{"id":1268,"date":"2019-01-28T13:51:02","date_gmt":"2019-01-28T11:51:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/turkubett\/?p=1268"},"modified":"2019-01-28T13:51:02","modified_gmt":"2019-01-28T11:51:02","slug":"bett-2019-ohjelmointia-kaikille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/turkubett\/2019\/01\/28\/bett-2019-ohjelmointia-kaikille\/","title":{"rendered":"BETT 2019 – ohjelmointia kaikille"},"content":{"rendered":"

Ohjelmointi on viime aikoina noussut uuden opetussuunnitelman my\u00f6t\u00e4 taas enemm\u00e4n esille. Kaksi vuotta sitten BETT-messuilla vieraillessani havaitsin, ett\u00e4 ohjelmointitaitoisia kaivataan toden teolla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja ett\u00e4 ongelmaa paikkaamaan oli julkaistu mm. Micro:bit mikrokontrolleri. Micro:bitin avulla ohjelmointi konkretisoitui, koska koodi muttui n\u00e4kyv\u00e4ksi (physical computing tai physical programming). T\u00e4m\u00e4n vuoden BETT vierailu ei oikeastaan tarjonnut t\u00e4ll\u00e4 alueella muuta yll\u00e4tyst\u00e4 kuin sen miten voimakkaasti Aasia on tullut ohjelmointi- ja robotiikkamarkkinoille. Micro:bit johdannaisten tarjonta oli todella laajaa ja erilaiset pikkurobotit olivat kaiken n\u00e4k\u00f6isi\u00e4, kokoisia ja muotoisia. Pelkk\u00e4 teoreettinen ruudulla tapahtuva ohjelmointi ei tuntunut olevan en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, jopa Apple k\u00e4ytti Swift-ohjelmoinnissaan mm. Parrot-droneja.<\/p>\n

Jatkumo alhaalta yl\u00f6s on t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/h2>\n

Selke\u00e4 linjaus ohjelmointituotteissa oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa jatkuvuus ja nousujohteisuus. Ohjelmointi aloitetaan jo alimmilla luokilla ja heti robottien kanssa. K\u00e4skyt annettiin korteilla tai esim. ”l\u00e4tkill\u00e4”, jotka laitetaan per\u00e4kk\u00e4in sopivaan lokerikkoon, joka sitten k\u00e4skytt\u00e4\u00e4 robottia liikkumaan tai tekem\u00e4\u00e4n asioita. Pieniss\u00e4 l\u00e4tkiss\u00e4 saattoi olla sis\u00e4ll\u00e4 rfid-siru, jotta lokerikko tunnistaa mik\u00e4 k\u00e4sky on kyseess\u00e4. N\u00e4in yksinkertaisilla l\u00e4tkill\u00e4 on mahdollista saada aikaan hyvinkin monimutkaisia k\u00e4skyjonoja ilman ett\u00e4 tarvitsee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietokonetta tai tablettia.<\/p>\n

Muovisten l\u00e4tkien j\u00e4rjestelemisest\u00e4 on luontevaa siirty\u00e4 visuaaliseen ohjelmointikieleen, jossa k\u00e4skyblokkeja siirtelem\u00e4ll\u00e4 saadaan haluttu toiminto aikaan. Periaatteessa kyseess\u00e4 on edelleen muovil\u00e4tkien j\u00e4rjestely\u00e4, mutta nyt se tehd\u00e4\u00e4n tietokoneen tai tabletin ruudulla. Kun visuaalisesta ohjelmoinnista halutaan siirty\u00e4 tekstipohjaiseen ohjelmointiin, oli usein mahdollista siirty\u00e4 Pythoniin tai Javascriptiin. Suurin osa laitteista totteli jompaa kumpaa kielt\u00e4. Tekstipohjaiseen kieleen siirtyminen on helpompaa kun ohjelmoinnin ”rakenneajattelu” on tuttua monen vuoden kokemuksella.<\/p>\n

Nuorimmille suunnatut robotit olivat valmiita kokonaisuuksia, joita voi vanhempana ”tuunata” tai rakentaa alusta loppuun itse. Pienimmille oppilaille oli tarjolla s\u00f6p\u00f6j\u00e4 pupurobotteja ja isommille teknisi\u00e4 rakennussarjoja. Pienimpienkin oppijoiden roboteissa oli enemm\u00e4n ”aisteja” kuin ennen. Erilaiset sensorit ja ledin\u00e4yt\u00f6t olivat tulleet kiinte\u00e4ksi osaksi liikkuvia amppareita, kuutioita ja palloja. Hyv\u00e4 n\u00e4in, koska nyt yksinkertaistenkin robottien k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4 kasvaa. Pelkk\u00e4 eteen-taakse-sivulle liikuttaminen ei loputtomasti jaksa innostaa. Osa valmistajista oli huomannut tehd\u00e4 roboteille maton, jossa oli lautapelimaisia toimintoruutuja. T\u00e4h\u00e4n oli viel\u00e4 yhdistetty teht\u00e4v\u00e4kortteja tai vihko, jossa oli mukaansatempaava tarina. Ohjelmoinnin harjoittelu muuttui sujuvasti oppimispeliksi kun robotti suoritti kortin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 tai tarinassa mainittua teht\u00e4v\u00e4\u00e4 matolla tai lattian kokoisessa teknokaupungissa.<\/p>\n

Pienimmille suunnatuissa rakennussarjoissa palat kiinnittyiv\u00e4t toisiinsa magneeteilla. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa erilaisten sensorien ja osien kytkemisen ilman johtoja. Palikoiden rakentaminen ja purkaminen k\u00e4vi hetkess\u00e4 eik\u00e4 johdot menneet sekaisin. Kehittyneemm\u00e4t Micro:bit, Arduino ja Raspberry Pi -pohjaiset kuuajoneuvot, sademets\u00e4ekosysteemit tai kodin elektroniikkaj\u00e4rjestelm\u00e4t vaativat sitten jo kunnon johdotuksia sek\u00e4 johtojen juottamista kiinni. Hauskana piirteen\u00e4 n\u00e4iss\u00e4kin oli usein se ett\u00e4 tarvittavia osia valmistettiin itse 3D-tulostimella, laserleikkurilla ja CNC-jyrsimell\u00e4.<\/p>\n