{"id":188,"date":"2014-03-25T19:24:49","date_gmt":"2014-03-25T17:24:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/?p=188"},"modified":"2014-04-09T14:11:11","modified_gmt":"2014-04-09T11:11:11","slug":"taiteilijat-lapissa-maanantai","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/2014\/03\/25\/taiteilijat-lapissa-maanantai\/","title":{"rendered":"Taiteilijat Lapissa: maanantai"},"content":{"rendered":"

RETKI N\u00c4KK\u00c4L\u00c4N JA P\u00d6YRISJ\u00c4RVEN SAAMELAISKYLIIN<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Maanantai aamuna her\u00e4simme toistamiseen m\u00f6keilt\u00e4mme ja l\u00e4hdimme auto pakattuna kohti N\u00e4kk\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4\u00e4. Siell\u00e4 meit\u00e4 odotti oppaamme Samuli N\u00e4kk\u00e4l\u00e4, jonka kanssa l\u00e4hdimme kiertelem\u00e4\u00e4n kaunista P\u00f6yrisj\u00e4rven er\u00e4maa-aluetta. Saimme p\u00e4\u00e4llemme isot ja paksut haalarit, kunnon keng\u00e4t ja kaikki muutkin retkeilyyn vaadittavat vetimet. Ratsunamme toimi j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n suuri moottorikelkka, joka veti per\u00e4ss\u00e4\u00e4n reke\u00e4, jossa istuimme mukavasti taljojen pehmustamana.<\/p>\n

Tundramaisemat vilisiv\u00e4t joka puolella ymp\u00e4rill\u00e4mme ja moottorikelkka viiletti lumihankien l\u00e4pi 40km\/h nopeudella. Kamerat olivat valmiina p\u00e4iv\u00e4n koitokseen ja materiaalia alettiin kuvaamaan heti.<\/p>\n

Matkaa ei oltu ehditty taittaa kuin muutama kilometri, kun moottorikelkan kuskimme Samuli pys\u00e4htyi ja kysyi meilt\u00e4: \u2019Halusiko joku ajaa t\u00e4t\u00e4 moottorikelkkaa\u2019. Olin ihaillut jo monta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 moottorikelkkojen mahtia ja nopeutta, ja kaipasin itse kelkalla ajelua paljon. Tiesinkin silloin, ett\u00e4 mahdollisuuteni olisi nyt tai ei koskaan ja hypp\u00e4sin pois reen kyydist\u00e4 ja tartuin kiinni ohjaustankoon. Kelkka oli monta kertaa suurempi, mihin olin tottunut ja ajaminen vaati hieman totuttelua. Lopulta se tuli kuitenkin kuin selk\u00e4rangasta ja viiletin menem\u00e4\u00e4n onneni kukkuloilla. Ajoinkin lopulta P\u00f6yrisj\u00e4rvelle asti ja saavuimme oppaamme omistamalle er\u00e4majalle. Kyl\u00e4 on olemassa l\u00e4hinn\u00e4 poronhoitoa varten ja kyl\u00e4 on asutettu talvisinkin. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 poromiehet ajavat poroja modernisti moottorikelkalla ja ovat kyl\u00e4ss\u00e4 viikon verran vuorotellen muiden poromiesten kanssa.<\/p>\n

M\u00f6kill\u00e4 paistoimme makkarat ja s\u00f6imme v\u00e4h\u00e4n ev\u00e4st\u00e4, kunnes kaunis aamu muuttui viel\u00e4kin kauniimmaksi aurinkoiseksi p\u00e4iv\u00e4ksi. Kaikki rynt\u00e4siv\u00e4t kameroineen ulos tundran valkeuteen. Vaikka lunta oli melkein yli kaksi metri\u00e4, aurinkoisella terassilla l\u00e4mp\u00f6 nousi jopa kymmeneen l\u00e4mp\u00f6asteeseen.<\/p>\n

Paikan seesteisyys ja yksin\u00e4isyys sai minut ajattelemaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ni kaupungissa. Kokoajan pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 kaikkea ja kiire joka paikkaan. Jos ei tee mit\u00e4\u00e4n on pakko ainakin keksi\u00e4 jotakin tekemist\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 tunnelma on kuitenkin ihan erilainen. Vaikka teht\u00e4v\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, ei se kuitenkaan ole yht\u00e4 hektist\u00e4 ja stressaavaa, kuin kaupungissa. Kaikkialla on hiljaista, k\u00e4nnyk\u00e4n internet ei toimi, kukaan ei voi tavoittaa minua.<\/p>\n

K\u00e4vimme my\u00f6s N\u00e4kk\u00e4l\u00e4n seidalla, eli er\u00e4\u00e4ll\u00e4 saamelaisten pyhist\u00e4 kivist\u00e4. Sinne on tuotu uhrilahjoja, kuten rahaa, luonnonjumalille useiden sukupolvien ajan. Sit\u00e4 on pidetty hyv\u00e4n\u00e4 voitelemalla sit\u00e4 kalan ja poron rasvalla ja sen juurelta maan alta on l\u00f6ytynyt niin poron kuin karhunkin luita.<\/p>\n

Kokemus oli uskomaton. Sanoin sit\u00e4 on vaikea kuvata, se pit\u00e4\u00e4 tuntea.<\/p>\n

Iida Saarivuori<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

\"kollaasinen\"<\/a><\/p>\n

KOHTI KAUTOKEINOA<\/strong><\/p>\n

N\u00e4kk\u00e4l\u00e4n kuvausretken j\u00e4lkeen jatkoimme maanantai iltap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kohti pohjoista. Norjan rajan ohitimme eiv\u00e4tk\u00e4 maisemat ratkaisevasti muuttuneet. Ne olivat kuitenkin henke\u00e4salpaavat vaivaiskoivuineen, paljaslakisine tuntureineen ja maisemaa halkovine porotokkineen. Uusi majapaikkamme oli suloinen m\u00f6kki Kautokeinossa, joka osoittautui paljon kuvitelmiamme laajemmaksi kaupungiksi. Kautokeinoa halkoo joki kuten Turkuakin, mutta muuten ei se kauempana kotipaikastamme voisi olla. Molemmin puolin jokea kohoavat korkeat tunturit, joiden rinteille ”saamelaisten p\u00e4\u00e4kaupunki” levittyy.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iseksi vierailimme nopeasti Beaivv\u00e0s- nimisen Saamelaisen kansallisteatterin yhteydess\u00e4 olevassa kirjastossa, jonka arkkituuri oli tyylilt\u00e4\u00e4n modernia. Kuten monet muutkin Kautakeinon suuret rakennukset, joiden olettaisi olevan betonisia, olikin puusta valmistettu. Kirjastosta saimme lainaksi Kautakeinon kapina- elokuvan, jonka illalla katsoimme.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kohteemme Kautakeinossa maanantaina oli Juhl\u2019s Silver Gallery, joka oli my\u00f6s upeudessaan hyvin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Vaikka meille oli kerrottu sen kattojen muistuttavan kiinalaista- tyyli\u00e4, oli rakennuksen poikkeuksellinen julkisivu unohtumaton n\u00e4ky, kun l\u00e4hestyimme sit\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 rinteest\u00e4. Sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti on talvisaikaan pajan kautta, joten n\u00e4imme heti pienen vilauksen siit\u00e4, miten korut valmistetaan. Tapasimme pajassa my\u00f6s ihanan yst\u00e4v\u00e4llisen, lahjakkaan ja avuliaan suomalaisen Juhl\u2019silla jo yli kymmenen vuotta ty\u00f6skennelleen sep\u00e4n _____. H\u00e4n suostui esittelem\u00e4\u00e4n meille pajan valmistamia saamelaiskoruja, joista olimme tietenkin erityisen kiinnostuneita.<\/p>\n

Opimme valtavasti uutta kaikesta saamelasiin koruihin liittyv\u00e4st\u00e4, ja niin on ollut heid\u00e4nkin opittava, sill\u00e4 jo pajan perustajat Frank ja Regina Juhl ovat molemmat kotoisin \u201detel\u00e4st\u00e4\u201d. Saamelaisten koruja ovat l\u00e4hes kautta aikojen valmistaneet ulkopuoliset, sill\u00e4 saamelaiset eiv\u00e4t ole tietenk\u00e4\u00e4n liikkuvan el\u00e4m\u00e4ntapansa takia pystyneet metallinty\u00f6st\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 mukanaan kuljettamaan. Porojen taakka on aina ollut pakko pit\u00e4\u00e4 mahdollisimman kevyen\u00e4, mist\u00e4 saimme N\u00e4kk\u00e4l\u00e4st\u00e4 palatessamme n\u00e4hd\u00e4 omin silmin esimerkin, kun nuoren poron koulutusta seuratessamme huomasimme kuinka nopeasti se v\u00e4syi.<\/p>\n

Juhl\u2019s Galleriassa valmistetaan perinteisten luukorujen esimerkin mukaan hopeasta saamelaiskoruja. Yksi toistuva malli oli komsiopallo<\/em>, joita usein lahjoitetaan lapsille jo kasteen yhteidess\u00e4. Uskomusten mukaan hopea torjuu pahoja voimia ja est\u00e4\u00e4 maahisia ottamasta lasta vaihdokkaaksi. Ne laitetaan monesti roikkumaan komsioon, joka on koppamainen nukkumapaikka lapselle. Komsiopallojen k\u00e4ytt\u00f6 jatkuu koruperinteest\u00e4 nykyaikaan esim. vy\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00e4 roikkuen tai vaikka korvakoruina. Risku taas on upea py\u00f6re\u00e4 koru, jota vaikkapa rintaneulana pidet\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 roikkuvat laukkaset pit\u00e4v\u00e4t pient\u00e4 helin\u00e4\u00e4 yll\u00e4pidett\u00e4ess\u00e4, mihin saamelaiset ovat jo pitk\u00e4\u00e4n olleet kuulemamme mukaan ihastuneita. Neulakota taas on vy\u00f6st\u00e4 roikkuva, elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 neulaa s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 kodanmuotoinen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen koru.<\/p>\n

\"koru\"<\/a><\/p>\n

\"03\"<\/a><\/p>\n

Koruissa n\u00e4kyi M- ja A- kirjaimia viittauksina Mariaan ja Ave Mariaan. Muita huomaamiamme symboleita olivat erilaiset el\u00e4imet kuten poro ja lintu keh\u00e4ss\u00e4. Keh\u00e4t toistuivat muutenkin jatkuvasti ja ne ovat ikivanhoja aurinkokeh\u00e4- nimisi\u00e4 muotoja, joista n\u00e4kyi t\u00e4ss\u00e4kin Galleriassa valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 variaatiota. Erityisesti n\u00e4m\u00e4 saamelaiset korut ja niiden symboliikka ja perinteisyys inspiroi minua omassa kollaasity\u00f6ss\u00e4ni.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin Galleriasta vain ensimm\u00e4inen huone. Maagisesti huone huoneelta talo paljasti uusia maailmoja, kun jatkoimme ensimm\u00e4isen saamelaisia perinnekoruja esitelleen huoneen j\u00e4lkeen toiseen huoneeseen, jossa pajan perustajapariskunnan suunnittelemia koruja saattoi katsella. Jokainen huone oli my\u00f6s rakennettu laajennuksena vuosikymmenten v\u00e4lein. Astellessamme eteenp\u00e4in kohtasimme uskomattoman arabimaailman, joka kertoo pariskunnan Afganistanin matkasta, joka yhdisti alkuper\u00e4isten kulttuurien samankaltaisuutta. Tapasimme my\u00f6s keskener\u00e4ist\u00e4 mosaiikki- kollasisein\u00e4\u00e4 ty\u00f6st\u00e4v\u00e4n Regina Julh\u2019sin, joka oli aivan sympaattinen ja seurallinen persoona, kuten voi odottaakin t\u00e4llaisen kulttuurien sekoituksen luojasta. Minulle t\u00e4m\u00e4 vierailu oli ehk\u00e4 kaiken kaikkineen matkan t\u00e4h\u00e4nastinen kohokohta, josta poiki meille jopa kes\u00e4ty\u00f6tarjoustakin.<\/p>\n

Ella T\u00f6yryl\u00e4<\/strong><\/p>\n

\"kautokollaasi2\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

RETKI N\u00c4KK\u00c4L\u00c4N JA P\u00d6YRISJ\u00c4RVEN SAAMELAISKYLIIN Maanantai aamuna her\u00e4simme toistamiseen m\u00f6keilt\u00e4mme ja l\u00e4hdimme auto pakattuna kohti N\u00e4kk\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4\u00e4. Siell\u00e4 meit\u00e4 odotti oppaamme Samuli N\u00e4kk\u00e4l\u00e4, jonka kanssa l\u00e4hdimme kiertelem\u00e4\u00e4n kaunista P\u00f6yrisj\u00e4rven er\u00e4maa-aluetta. Saimme p\u00e4\u00e4llemme isot ja paksut haalarit, kunnon keng\u00e4t ja kaikki … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":834,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[50497],"tags":[50496],"class_list":["post-188","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-taiteilijat-lapissa-2","tag-taiteilijat-lapissa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/users\/834"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=188"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":229,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions\/229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=188"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=188"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blog.edu.turku.fi\/tsykkuvis\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=188"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}