Tutkielman ohjeet

Tutkielman kirjoittaminen

Tutkielma on omakielinen kirjallisuustutkielma tai omaan tutkimukseen perustuva työ. Kirjallisuustutkielman kirjoittamisessa käytetään tässä mainittuja ohjeita sekä erikseen jaettavaa Word-ohjetta. Jos tutkielma perustuu omaan tutkimukseen, ja työllä on tarkoitus osallistua esimerkiksi tutki-kokeile-kehitä- kilpailuun, käytetään työn kirjoittamisessa kilpailun ohjeita (tukoke-ohje)

Tutkielman aikataulu

  • Tutkielman suorittamisesta järjestetään info 2. opintovuoden syksyllä ja keväällä.
  • Viimeistään kevään infon jälkeen, ennen 5. jakson koeviikkoa tutkielman aihe ja alustava sisällysluettelo tulee esittää tutkielmaa ohjaavalle opettajalle. Jos et keksi aihetta, pyydä apua opettajiltasi.
  • Myös tutkielman kirjoittamisesta Wordilla pidetään info ja Word-ohjeet jaetaan wilma-viestillä. Samalla wilmassa jaetaan myös tutkielman arviointikriteerit.
  • Jos tutkielma ei ole valmis 3. vuoden toiseen jaksoon mennessä, tulee kunkin osallistua ohjatuihin tutkielmatunteihin, jossa tutkielmaa työstetään opettajan avustuksella.
  • Tutkielman esitarkastettavan version tulee valmistua viimeistään 3. opintovuoden toisen jakson aikana. Myöhästyminen aikataulusta johtaa aina arvosanan laskuun.
  • Esitarkastuksen jälkeen tutkielmaan tehdään pyydetyt korjaukset ja muutokset. Lopullinen tutkielma tulee olla palautettuna opettajalle 3. opintovuoden kolmannen jakson loppuuun mennessä.   

Muotoiluohjeet  

  • Voit käyttää Word 2016 versiossa Otsikko 1 ja Alaotsikko 1-muotoiluja (fontti Arial) TAI Fonttikoko 12, fontti Calibri, Arial, Times New Roman tai muu asiallinen
  • Rivinväli 1,5 (kuva- ja taulukkoteksteissä 1)
  • Marginaalit normaalit (esim. 2,54)
  • Rivit tasataan molemmista reunoista (vaatii tavutusta)
  • Kuvien numerot ja kuvatekstit kuvan alle, taulukkojen osalta taulukon ylle
  • Otsikoiden ylle ja alle yksi tyhjä rivi

    Tutkielman rakenne

    Kansilehti
    Kansilehti luodaan Lisää > Kansilehti-toiminnolla. Työn nimi laitetaan selkeällä fontilla kansilehden keskelle. Tekijän tiedot tulevat allekkain oikeaan alakulmaan (nimi, koulu, vuosi) tai valmiin kansilehtimallin osoittamaan kohtaan. Jos kannessa on kuva, sen lähdetiedot laitetaan sisällysluettelosivun alareunaan.

    Sisällysluettelo
    Sisällysluetteloon kootaan pää- ja alaotsikot sivunumeroineen. Tekstinkäsittelyohjelmat luo sisällysluettelon automaattisesti, kun pää- ja alaotsikoiden tyyli on valittu otsikoinnin yhteydessä automaattisessa otsikoiden muotoilussa. Tällöin lopullinen sisällysluettelo kannattaa luoda työn alkuun vasta tutkielman teon lopuksi. Tee kuitenkin työn alkuun sisällysluettelon ”työversio” kirjoittamisprosessin aluksi.

    Johdanto
    Johdanto herättää lukijan mielenkiinnon ja johdattelee tutkielman aiheeseen. Hyvä johdanto on tiivis esitys tutkielman päälinjoista. Se numeroidaan tutkielman ensimmäiseksi luvuksi.

    Runkoteksti
    Varsinainen tutkielman runko ryhmitellään hierakisen otsikoinnin alle:1.Johdanto
    2.Fotosynteesin reaktiot
          2.1. Valoreaktio
         2.2. Pimeäreaktio
    3. Kloroplastien rakenne
         3.1. Yhteyttämiskalvosto
                 3.1.1. Pigmentit
                 3.1.2. Fotosysteemit
         3.2. Strooma

    Huomaathan, että sinulla ei voi olla vain yhtä saman tason otsikkoa! (ei siis voi olla 2.1. ellei ole myös 2.2.)

    Aloita tekstin laatiminen tutustumalla monipuolisesti lähdeaineistoon. Selvitä aihepiiriisi liittyvät keskeiset käsitteet ja määrittele ne myös lukijalle. Tekstin kielen tulisi olla sellaista, että myös asiaa tuntematon pystyy tutkielman sisällön ymmärtämään. Näin ollen tutkielmassa käytetyt tieteelliset termit tulee avata lukijalle.

    Tee lähdeteosten perusteella muistiinpanoja ja kokoa samaa asiaa koskevat tiedot eri lähteistä yhteen. Näiden pohjalta muodostat oman kokonaiskäsityksesi kustakin tutkielman aihepiirin osa-alueesta ja kirjoitat sen tutkielmaan omin sanoin. Pelkkä lähdetiedon sanajärjestyksen vaihtaminen tai englanninkielisen lähdetekstin suora käännös ei tee tekstistä omaa. Kiitettävän tutkielman tyyli on alusta loppuun yhtenäistä eikä vaihtele käytettävän lähteen mukaan. Lähdeaineiston vähäinenkin suora plagiointi johtaa aina tutkielman hylkäämiseen kokonaisuudessaan. Tutkielmat tarkastetaan plagioinnin varalta Turnitin ohjelmalla.

    Käytä tekstissäsi myös mahdollisia omia esimerkkejä. Esimerkkien ensisijaisena tehtävänä on selventää teoreettisia käsitteitä. Tutkielmassa pitäisi aina olla kirjoittajan omia näkemyksiä, eikä pelkästään tietoa luettelomaisesti eri lähdeteoksista poimittuna.

    Kirjoita tekstisi asiatyylillä. Älä käytä ranskalaisia viivoja, vaan kirjoita aina kokonaisia lauseita. Luettelomaiset asiat kannattaa koota taulukoksi (ks. kuvat ja taulukot).

    Yhteenveto
    Laadi loppuun tiivis yhteenveto tutkielmastasi. Siinä voit käsitellä myös tutkielmaan tekoon liittyviä ongelmia sekä esittää jatkotutkimusaiheita.

    Lähdeluettelo
    Tutkielman loppuun liitetään lähdeluettelo, johon kootaan kaikki lähteet, joihin tekstissä on viitattu (kirjat, lehtijutut, verkkosivut, haastattelut). Luetteloon kootaan lähteet numerojärjestyksessä ja niihin viitataan tekstissä lähteen numerolla. Lähdeluettelolle ei laiteta otsikkonumeroa.

    Lähdemerkintään tulee seuraavat tiedot:

    • Kirjoittajan/kirjoittajien sukunimi ja etunimi, jotka erotetaan pilkulla.
    • Julkaisuvuosi, perään piste.
    • Teoksen nimi (jos siihen liittyy alaotsikko, se erotetaan teoksen nimestä pisteellä)
    • Julkaisija
    • Sivumäärä tai sivut, joilta kyse on esimerkiksi lehden artikkeli on peräisin

    Jos lähde on yksittäinen teos, siihen viitataan käyttäen kaikkia yllä esitettyjä merkintöjä

    [1] Hopia, Anu 2009. Kemiaa keittiössä. Nemo. 272 s.
    [2] Ninstedt, Walter, Hänninen, Osmo & Arstila, Antti 2009. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Sanoma pro. 654 s.

    Jos lähde on osa laajempaa julkaisua (esimerkiksi artikkeli aikakauslehdessä), viitteessä mainitaan myös julkaisun nimi sekä artikkelin sivunumerot.

    [3] Liljeström, Anne 2011. Elämä tarvitsi 5 sattumaa. Tiede 11/2011 s.20-26.

    Jos lähteellä ei ole tekijää, tekijän kohdalle laitetaan teoksen nimi. Jos teoksella on toimittaja, laitetaan tämän tiedot luetteloon

    [4] Katajisto, Jonna (toim) 2008. Luonnossa: Nisäkkäät. Weilin + Göös. 271 s.
    [5] Kieli ja sen kieliopit. Opetuksen suuntaviivoja. 1994. Opetusministeriön painatuskeskus, Helsinki.

    Verkkolähteisiin viitataan aina sivun tekijän mukaan, jos tämä on tiedossa. Jos tämä ei ole mahdollista, lähdeluetteloon merkitään lähteen otsikko. Lisäksi merkitään lähteen verkko-osoite ja lukupäivämäärä. wikipediaa ei suositella lähteeksi, vaan mieluummin etsi wikipediassa sivun alareunaan merkityt alkuperäiset lähteet. Jos kuitenkin käytät wikipediaa, tulee mainita sivu, jota olet käyttänyt.

    [6] Suomen ympäristökeskus. Pohjaveden uhkatekijät. Päivitetty 26.6.2012. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=321187&lan=fi. Luettu 12.2.2013.
    [4] Geologia ja aika. Http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-58-39/geologia-ja-aika. Luettu 23.4.2013
    [7] Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Kationi. Http://fi.wikipedia.org/wiki/Kationi. Luettu 13.5.2013.

    Lähdeviittaus

    Tutkielmassa on keskeistä osoittaa, mikä tekstissä on peräisin lähdeteoksista ja mikä taas on kirjoittajan oman ajattelun tulosta. Tämä osoitetaan lähdeviitteellä, joka laitetaan kunkin lähteestä olevan tiedon perään. Viittaustapoja on monia, mutta tässä tutkielmassa lähdeviite laitetaan lähteen numerona hakasulkeisiin.

    Lähdeviittaus siis kertoo lukijalle, mistä lähteestä mikin tutkielmassasi esitetty tietoon peräisin. Näin ollen kunnia tiedosta menee sille, joka tiedon on alun perin julkaissut. Kaikki ilman lähdeviitettä oleva tieto tutkielmassa katsotaan sinun itse tuottamaksesi tiedoksi. Jos lainaat tekstiä muilta ilman että lisäät lähdeviitteen, on tieto ikään kuin varastettu omiin nimiin.

    • Lähdeviite merkitään lähteen numerona hakasulkeisiin lähteestä peräisin olevan tiedon perään
      • Jos lähdettä lainataan vain yhden virkkeen verran, piste laitetaan sulkeisiin merkityn viitteen perään

    Hermosolun aksonin solukalvon natriumkanavat voivat olla kolmessa tilassa: kiinni, auki tai inaktivoituneina [6]. Aktiopotentiaali eli toimintajännite käynnistyy, kun ensimmäinen natriumkanava avautuu ja natrium-ionit virtaavat diffuusiolla soluun [7].

    • Jos samasta lähteestä on useita peräkkäisiä lauseita tai esim. koko kappale, lähteen numeron perään laitetaan myös piste.

    Jos musta aukko pyörii hitaasti, sen läheisyydessä aineesta joitakin kymmeniä prosentteja muuttuu energiaksi. Nopeasti kiertyvien aukkojen kohdalla tilanne on toinen, sillä energiaa vapautuu enemmän kuin sitä on aineeseen sitoutuneena. Energiaa täytyy tulla siis muualtakin kuin aineen muuttumisesta energiaksi. Mitä luultavammin energia on peräisin itse mustasta aukosta.[7].

    • Jos lähde on kirja, on hyvä laittaa viittaukseen myös sivu, jolta tieto löytyy [2, s.346]
    • Lähdeviite tulee olla vähintään jokaisen kappaleen lopussa. Kiitettävässä tekstissä ei yleensä ole pitkiä, samasta lähteestä peräisin olevia osia, vaan teksti on koottu useiden lähteiden tiedoista.
    • Laadukkaassa tekstissä yhdenkin kappaleen tieto on peräisin useasta lähteestä ja siten muodostaa oman yhteenvetosi lukemastasi materiaalista. Lähdeviite merkitään tällöin jokaisen erillisen tiedon perään, ei pötkönä kappaleen loppuun näin [2,3,4,5,6,]
    • Jos lainaat lähdettä sanatarkasti, on lainaus erotettava muusta tekstistä lainausmerkeillä. Suoria lainauksia ei kuitenkaan suositella.

    Kuvat ja taulukot

    Tutkielmassa on oltava kuvia. Omat kuvat ja itse tehdyt kuvaajat ovat parhaita, mutta valmiita kuvia voi myös lainata lähteistä, kunhan niihin liitetään lähdeviite. Kuvissa olevat mahdolliset tekstit tulisi olla suomeksi tai sitten niiden sisältö on suomennettava kuvatekstiin. Myös diagrammit nimetään kuviksi.

    Kuvat numeroidaan juoksevin numeroin kuvan alle ja niihin laitetaan informatiivinen kuvateksti. Tutkielmassa ei saa olla nk. täytekuvia vaan kaikkien kuvien tulee tukea sisältöä ja niihin on viitattava jossain kohdassa tekstiä (kuva 1). Kuvat tulisi sijoittaa lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen viitataan, ei mielellään liitteeksi. Jos kuva tai taulukko on liitteessä, siihen viitataan seuraavasti: (taulukko 1, liite 1)

    Taulukot numeroidaan omalla juoksevalla numeroinnillaan taulukon ylle ja niihin laitetaan taulukkotekstit. Myös kaikkiin taulukoihin on viitattava tekstissä

    Tutkielman palauttaminen

    Palauta tutkielma tarkastavalle opettajalle siinä vaiheessa, kun se omasta mielestäsi on valmis. Ennen palautusta lue vielä tutkielmanohjeet ja huolehdi, että esimerkiksi kaikki muotoilut ovat ohjeen mukaiset, sivut on numeroitu ja sisällysluettelo ja lähdeluettelo ovat ohjeen mukaiset.

    Tulosta tutkielma ja palauta se sekä paperiversiona että sähköisesti moodleen Tutkielma-kurssiin opettajalle korjattavaksi sekä Turnitin –ohjeman tarkistettavaksi. Tulostus voidaan tehdä mustavalkoisena, sillä tutkielmiin tulee poikkeuksetta korjausehdotuksia.

    Kun opettaja on esittänyt sinulle korjausehdotukset, tee korjaukset ja palauta tutkielma uudestaan opettajalle, nyt väritulostettuna sekä sähköisesti opettajan kanssa sovitulla tavalla (ei enää moodleen).