställer ett arbete om riskerna i ett valfritt land och gör även andra uppgifter under lektionerna tillsammans. Både kamratutvärderingar och självutvärderingar görs med ett par veckors mellanrum. 
o    Under kursen ges studerandena mycket ansvar då det gäller att lära sig om olika teman, men det har visat sig att många har svårt att jobba tillräckligt disciplinerat då de ges såpass mycket frihet (något som vi får åtgärda i kommande kurser). 
12.   Lärarkåren har också tillsammans utrett vilka läroplattformer, program och appar som används vid Katedralskolan och hur olika digitala kompetenser undervisas i de olika ämnena. Utredningen har sammanfattats i en excel-tabell och den ska användas som tipsforum och för att ge en överblick av läget. 
 
Vi ser fram emot att fortsätta utvecklingsarbetet och kanske sätta i en högre växel under läsåret 2017-2018. Planeringen är redan på gång.