SÄHKÖISET KOKEET REAALIAINEISSA

Turun lyseon lukion reaaliaineiden opettajien työ sähköisten oppimisalustojen ja kokeiden työstämisessä jatkui syksyllä 2014, kun koulu taas alkoi.

Kevään kokemukset ja koulutukset antoivat lisää potkua sähköisyyteemme ja aika suurella innolla tartuimme koulun tarjoamiin alustoihin sekä ilmaisohjelmiin.

Keräsimme kokemuksiamme koko vuoden hankkeesta ja huomasimme, että kokemamme hyödyt olivat merkittäviä, tosin vaikeuksia ja haasteitakin oli. Niistä jokainen opettaja kertoo vielä erikseen omassa katsauksessaan syksyn kokeiluihin.

  • Hanke sitoutti pohtimaan sähköisten välineiden käyttöä, innosti käymään koulutuksissa ja myös käyttämään opittuja välineitä.
  • Hankkeen aikana on tehty erittäin paljon sähköisiä kokeiluja: kokeita, osakokeita, tuntikuulusteluja, oppimistehtäviä ja –pelejä.
  • Hankkeen aikana on saanut tietoa useista erilaisista sähköisistä välineistä, jolloin oma kompetenssi arvioida ja valikoida omaan oppiaineeseensa erilaisia välineitä on vahvistunut. Hankkeen aikana on rohkaistunut käyttämään sähköisiä välineitä oppitunneilla.
  • Hanke on mahdollistanut keskittymisen ja syventymisen vain joihinkin ohjelmistoihin, jotka soveltuvat parhaiten omiin tarkoituksiin.
  • Yhteistyö kollegoiden kanssa on tiivistynyt ja tehostunut, kollegoilta on saanut tärkeäksi koettua vertaistukea. Opettajat ovat pohtineet oppimista reaaliaineissa yhteisten opetusvälineiden kautta. Tietotaitoa on jaettu myös koko koulun tasolla muillekin opettajille.
  • Myös opiskelijat ovat oppineet käyttämään erilaisia sähköisiä oppimisvälineitä, kun niitä on hyödynnetty useissa aineissa.
  • Saimme kokeilujen kautta tietoa siitä, miten tällä hetkellä voimme toteuttaa sähköisen kokeen ja saada arvioinnin sähköisessä muodossa tehdyksi.
  • Reaaliaineissa plagioinnin esto on äärimmäisen tärkeää ja siksi Turnitin-ohjelmisto on ollut ryhmälle tärkeä työväline, joka on mahdollistanut kokeiden tekemisen sähköisesti siitä huolimatta, että opiskelija pääsee internetiin.
  • Sähköisen palautteen antaminen on helppoa ja nopeaa ja monisanaisempaa, mutta kielivirheiden korjaaminen on hidasta. Myös äänipalautteen käyttö koettiin hyödylliseksi, esim. Turnitin-ohjelmistolla, jolloin opiskelijan taitojen kehittymistä on helpompi kuvata.
  • Opiskelijan osaamisen monipuolinen mittaaminen edellyttää kuitenkin joissakin kokeissa internetin sulkemista ja se ei käytettävissä olevilla välineillämme vielä onnistunut. Odotamme YTL:n ohjelmiston käyttöönottoa.

Onnistumiskokemuksistamme huolimatta meillä oli myös vaikeuksia:

  • Sähköisten välineiden tarjonnan suuri määrä ja pirstaleisuus vaikeutti hahmottamista ja aloittamista
  • Uusien ohjelmien opettelu ja tehtävien tekeminen veivät paljon aikaa.
  • Ilmaisohjelmien päivitykset muuttivat tehtyjen tiedostojen ulkoasua ja tallennettuja töitä.
  • Verkko-ongelmat vaikeuttivat joitakin kokeilujamme.
  • Opiskelijat eivät tuoneet omia laitteitaan kouluun, jolloin työskentely koulun rajoitetulla määrällä laitteilla, ei aina onnistunut.

Jatkokehittämisideat: 

  • Hankkeen edut olivat ehdottomasti suuremmat kuin haitat ja into jatkaa sähköisten välineiden käyttöä on edelleen suuri. Taidotkin ovat kasvaneet.
  • YTL:n uuden koealustan käyttöönotto heti keväällä 2015 ja kokeilu kokeissa.
  • Reaaliaineiden uusien yo-koetyyppien mukaisten kokeiden tekeminen ja testaaminen osana kurssityöskentelyä
  • Erilaisten sähköisten välineiden käytön syventäminen opetuksessa ja opiskelussa

 

Biologian ja maantieteen lehtorin Ilse Pajusen kokemus sähköisestä kokeesta Socrative-ohjelmalla keväältä 2015.

Kokemuksia Socrativen käytöstä sähköisenä koeympäristönä GE4-kurssin kokeessa

Laadin kokeen Socrativen Short Answer –työkalulla. Nimi on sikäli harhaanjohtava, että vastauskenttään mahtuu tekstiä paljon (ainakin A4:n verran fonttikoko 11 mahtui copy+paste). Kysymyksiin liittyi kuvia, diagrammeja ja karttoja, jotka liitin Add Image-toiminnolla. Huom. kahta kuvaa tms. ei voi liittää samaan kysymykseen, vaan niistä on muotoiltava yksi kuva muilla ohjelmilla. Myöskään videoklippiä ei voi tähän liittää.

Koetilaisuus

KuvaNäytöistä

Koetilanteessa opiskelijat käyttivät pöytäkoneita, jotka on luokkatilassa sijoitettu huoneen reunoille. Kokeen valvoja voi siten nähdä koetta tekevien näytöt. Lisäksi näytöt laskettiin ala-asentoon ja pöytäkoneiden keskusyksiköt toimivat tilanjakajina, jotta toisen opiskelijan näyttöä oli hankala nähdä (ks. kuvat). Kokeen kysymyksiin liittyviä kuvia voi suurentaa Socrativessa olevalla suurennuslasityökalulla ja samalla vastauskenttään voi kirjoittaa. Koetilaisuudessa kokeen ollessa aktiivinen (Quiz in progress) opiskelija kirjautuu Socrativeen opiskelijana opettajalta saamallaan tunnuksella (room) ja nimellään (sen voi määrätä asetuksista Quiz settings / additional settings). Tosin sama opiskelija voi kokeen ollessa aktiivinen kirjautua toisenkin kerran tai vaikka nimellä Mikki Hiiri, jos niin haluaa.:)

Koevastaus B

Opiskelijoiden kommentit kokeesta ja koetilanteesta

Kokeeseen osallistui 13 opiskelijaa, jotka vastasivat kokeen tehtyään Office365 Exel-kyselyyn. Kaikki 13 opiskelijaa olivat sitä mieltä, että Socrativea oli helppo käyttää (kirjautuminen, kokeen aloitus, kysymysten selaaminen ja kokeen lopettaminen).  Opiskelijoista 11 oli sitä mieltä, että vastauskenttää oli helppo täyttää samalla kun tutki aineistoa eli kuvia ja diagrammeja. Opiskelijoista 7 piti kysymyksiin liitettyjä diagrammeja ja karttoja riittävän selkeinä, loput 5 toivoivat tarkempia kuvia (tämä oli opettajan moka: olin kuvia yhdistellessäni onnistunut tekemään niistä epäselviä). Opiskelijoista 12 teki kokeen mieluummin sähköisenä kuin paperisena. Seuraavassa opiskelijoiden omia kommentteja:

”Kuvat olivat joskus liian pieniä. Muuten ei moittimista; järjestely oikein hyvä.”

”Ihan ok, tykkään silti enemmän paperiversiosta. Tietokoneen naputtelu häiritsee. Ruudun töllääminen sattuu.”

”Helppo tehdä ja kirjoittaa. Ainoa hankaluus oli koetta tehdessä luokkatoverin vieressä istuminen ja näpyttelystä syntyvä ääni.”

”Kokeeseen vastaaminen helpottuu suunnattomasti, kun voi lisätä asioita tekstinsä keskelle toisin kuin paperi versiossa. Kuvien pitäisi kuitenkin olla selkeämpi, jos täytyy tutkia taulukoita tai muita kuvia.”

”Sopi tähän kokeeseen ainakin, ei välttämättä pidempään kokeeseen tai pidempiin vastauksiin.”

” Hyvää oli, että vastauksia oli todella helppo muokata ja jonkin asian voisi jättää välistä ja lisätä myöhemmin, jos sitä ei muistanut. Kartat olisivat voineet olla sillaisessa koossa, että kaikki selitysten tekstit näkyvät kunnolla, koska zoomaamalla ne eivät näkyneet selkeästi. Myös opettajan läsnäolo lähellä häiritsi hieman keskittymistä.”

” Pienille testeille tämä paikka on hyvä, mutta isommat kokeet on parempi kirjoittaa paperille.”

 

Kokeen arviointi ja palautus opiskelijoille

Kun opiskelijat ovat päättäneet suorituksensa, opettaja saa ladattua vastaukset excel-taulukkona (whole class excel), opiskelijakohtaisina vastauksina (Individual Student pdf) ja tehtäväkohtaisina (Question specific pdf). Arvioin opiskelijoiden tuotokset (pdf) käyttämällä pdf-Xchange viewer:iä. Ongelmia tuotti se, että osa opiskelijoiden vastauksista oli jäänyt kysymyksiin kuuluneiden diagrammien alle! Tätä en osannut ratkaista. Arviot ja kommentit liitin opiskelijoiden tiedostoihin kommentti- ja merkintätyökaluista löytyvällä tarralappu(puhekupla)-työkalulla. Palautin kokeet opiskelijoille sähköisesti Office365 OneDriven kautta jakamalla tiedoston (siis arvioidun kokeen) asianomaisen opiskelijan kanssa.

Summa summarum: Kokeen laadinta, koetilaisuus, vastausten arviointi ja palautus opiskelijoille oli sähköinen.

 

Äidinkielen, kirjallisuuden ja filosofian lehtorin Merja Salon kokemuksia syksyltä 2014:

Kurssin esseekoe 29.9.2014

Esseekokeen sai opiskelija toteuttaa joko sähköisesti tai kynällä ja paperilla. Palautus tehtiin Moodlen kansioon, johon olin aktivoinut Turn it in –plagioinnintarkistustoiminnon. 30 opiskelijan ryhmästä 10 toi oman koneen, 4 lainasi koulun miniläppärin ja loput 16 kirjoitti käsin.

Kaikki halukkaat pääsivät vaivatta verkkoon ja saivat jätettyä esseensä kansioon. Kaikista varoituksista huolimatta yksi opiskelija jätti 72-prosenttisen plagiaatin. Kielivirheiden ja muiden nippelitasoisten virheiden korjaus on ko. ohjelmalla hidasta, työläämpää kuin kynällä ja paperilla. Sen sijaan palautteenanto sujuu nopeammin kuin käsin kirjoittamalla. Seuraavaksi kokeilen äänipalautetta.

FF5-kurssin kurssityöt Padletiin 25.9.2014

Filosofian kertauskurssilla kaikki opiskelijoiden tekemä materiaali ammattien eettisistä pelisäännöistä, filosofeista ja kasvatusfilosofioista tehtiin Padletiin. Näin työt olivat kaikkien kurssilaisten käytössä sekä kurssikokeeseen että yo-kirjoituksiin valmistauduttaessa.

Työt saatiin tehtyä Padlet-seinälle vaivatta. Linkit sivulle lähetin kaikille ryhmäläisille Wilma-viestinä. Tein kullekin aihepiirille oman seinän, jotta työt eivät menisi sekaisin.

Isolla ryhmällä ongelmaksi muodostui hiukan se, että työt ovat seinällä kovin toistensa päällä ja siten vähän vaikeasti hahmotettavissa. Yläkulman nuolitoiminnolla ne saa kuitenkin näkyviin yksi kerrallaan.

Toinen ongelma tällaisella ilmaisohjelmalla on se, että viime keväänä tehdyt työt eivät enää näy seinälläni. Ohjelmaa on ilmeisesti jotenkin uudistettu.

FF2-kurssin metaeettinen aukkotehtävä Quizletiin – epäonnistunut kokeilu

Syksyn ainoaksi sähköiseksi epäonnsitumiseksi tuli työläs operaationi, jossa kirjoitin pitkän metaeettisen aukkotekstin Quizleti.comiin. Ohjelma ei sopinutkaan ollenkaan käyttötarkoitukseeni, vaan oikeat vastaukset olivat heti löydettävissä vastauksista. Ohjelma soveltunee termien ja käsitteiden treenaukseen, ei tällaiseen toimintaan. Linkinkin ehdin kuitenkin opiskeijoille jakaa, ennen kuin totesimme toimimattomuuden.

Office 365:n Onenote läksyjen ja tuntitehtävien tekoon

Uusimpana kokeilunani teetän nyt kaikki tuntitehtävät ja läksyt Office 365:een. Koska jakso on kesken, en osaa vielä kertoa kokonaismenestyksestä. Yllättävän moni halusi kuitenkin käyttää vielä ihan perinteistä vihkoa.

Kollegojen vinkeistä viisastuneena tiesin jo ryhmien sivuja perustaessani tehdä kullekin opiskelijalle oman kansion. Muuten kaikki jätetyt tekstit ovat auttamatomasti toistensa seassa, ja niitä on kovin vaikea löytää. Kovin hitaasti kansioiden perustaminen vain sujui. Yksittäisen opiskelijan kansion luominen kesti ainakin tuona avaamispäivänä aina useita minuutteja, eli opettajan on syytä ryhtyä puuhaan jo edellisenä päivänä. Toisina päivinä operaatio sujui kyllä selvästi nopeammin.

Nyt sain vielä ikäväkseni kuulla, että koulun Office-paketin Wordilla tehtyjä tekstejä ei pystykään palauttamaan Moodleen Turnitin-tehtävänä, mikä haittaa huomattavasti aikomaani käyttötarkoitusta. Ongelmaa ollaan kuitenkin korjaamassa.

Lopputulema

Tiimihankkeemme on mielestäni ollut onnistunut epäonnisista ja epäonnistuneista kokeiluista huolimatta. Nyt ymmärrän paremmin, minkälaisiin oppimistilanteisiin voi tietotekniikkaa käyttää. Oma osaamiseni on varmistunut huomattavasti, ja ryhdyn rohkeammin kokeiluihin.

Laitteiden ja ohjelmien toimimattomuus ja muu itsestäni riippumaton harmittaa kovasti, eikä koskaan voi olla ihan varma, että kaikki sujuu niin kuin olin suunnitellut. Hurraata huutaen en kaikkeen suhtaudu, sillä monissa kohdin sähköistäminen ei automaattisesti tuo niin suurta lisäarvoa kuin olin odottanut. Myös opiskelijoiden vastarinta on välillä yllättävän kovaa, vaikka tietokoneiden luulisi kovastikin helpottavan heidän työskentelyään. Kokonaisuutena voisin sanoa, että uskon edelleen lähi- ja kontaktiopetuksen voimaan, mutta sähköistämisestä on tietysti otettava irti kaikki mahdollinen hyöty. Sähköiset yo-kirjoitukset sanelevat aika paljon kantaani.

Biologian ja maantieteen lehtorin Ilse Pajusen kokemuksia syksyltä 2014:

Opiskelijat ovat käyttäneet kurssiin kuuluvien arvioitavien töiden ja osasuoritusten palauttamisessa LukioMoodlen Turnitin-ympäristöä. Seuraavien kurssien töitä on palautettu Turnitin-tehtävänä:

BI3                    Kurssiin kuuluvat kaksi tutkimustehtävää (oppikirjasta BIOS3)

GE4                   Aluetutkimukset

GE5                   Paikkaoppitehtävät

Turnitin soveltuu hyvin sellaisille töille, joiden arviointi edellyttää ehdottomasti plagioinnin tarkistamista (Originality). GradeMark, yleiset kommentit –työkalu soveltuu erityisesti esseetyyppisten vastausten ja tutkielmien kommentointiin, koska ”vapaassa tekstiruudussa” voi kirjoittaa pitkänkin arvioinnin. Turnitinissa näkee kommenttia kirjoittaessaan opiskelijan työn viereisessä ikkunassa, mikä on hyvä. Sen sijaan GradeMark, QuickMark-kommentointi on kömpelöhköä, sillä kommentin (puhekupla) liikuttaminen hiirellä oikeaan kohtaa tekstiä on hidasta. Käytin myös yhden työn arviontiin (BI3, toinen tutkimustehtävä) ainoastaan äänikommentointia eli sanelin kommenttini työstä nauhoitus-työkalulla (GradeMark, yleiset kommentit, äänikommentti). Nauhoitettu palaute kiinnosti opiskelijoita erityisesti. Liekö uutuuden viehätystä.

Opiskelijat ovat myös palauttaneet töitään Moodlessa Tehtävä-aktiviteetteinä (palautuskansio Moodlessa):

BI1                    Taksonomiaharjoitukset

GE5                   Kaupunkisuunnittelutyön powerpointit

Tämä Moodlen Tehtävä-aktiviteettiin palautus sopii hyvin töiden keräämiseen, jos tarkkaa arviointia ei tarvita (oikeat vastaukset voi julkaista erikseen).

GE4-kurssilla pidän (koe vasta tammikuussa, koe on jo laadittu) sähköisen kokeen. Netin käyttö apuna on kielletty, kontrollointi perustuu siihen, että ope näkee näytöt (ryhmä on pieni, vahtiminen mahdollista). Koe on kokonaisuudessaan Socrative-ympäristössä. Koe koostuu oikein/väärin-osiosta ja kuva-, diagrammi- ja karttatehtävistä (tunnistamista, tulkintaa ja analysointia).

Monivalintakysymysten ja oikein/väärin -väitteiden tekeminen Socrativessa on kätevää. Ohjelma jopa korjaa monivalintatehtävien tuotokset ja laskee pisteet. Valitettavasti ohjelma ei mahdollista miinuspisteiden antamista, esim. väärästä vastauksesta rokottamista, mikä olisi tarpeen oikein/väärin-tyyppisissä tehtävissä.

Käytin Socrativen short questions- tehtävätyyppiä kartta/kuva/diagrammi-tehtävien tekemisessä. Kuvia voi kuhunkin tehtävään liittää vain yhden, mutta ongelman voi kiertää (Kuvat wordiin, print screen, käsittely Paint-ohjelmalla yhdeksi kuvaksi jne.). Opiskelijan vastauskentässä ei ole rajoitettu tekstin määrää, joten laajankin esseevastauksen voi kirjoittaa.

Opiskelijan tuotoksen saa pdf-muodossa, jonka voi (jotenkin) avata myös wordissa ja silloin sen voi arvioida muokkaamalla tekstiä eli ”kirjoittelemalla väliin”. Tällaisen muokatun (=arvioidun) kokeen voi palauttaa opiskelijalle myös sähköisesti (Onedrive, jakaminen). Tammikuussa olen kokemusta rikkaampi.

Historian, yhteiskuntaopin ja psykologian lehtorin Minna Stormin kokemuksia: 

Kun uusi lukuvuosi alkoi, halusin lisätä jokaiselle kurssille sähköisiä tehtäviä. Kaikki opettajalle palautettavat kurssityöt tehdään sähköisesti ja ne palautetaan pääsääntöisesti Moodleen Turnitin-ohjelman kautta. Jos vain pystyn valvomaan koetilaan, saavat opiskelijat käyttää kokeissa myös tietokonetta.

Office365:n OneDrive on säännöllisessä käytössäni. Olen tehnyt eri kursseille omat kansiot, joiden kautta jaan lukuoikeuksin materiaalia sekä annan tehtäviä. Olen tehnyt jokaiselle opiskelijalle oman kansion, joka on samalla opiskelijan oma portfolio, johon hän kerää kurssilla tekemiänsä töitä. Osa palautettavista töistä on ollut pakollisia, esim. oppimispäiväkirja ja kotitehtävät, osa vapaaehtoisia lisänäytön antajia. Töitä on ollut helppo kommentoida ja ohjata ja tehdä arviointia jo kurssin aikana. Olen myös rohkaissut opiskelijoita käyttämään OneNote -ohjelmaa omien muistiinpanojen tekemiseen. Käytän yleensä kurssipalautteen antamiseen Excel-kyselyä, jonka linkin jaan joko Wilmassa tai OneDrivessä.

Olen myös jakanut kurssilaisille linkkilistan lisäksi linkkejä Quizletillä tekemiini harjoituksiin. Ohjelma on ollut käyttökelpoinen käsitteiden harjoitteluun ja opiskelijat ovat palautteen mukaan pitäneet näistä harjoituksista, erityisesti kerratessaan kokeisiin.

Päätin kokeilla jo entuudestaan käyttämieni välineiden lisäksi uusi ohjelmia.

Ensimmäisenä tartuin Paddlet-ohjelmaan, joka soveltui motivointikeinoksi, jonka avulla opiskelijat pohtivat ryhmissä, mitä he tietävät entuudestaan uudesta opiskeltavasta asiasta. Heijastimme AppleTV:n avulla ryhmien tuotokset ja näin saimme alustuksen uudelle asialle. Sama ohjelma soveltui myös kertaukseen, esim. yhden pääluvun jälkeen. Tosin tietyt aihepiirit sopivat paremmin käsitekartan omaiseen, hierarkiseen, esitystapaan. Tähän tarkoitukseen olen käyttänyt text2mindmap-ohjelmaa.

Toiseksi olen laajentanut Socrativen käyttöä. Olen tehnyt sillä kyselyjä tuntitilanteissa. Viimeksi käytin sitä ylioppilaskirjoitusten kertauskurssilla. Kysely oli samalla kurssin alun itsearviointilomake ja samalla tavoitelomake yo-kirjoituksiin. Jokainen vastasi tekemiini kysymyksiin henkilökohtaisesti ja tavoitteita seurataan kurssin aikana. Tämän olisi voinut toki tehdä paperillakin, mutta sähköisesti sain nopeasti Excel-taulukon, joka kulkee helposti mukana. Ohjelmalla oli helppo tehdä kysymyksiä, tosin muitakin työkaluja vastaavan kyselyyn on tarjolla.

Viimeisenä olen hyödyntänyt Kahoot –ohjelmaa, jolla olen pelillistänyt erityisesti käsitteiden oppimista. Opiskelijat ovat olleet todella innoissaan! Tätä tulen jatkamaan, kun kertaamme käsitteitä. Toki reaaliaineessa olennaisen tärkeää on myös osata soveltaa tietoa ja rakentaa kokonaisuuksia.

Odotan kovasti ylioppilastutkinnon koealustaa. Tavoitteeni on toteuttaa ykkösvuoden opiskelijoiden kevään kokeet tällä alustalla uusien koetehtävätyyppien muodossa.

Terveystiedon ja liikunnan lehtorin Eva-Greta Snällin kokemuksia:

Sähköiset kokeilut terveystiedossa syksyllä 2014

Moodle

o   materiaalit

o   turnitin

office 365:n one drive

o   yhteinen kansio

o   henkilökohtainen kansio

  • miellekartat
  • paddlet
  • google driven kyselyt
  • i-pad

o   i-movie

o   showbie

sähköinen preppaus

o   moodlen tenttitoiminto

sähköinen alkutentti

o   socrativen kyselyt

  • opiskelijoiden kokemuksia
  • opettajan yleiset kokemukset

Sähköiset oppimisympäristöt, -ohjelmat ja -tehtävät tuntityöskentelyssä

MOODLE

Hyödynnän sähköisiä oppimisalustoja, tehtäviä ja menetelmiä kaikilla terveystiedon kursseilla. Opiskelijat löytävät moodlesta kurssimateriaalia, kuten tuntidioja, ohjeita sekä videolinkkejä. Päivitän materiaaleja näkyville kurssin edetessä. Lisäksi olen laatinut palautuskansioita esseille, päiväkirjoille ja raporteille. Kirjalliset työt palautetaan turnitin- ohjelman kautta. Palautteen antaminen on helppoa, koska korjausmerkinnät voi tehdä esseeseen juuri haluamaansa kohtaan. Pari opiskelijaa on narahtanut plagioinnista ohjelman avulla. Lisäksi opiskelijat ovat saaneet vastata moodlen tenttikurssilla kertaustesteihin.

OFFICE 365:N ONEDRIVE – kaikille jaettu yhteinen kurssikansio

Office 365:estä opiskelijat löytävät kurssinsa kansion, joka on jaettu kaikkien kurssin opiskelijoiden kesken. Laadin kurssien kansiot uuden jakson alussa, jotta niitä voi hyödyntää koko kurssin ajan. Opiskelijat tekevät ryhmätyöt ja esitelmät yhteiseen kurssikansioon. Töiden esittely on helpointa opettajan koneelta. Kaikki työt löytyvät yhdestä kansiosta yhden hiiren klikkauksen takaa. Tämä säästää todellakin aikaa, sillä tällöin jokaisen ei tarvitse erikseen kirjautua ohjelmasta ”sisään” ja ”ulos”.

Esimerkkejä OneDriven hyödyntämisestä:

TE1. Terveyden perusteet- kurssilla opiskelijat etsivät terveyteen liittyviä mainoksia ja laativat näistä lyhyen analyysin. Lisäksi he etsivät netistä tietoa kansanterveysjärjestöjen toiminnasta ja laativat yhteenvedot omasta aiheestaan. Kurssin aikana opiskelijat keräsivät ajankohtaisia terveysaiheisia artikkeleita ja uutisia, jotka lisättiin kaikkien näkyville yhteiseen kansioon. Lisäksi teimme ryhmätyöt ensiapuun liittyvistä aiheista. Opiskelijat laativat myös kertauskysymyksiä kurssiin liittyen. Tämän jälkeen he pääsivät vastaamaan toistensa kysymyksiin. Tein kurssikansioon alakansiot kaikille eri tehtäville. Suosittelen, että harjoittelet opiskelijoiden kanssa asiakirjan nimeämisen, koska muutoin sinulla olisi läjäpäin asiakirja1 tai esitys1 tiedostoja. Nimeksi kannattaa laittaa oman aiheen nimi, koska nimet näkyvät automaattisesti.

TE2. Nuoret terveys ja arkielämä- kurssilla opiskelijat tekivät eettiseen pohdintaan liittyvät tehtävät OneDriven kurssin yhteiseen kansioon. Aiheista keskusteltiin. Samanaikaisesti tehtävän ydinkohdat olivat heijastettuna seinälle kaikkien luettavaksi.

TE3- kurssilla tutkimustöiden raportit palautetaan OneDriven kautta, koska kirjoittaminen on prosessiluonteista. Välipalautteen jälkeen voi jälleen hioa työtä. Etuna on, että kaikki ryhmätyön jäsenet saavat palautteen ja voivat muokata tekstiä samanaikaisesti.

TE4. Kertauskurssilla opiskelijat laativat yo-tehtävien vastauksia ja miellekarttoja OneDriven yhteiseen kansioon. Tehtäviä on helpompi muokata ja korjata sähköisesti. Tehtäviin voi myös palata uudelleen myöhemmin.

OFFICE 365:N ONEDRIVE – opiskelijan henkilökohtainen kurssikansio

Opiskelijalla voi myös olla OneDrivessä henkilökohtainen kansio, joka on jaettu opettajan kesken. Omaan kansioon tehdään tuntitehtäviä ja kotiläksyjä. Olen myös kannustanut opiskelijoita kirjoittamaan muistiinpanoja OneNoteen. Kun olemme atk-luokassa, opiskelijat tekevät keskittyneinä tehtäviä sähköisesti. Kun olemme luokassa, kaikilla ei ole koneita tai padeja mukana, joten osa opiskelijoista tekee edelleen tehtäviä vihkoon. Tällä hetkellä OneDriveni tarvitsee joulusiivouksen, joten suosittelen, että jaat opiskelijoiden henkilökohtaiset kansiot erikseen kurssin alussa. Vältä sitä, että opiskelijat jakavat töitään suoraan sinulle. Tällöin on helpompi hallinnoida kansioiden ja töiden paljoutta sekä poistaa niitä tarvittaessa.

MIELLEKARTAT

Olemme tehneet TE1 ja TE4- kursseilla miellekarttoja Text2MindMap- ohjelman avulla. Opiskelijat ovat liittäneet pdf-version kuvasta OneDriveen esityksiä varten. Haasteena esityksissä on opiskelijoiden kognitiivinen ergonomia. Teksti on usein liian pientä ja sitä ei pysty zoomaamaan järkevästi. Kannattaa muistuttaa, että miellekartat kannattaa suurentaa jo työskentelyvaiheessa niin isoiksi kuin mahdollista tai jakaa pienempiin aihekokonaisuuksiin.

PADDLET

Kokeilimme myös padletin käyttöä TE1- kurssilla. Oppimisympäristö oli opiskelijoille ilmeisesti uusi. Ison ryhmän (36op) kanssa kannattaa olla eri sivuja, joissa on erikseen tehtävänannot. Tällöin välttää ruuhkaa kommenttien päällekkäisyydessä. Jaoin linkit wilman kautta, mutta voisihan ne toki jakaa moodlessakin. Padlet sopii hyvin esimerkiksi erilaisiin aivoriihitehtäviin ja argumentointiin. Kannattaa kiinnittää huomio zoomaukseen ja fonttikokoihin, koska muuten teksti on liian pientä vastausten tarkasteluvaiheessa. Tällöin työt ovat pdf-muodossa. Jos luokassasi on apple-tv, pystytte toki peilaamaan työt valkokankaalle ja zoomaamaan miellekartat sormella reaaliaikaisesti.

GOOGLE DRIVEN KYSELYT

Teen joka kurssista sähköisen palautekyselyn. Lähetän palautelomakkeiden linkit opiskelijoille wilman kautta. Sähköisen palautteen etu on, että opiskelija voi vastata silloin, kun haluaa. Vastaamisprosentti jää pienemmäksi, jos vastaukset saa tehdä vapaa-ajalla. Kannattaa vaatia nimen käyttöä, jos haluaa seurata, kuka on vastannut ja kuka ei. Vastausprosentti olisi 100%, jos kyselyn pystyy täyttämään tunnilla niin että kaikki pääsevät nettiin puhelimella, padilla tai koneella.

Google driven kyselyä hyödynnämme TE3- kurssilla kyselylomakkeen laatimiseen. Opiskelijat tekevät ryhmissä pienimuotoisen terveyteen liittyvän tutkimustyön. Kyselylomake tehdään sähköisesti, joten samalla säästyy paperia ja luontoa, kun kaikki koulun opiskelijat voivat vastata kyselyyn yhdellä hiiren painalluksella wilmaan lähetetyn linkin kautta. Google driven kyselylomakkeen etuna on ”Vastaukset”- kohdan ”Vastaukset yhteenvetona” toiminto, joka piirtää valmiiksi vastausten diagrammit ja piirakat. Tämä säästää paljon aikaa ja havainnollistaa opiskelijoiden töitä. Opiskelijat ymmärtävät itsekin tutkimuksensa tulokset konkreettisemmin kuvien avulla.

I-PADIT: i-movie ja showbie

Opiskelijat tekivät TE1- kurssilla pienryhmissä videon tai elokuvan omasta ensiapuaiheestaan. Tavoitteena oli kuvata videolle konkreettiset toimintaohjeet erilaisissa ensiaputilanteissa. Ajan puitteissa ja taidoista riippuen oli mahdollista edetä omalla tasolla ja hyödyntää tvt-taitoja. Tarkoituksena oli kokeilla, miten saisimme tehtyä projektin koulun lainapadeilla siten, että työt jäisivät yhteen paikkaan talteen.

Valitsin showbie- sovelluksen ratkaisuksi asiaan. Opiskelijat kirjautuivat opiskelijoina ohjelmaan. Olin laatinut heille etukäteen kurssin, johon annoin heille kurssiavaimen. Olin myös tehnyt tehtäväkansion valmiiksi. Videon voi kuvata suoraan sovelluksen ”sisällä” tai sen voi liitää ohjelmaan kameran rullasta. Huomioi, että videon maksimipituus on minuutti. Osa opiskelijoista ehti muokata videota i-movie sovelluksen avulla. He lisäsivät työhönsä taustat, tehosteet, siirtymät, tekstitykset ja musiikin. Esityksistä tuli luovia ja hauskoja. Suurimmat videot air dropattiin opettajan padille. Jatkossa lisätilan hankkiminen opettajan showbie- sovellukseen voisi olla hyödyllistä.

Sähköiset testit ja tentit

SÄHKÖINEN PREPPAUS KOKEESEEN MOODLESSA

Järjestin sähköisen preppauksen TE1- kokeeseen tenttipäivän aamuna atk-luokassa. Opiskelijoilla oli lisäksi omia koneita mukana, jotta jokaiselle riitti oma kone. Opiskelijoiden motivaatio oli huipussaan. Jokainen sai edetä tehtäviä omassa tahdissaan. Opiskelijat saivat välittömän palautteen tehtävien jälkeen.

Olin laatinut erillisen tenttikysymykset kurssin, jonka tehtäväpankkiin olen luonut kertauskysymyksiä. Laadin oikein-väärin- väittämiä, monivalintatehtäviä sekä avoimia vastauskenttiä, jotka sopivat muuten myös hyvin esseen kirjoittamiseen.

SÄHKÖINEN ”ALKUTENTTI” MOODLEN JA SOCRATIVEN AVULLA

Teimme sähköisen alkutentin TE4- kurssi alussa. Tavoitteena oli innostaa opiskelijat kertaamaan eri kirjojen sisältöjä. Aloitimme socrativen kyselyillä, koska tentti avautui kaikilla yhtä aikaa, kun he kirjautuivat ohjelmaan. Opiskelijat saivat tehtävistä välittömän palautteen vastattuaan. Väittämät olivat monivalintatehtäviä ja oikein- väärin tehtäviä. Nämä tehtävät kertaisivat erilaisia käsitteitä. Lisäksi opiskelijat saivat tehdä moodlen tenttikansiosta kertauskysymyksiä.

Opiskelijat tekivät töitä aktiivisesti ja etenivät omassa tahdissaan. Tehtävien ratkaiseminen vaati paljon keskittymistä, joten opiskelijat vaikuttivat motivoituneilta. On hyvä, että opettaja pystyy näkemään opiskelijoiden tulokset omalta koneeltaan reaaliajassa selkeästi ja voi antaa opiskelijoille myös rakentavaa ja myönteistä palautetta. Opiskelijat myös itse huomasivat, mitä jo osasivat ja mitä pitäisi vielä harjoitella. Testien tekeminen oli nopeaa, mutta syvällistä oppimista ei välttämättä tapahtunut, koska opiskelijat eivät näissä tehtävissä joutuneet soveltamaan. Soveltavien tehtävien ratkaisu vaatisi myös paljon enemmän aikaa. Pikkukyselyt sopivat parhaiten tunnin alkuun edellisen tunnin aiheiden kertaamiseen.

Kokemuksia

OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA SÄHKÖISTEN KYSELYN PERUSTEELLA (n. 3-6 vastaajaa/kurssi)

TE1.

–          helppoa, nopeaa ja käytännöllistä

–          helppo kerrata materiaaleista

–          tehtäviin ja esityksiin voi palata uudelleen

–          tehtävät löytyivät helpommin

–          sähköinen palaute oli kivaa

–          tieto löytyy nopeasti

–          riski, että ajautuu muille nettisivuille

–          tekniikkaa voi käyttää hyödyksi, mutta kaiken ei tarvitse olla sähköistä

–          suunnitteluvaihe (miellekartat, esitelmät) helpompi suunnitella käsin

TE2.

–          haastavaa

–          hidasta, käsin kirjoittaa nopeammin

–          kotona netti ei toimi

–          ei ole omaa konetta

 

TE3.

–          koneella kirjoittaminen nopeaa

–          voi korjata ja muokata tekstiä

–          nettiyhteys ei aina toimi kunnolla

–          uusien ohjelmien opettelu vie paljon aikaa

–          tietokoneen käyttö on vaikeaa

–          silmät väsyvät koneella

–          käsin kirjoittamalla oppii paremmin

 

TE4. ”Alkutentti”

–          vastauksia on helppo muokata

–          vaikea keskittyä, jos siirrytään eri nettisivuille

–          hyvä tapa kerrata

–          ei opi uutta

–          tekniset hidasteet ja odottelu huolestuttavat

–          pelko koneen hajoamisesta tai sammumisesta

YLEISET KOKEMUKSET OPETTAJAN NÄKÖKULMASTA

Opiskelijoiden kokemuksista ei vielä saanut todellista luotettavaa kokonaiskuvaa, koska kaikki eivät vielä ole vastanneet kyselyihin. Hypoteesini näyttivät kuitenkin olevan samassa linjassa.

1.vuoden opiskelijat ovat erittäin innokkaita kokeilemaan sähköisiä oppimistapoja. Osa opiskelijoista teki kaikki muistiinpanot ja tehtävät sähköisesti omalle koneelle tai padille. Atk-kurssin opit olivat heille tuoreessa muistissa.

2. vuoden opiskelijat haluavat pääosin kuunnella luennointia ja kirjoittaa muistiinpanoja käsin. He eivät mieltäneet sähköisen oppimisen tapoja oppimiseksi. He haluavat, että opettaja ”opettaa” niin kuin aina ennenkin. Ryhmät ovat erilaisia ja mielipiteitä on varmasti monia.

3. vuoden opiskelijat jakautuvat mielipiteiltään kahteen porukkaan: perinteisiin ja uteliaisiin oppijoihin.

PÄÄTELMÄT

Kaikissa sähköisissä kokeilussa on otettava huomioon, että ryhmän tvt-taidot ovat heterogeeniset. Opiskelijoiden vertaistuki on hyödyllistä. Tarvitaan myös luovuutta ja varavaihtoehtoja, silloin kun alkuperäinen suunnitelma ei toimikaan. Yhteinen opastus on alussa tärkeää ja mieluiten niin että kaikilla opiskelijoilla on käytössä koneet. Opiskelijoiden on helpompi hyväksyä sähköisten menetelmien hyödyntäminen, jos he ovat tehneet vastaavaa muidenkin oppiaineiden kursseilla.

 

SUUNNITELMIA KEVÄÄSEEN 2015

Keväällä tavoitteenani on kokeilla ville-alustan kautta vertaisarviointia. Lisäksi aion laatia tenttikysymyksiä ville-alustaan. Tavoitteena on tehdä koeviikolla sähköinen tentti 1. vuoden opiskelijoille. Aion myös tutustua digabin mallikysymyksiin ja laatia vastaavanlaisia uusia kysymyksiä sähköistä tenttiä varten. Yhteistyö ja kokemuksien jakaminen kollegoiden kesken on tärkeää.

 

Avainsanat: moodle, turnitin, one drive, google drive, exel-kysely, paddlet, socrative, i-pad, i-movie, showbie

Uskonnon ja psykologian opettajan Leena Nilan kokemuksia:

Office 365:n yksi työkalu on kysely. Toteutin läksyn kuulustelun uskonnossa (aiheena kirkkohistoria) ja psykologiassa psykoanalyysin ihmiskuva. Oppilaat vastasivat kyselyyn kännyköillään. Ongelmana tietenkin oli, että tulivatko vastaukset oppilaiden omista tiedoistaan vai internetistä. Kysymystyypit ovat esim. väittämät kyllä/ ei, luku esim. mikä vuosi, valitse annetuista vaihtoehdoista oikea tai kirjoita lyhyt vastaus. Oppilaiden vastaukset näkyvät taulokossa ja näin opettaja voi nopeasti nähdä, miten on vastattu. Myös yhdessä oppitunnilla voidaan tarkastella vastauksia ja miettiä yhdessä vastattiinko väärin vai oikein. Se, että oppilaat näkevät toistensa nimet, voi joidenkin  mielestä olla kiusallista, joten pitää tietenkin pyytää lupa, jos aikoo ”heijastaa” vastaukset kaikkien nähtäväksi. Kysely innosti oppilaita.
3.11 pidetyssä TOP- keskuksen koulutuksessa tutustuin Moodlen tenttitoimistoon; aiheena sähköinen koe. Moodlen kysymyspankissa on mahdolisuus tehdä monivalinta kysymyksiä, essee kysymyksiä jne. Tarkoituksena olisi kevään 2015 aikana kokeilla sähköistä koetta. Sähköiseen kokeeseen laitettavat kysymykset/ esseet pitää olla soveltavia, jotta internetin apu ei ole mahdollista. Tuossa koultuksessa sain tietoja, miten tehdä kysymyksiä, mutta koska en toteuttanut tätä sähköistä koetta heti oppimani jälkeen, pitää osallistua uudelleen ja sen jälkeen tehdä sähköinen koe heti. Mutta joka tapauksessa tiedän nyt, että mistä kohtaa moodlessa tämä koe ja sen tekeminen löytyy.
Syksyn 2014 aikana oppilaat palauttivat esim. turnitiin psykologian tehtävän: Miten opitaan säätelemän tunteita ja mikä voi estää tunteiden normaalin kehityksen, plagiointi prosentti oli alhainen. Turnitissä on se hyvä puoli myös, että palautetta kirjoittaessa, oppilaan kirjoittama teksi näkyy vieressä.
Kolmannen jakson psykologia 1 kursille olen tehnyt ja jakanut kansiot erikseen kullekin oppilaalle office 365:ssä. Oppilas tekee kansioon kurssi töitä. Oppimisen kannalta palaute on tärkeä, tämä pitää vielä kysyä innotiimiläisitä.
Eli tällaisia kokeiluja syksyllä 2014. Kokeilut tosin ovat yksilökohtaisia eli vielä puuttuu ryhmässä työskentely. Tiedän, että office 365 mahdollistaa ryhmässä tiedon jakamisen, mutta en ole vielä tehnyt sitä tai yrittänyt tehdä sitä. Haluan myös jatkossa tehdä tehtäviä, joissa oppilaat käsittelevät esim. kuvaa, mielipidekirjoituksia tai ehkä jopa ”videopätkää” soveltaen vastaamiseen oppikirjan tietoja. Eli kuuluminen innotiimiin opetti paljon!

 

KEVÄT 2014 

Turun Lyseon lukiossa on kokeiltu erilaisia sähköisiä oppimisalustoja, joiden avulla on toteutettu reaaliaineiden kokeita sekä erilaisia tehtäviä oppitunneilla.

Tavoitteena on löytää hyviä sähköisiä tapoja osaamisen testaamiseen, oppimisen harjoitteluun sekä arvioimiseen.

Opiskelijat ovat kokeneita tietokoneen viihdekäyttäjiä, mutta oppimisalustat ja niiden hyötykäyttö oppimiseen oli usealle opiskelijalle vielä vierasta ja monille jopa pelottavaakin. Ensimmäisten sähköisten kokeiden kirjoittaminen koneella koettiin jännittäväksi, koska pelättiin erityisesti tekniikan pettämistä.  Uudet ohjelmistot ja oppimisalustat koettiin vielä vieraiksi, koska niitä ei oltu käytetty aiemmin.

Reaaliaineista mukana ovat olleet historia, yhteiskuntaoppi, biologia, maantiede, uskonto, psykologia, filosofia sekä terveystieto. Jokainen mukana ollut opettaja on kirjoittanut omia kokemuksiaan.

Seuraavassa Minna Stormin (historia, yhteiskuntaoppi ja psykologia) kokemuksia

11.2.14 Minna Stormi

Kokeilin jakson 3 koeviikolla yhteiskuntaopin 3. kurssilla koko jakson ajan sähköisiä materiaaleja sekä sähköistä osakoetta. Kurssi on valinnainen valtakunnallinen syventävä ja kurssilla oli vain 15 opiskelijaa, jotka kaikki halusivat käyttää tietokonetta hyödyksi (jo kurssin alussa kysytyn perusteella).

Opettajan tekemät kurssimateriaalit jaettiin kaikille lukuoikeuksin Office365:n SkyDriven kautta.  Osa opiskelijoista tunsi entuudestaan SD:n käytön, osalle se oli täysin uutta. Lähes joka tunti tehtiin yhdessä (paritehtävät tai yksilötehtävät) SD:een tehtäviä, jotka tarkistettiin, muokattiin ja lopuksi koko yhteinen tuotos oli kaikkien saatavilla. Aluksi opettaja loi pohjan, johon opiskelijat saivat täydet muokkausoikeudet ja lopuksi opettaja muutti oikeudet lukuoikeudeksi. Kaikilla oli koko ajan koulun miniläppärit tai omat tietokoneet/tabletit käytössään. Vain yhdellä opiskelijalla oli kustantajan digikirja käytössään.

Kurssikoe toteutettiin kaksiosaisena siten, että ensimmäinen osa oli tunnin pituinen perinteinen paperikoe, jossa opiskelijat eivät saaneet käyttää mitään apuvälineitä. Vastaukset palautettiin ja aloitettiin sähköinen kokeen osa. Jokainen kirjoitti kokeensa koulun miniläppärillä, jossa oli avoin verkko käytettävissä, mutta oli sovittu, että opiskelija saa käyttää kokeessa vain Wordiä, Moodlea sekä Finlexiä, ei muita sivustoja. Opiskelijat sijoittuivat luokassa rinkiin, selät keskiosaan päin, josta valvoja näki kaikkien ruudut. Koevastaukset palautettiin Moodleen Turnitin-ohjelman kautta. Kukaan ei jäänyt kiinni vilpistä. Kokeen jälkeen ennen palautusta, kysyttiin SD:lla toteutettu Excel-kysely, jonka perusteella kaikki pitivät sähköisistä materiaaleista. Esimerkkipalaute: ”tehtävien tekeminen ja tarkistaminen yhdessä toimi ja opetti. lisäksi koneella tekeminen ja sieltä tarkistaminen oli nopeaa. Kokeisiin en kuitenkaan lukenut koneella tehtyjä muistiinpanoja,  joten siltä kannalta aika turha”.

Kaksiosainen koe (paperi+sähköinen) oli toimiva, 7 opiskelijaa 10:stä oli sitä mieltä, että kokeen olisi voinut toteuttaa kokonaan sähköisesti. Koska koekokeilu oli ensimmäiseni ja myös opiskelijoille ensimmäinen, oli hyvä lähteä liikkeelle kaksiosaisesta kokeesta.

Palautuksessa jokainen (10 opisk.) oli sitä mieltä, että haluaisi käyttää tietokonetta koko ajan reaaliaineiden opiskelussa ja tekisi jatkossa kokeet mielellään koneella, koska kirjoittaminen ja tekstin muokkaaminen on niin paljon helpompaa. Avointa verkkoa ei nähty ongelmana.

Yritän uskaltaa kokeilla ensi syksynä kokonaan verkkoa avoimesti hyödyntävää koetta esim. valinnaiskurssilla. Opiskelijat saisivat myös käyttää omia koneitaan. Aina on tietysti mahdollista, että tuotos ei ole lainkaan opiskelijan, vaan verkon kautta joku toinen tekee annetun työn.

Kokeilin 5. jaksossa historian 4. kurssilla sähköisiä osakokeita. Kokeet tehtiin koulun miniläppäreillä ja ne palautettiin Moodleen Turnitin-ohjelmaan. Verkko oli avoinna, mutta kokeessa ei saanut käyttää muita ohjelmia kuin Wordiä, Moodlea ja Turnitiniä. Kukaan ei jäänyt kiinni vilpistä. Opettaja valvoi koneiden ruutuja luokan takaosasta. Opettaja oli etukäteen tarkistanut kaikki koneet, ettei niissä ollut tallennettuja aineistoja ja että ne olivat kytkettynä Device-verkkoon.

Ensimmäinen osakoe tehtiin siten, että jokaisen tuli vastata sähköisesti, toinen osakoe tehtiin perinteisesti kirjallisesti ja kolmas osakoe siten, että opiskelija sai valita toteutustavan joko kirjallisesti tai sähköisesti. Viimeisessä osakokeessa vain 5 opiskelijaa halusi tehdä kokeen kirjallisesti. Tehtävät annoin joka kokeessa paperisena, koska aiemman opiskelijapalautteen mukaan tehtävien hahmottaminen on helpompaa, kun ne ovat paperilla.

Kokeiden korjaaminen tapahtui kokonaan sähköisesti, samoin palautteen antaminen (Turnitin-ohjelmalla). Opiskelijat lukivat itse palautteensa ja saivat myös kommentoida sitä. Annoin palautteen lukemiseen hieman aikaa oppitunnilla.

Lyseossa kokeiltiin 5. jaksossa koeviikotonta jaksoa ja kokeet tehtiin osakokeina jakson aikana. Historian ja yhteiskuntaopin kursseilla tehtiin 3 osakoetta ja monet niistä sähköisesti. Opiskelijat oppivat 1. ja 2. osakokeen palautteista paljon, sillä 3. osakokeen aineistopohjaisen tehtävän tekeminen sujui kaikilta jo paljon paremmin. Opettajalle kieli- ja asiavirheiden korjaaminen sähköisesti oli aluksi hidasta, mutta nopeutui koko ajan. Palautteen (puutteet ja hyvät puolet) kirjoittaminen oli nopeampaa kuin käsin ja opiskelijallekin varmasti helpompaa luettavampaa. Teknisesti Moodlen ja Turnitin-ohjelman käyttö oli entistä sujuvampaa, eikä ohjausta juurikaan enää tarvittu. Toivoisin, että opiskelijat lukisivat vastauksensa ja opettajan ohjaavat palautteet ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessaan. Tämä on nyt entistä helpompaa, sillä tuotokset säilyvät sähköisenä yhdessä paikassa (Moodle) verrattuna paperisiin verisoihin, jotka helposti hukkuvat.

Kokeilut osoittivat, että opiskellijat rohkaistuvat käyttämään sähköisiä alustoja ja kokeitakin, kun heillä on opettajan apu ja tuki ja että ohjelmia ja oppimisalustoja käytetään usein ja monissa aineissa, jolloin ne ovat opiskelijoille tuttuja.

 

Seuraavassa opettaja Leena Nilan kokemuksia sähköisistä oppimateriaaleista (uskonto, psykologia)

Ville on Turun yliopistossa kehitetty oppimisympäristö, jonka tarkoitus on monipuolistaa, havainnollistaa oppimista. Villessä on valmiita tehtäviä mutta antoisampaa on opettajan itse tehdä ja suunnitella tehtäviä liittyen omaan opetukseen ja opetettavaan kurssiin. Opettaja voi tehdä eri tehtävätyyppejä esim. lyhyt kysymys ja siihen lyhyt vastaus, pidemmän esseevastauksen kirjoittaminen, käsitteiden yhdistäminen toisiinsa, ajankohtaisten artikkelien lainaaminen internetistä ja niiden liittäminen Villeen, kuvien/ taidekuvien liittäminen, joita oppilaat tulkitsevat annetujen ohjeiden mukaisesti, erilaiset aukkotehtävät jne..
Opetettava oppiaine tosin myös määrää, millaisia tehtäviä opettaja itse tekee esim. kielissä erilaisia tehtäviä kuin reaaliaineissa. Palautteen tehtävistä opettaja antaa arviointi kohtaan oppilaalle, arviointi voi olla numero tai sanallinen. Oppilaat ja opettaja voivat yhdessä tarkastella arvioituja tehtäviä ja toisten oppilaiden vastauksia ja näin yhdessä oppia. Opettaja voi myös pyytää oppilailta palautetta tehtyjen tehtävien toimivuudesta eli oliko tehtävät hyviä vai huonoja ja pyytää oppilailta ehdotuksia tehtävien laatimiseen.
Kävin Ville koulutuksen tammikuussa Turun Iltalukiossa ja näin sain oikeudet Villeen.
Ville kokeilun tein viidennen jakson aikana 4.4-30.5, uskonnon kolmas kurssi, etiikka ja dogmatiikka. Elävöitin tätä haastavaa ja ehkä myös hiukan ”vaikeaa” aihetta tekemällä kerran viikossa oppilaille tehtävät Villeen, joita he tekivät oppituntien aikana.
Aluksi tehtävien tekeminen oli vaikeaa, vaikka olin käynyt koulutuksen, en muistanutkaan, miten omat tehtävät luodaan Villeen. Useamman yrityksen ja erehdyksen kautta lopulta pyysin apua historian opettajalta Esa Sundbäckiltä ja hänen neuvojensa ja omien aikaisempien kokeilujen avulla lopulta onnistuin.
Ajattelin, että etiikan kurssiin sopii hyvin ajankohtaiset aiheet, joita kurssikirjassa ei ole. Keväällä käytiin keskustelua Suvivirrestä ja sen uskonnollisuudesta ja sopivuudesta koulun kevätjuhlaan. Liitin artikkelin suvivirrestä Villeen, jossa oppilaat miettivät laulun uskonnollisuutta esim. miten laulussa ilmenee kristillinen jumalakäsitys, loukkaako sen laulaminen muita uskontoja. Tämän tehtävän oppilaat kokivat mielekkääksi, omakohtaiseksi, joka ilmeni vastauksista. Muita artikkeleita oli: Mitä työtä Suomi arvostaa? Tämä oli liian pitkä oppilaiden mielestä. Hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvä artikkeli aiheena, Hyvinvointyhteiskunta ei tue itsekkyytä vaan auttamista. Artikkelin kautta oppilaat oppivat kirjan käsitteet : läheisyysperiaate, solidaarisuus ja esivaltaperiaate. Tämä mielestäni toimi hyvin, koska oppilaat näkivät, että uskonnonkin tunnilla voidaan käsitellä sosiaalieettisiä aiheita. Ajankohtaiset asiat elävöittävät oppikirjan ”kuivaa” tekstiä  ja tuovat piristystä uskonnonopetukseen/ oppimiseen.
Käsitteiden yhdistämistehtävät: yhdistä oikea käsite oikeaan asiaan esim. eskatologia- oppi viimeisistä ajoista. Tällä tavoin oppilaat oppivat itse hakemalla oppikirjasta käsitteen ja siihen liittyvän asian. Oppilas sai heti palautteen, että onnistuiko vai ei. Toiset oppilaat pitivät tehtävän teknisestä toteutuksesta ja toisten mielestä ”yläkoulumainen”.
Perinteisen esseen kirjoittaminen eli kysymys/tehtävä ja siihen kirjoitettu vastaus. Kun kyseessä ei ole koe, niin  opettajan ei tarvitse miettiä, mitä apukeinoja ( netti, oppikirja) oppilas on käyttänyt kirjoittaessan vastausta. Koetilanteessa asia on eri.
Taidekuvat sopivat hyvin kurssiin, kun piti opettaa kristillistä dogmatiikka eli oppia. Kuvien kautta oppilaat itse näkivät, miten taiteessa näkyy kristillinen oppi esim. Michelangelo, El Greco. Myös oppilaiden keväinen Rooman matka innoitti keskustelemaan vaikka Sistuksen kappelista ja Michelangelosta.
Kaikkia Villen tehtävä tyyppejä en kokeillut, joten tekemistä riittää tulevana syksynä. Oppilaiden palaute oli melko myönteinen vaikka useimpien mielestä tehtäviä oli liikaa. Joten pitää karsia ja syventyä sen myönnän itsekkin. Palaute tehtävistä pitää antaa heti seuraavalla tunnilla eikä vasta parin viikon kuluttua. Esim. juuri palautekeskustelussa oppitunnilla oppilaat voivat oppia toisiltaan, vaikka tehtävät kukin tekee itsekseen tietokoneen äärellä. Toisille tämä itsenäinen opiskelu omaan tahtiin sopii toiset taas kaipaavat opettajajohtoista toimintaa.
En tiedä selitystä, miksi Turun Yliopiston tietotekniikan laitos on antanut oppimisympäristölle nimeksi Ville. Nimi herättää myönteisiä tunteita ja oppimistahan edistää myönteisyys, vai???
Seuraavassa opettaja Eva-Greta Snällin kokemuksia sähköisistä kokeista ja oppimateriaaleista  

Sähköiset tenttikokeilut terveystiedossa

5. jakso – kevät 2014

Terveystiedon TE2 kurssilla (36 op.) järjestimme kokeen sekä sähköisesti että kirjallisesti samanaikaisesti luokassa. Osalla opiskelijoista oli miniläppärit ja osalla tavallinen konsepti. Sijoitin koneella kirjoittavat siten, että näin luokan takaa kaikkien ruudut. Opiskelijat kirjoittivat esseet Wordilla ja palauttivat työnsä Moodlen kautta tenttikansioon. Opettaja antoi palautteen ja pisteet Turnitin- ohjelman kautta. Käsin kirjoittavat opiskelijat saivat palautteet perinteisellä tavalla.

Terveystiedon TE 1-kurssilla (18 op) kurssikoe järjestettiin atk-luokassa koulun tietokoneilla Wordin ja Moodlen avulla. Sijoitin opiskelijat siten, että näin isot näytöt. Opiskelijat istuivat laitajonoissa selät vastakkain, joten he eivät nähneet toisiaan ja keskittyivät hyvin kokeeseen. Tällä kertaa kummassakaan kokeessa ei käytetty nettiä.

Opiskelijoiden palautteet

Opiskelijat kokivat hyödylliseksi tekstin muokkaamisen. Lisäksi he pystyivät lisäämään asioita, jos he olivat unohtaneet jotakin. Tavallisesti nämä lisäykset olisivat jääneet tekemättä. Suurin osa opiskelijoista kertoi, että koe oli helpompi ja nopeampi tehdä. Vain pari opiskelijaa ilmoitti, että on tottunut kirjoittamaan käsin ja heille koneella kirjoittaminen oli hidasta. Koneella koetta tekevät sanoivat, että ajatukset pysyivät paremmin kasassa ja he pystyivät keskittymään kokeessa paremmin. He kertoivat myös, että ajankäyttö oli tehokkaampaa.

Miniläppäreillä koetta tekevät kokivat koneella kirjoittamisen edut, mutta pelkäsivät koneen sammumista ja tietojen häviämistä. Muutama kone päivitti itseään kokeen aikana, mutta työt olivat onneksi tallentuneet ohjelmaan automaattisesti. 

Opettajan kokemukset 

Opettajan näkökulmasta Moodleen palautetut koevastaukset olivat johdonmukaisempia ja etenivät loogisemmin. Opiskelijat kirjoittivat pidempiä vastauksia ja vaikuttivat keskittyvän intensiivisemmin koetilanteessa. Opiskelijat saivat parempia tuloksia kuin käsin kirjoitetuissa kokeissa, koska vastaukset olivat laadukkaampia. Etenkin pojat saivat parempia pisteitä sähköisessä kokeessa verrattuna konseptivastauksiin. Heitä helpotti myös se, että koekysymykset olivat erillisellä paperilla. Opiskelijat pysyivät hyvin aiheessa, koska näkivät kysymyksen samanaikaisesti kuin kirjoittivat vastausta koneella. He pystyivät myös piirtämään suunnitelman paperille ja tämän jälkeen kirjoittamaan vastaukset Word- tiedostoon, joka lopulta siirrettiin Moodlen Turnitin- ohjelmaan. Jatkossa olisi hyödyllistä selvittää lukevatko opiskelijat palautteet Moodlen kautta.

Innotiimi: Sähköiset kokeet reaaliaineissa  / Ilse Pajunen (biologia ja maantiede)

Kevään aikana kokeilin yhdellä biologian kurssilla ja kahdella maantieteen kurssilla sähköisiä alustoja töiden palauttamisessa sekä netin käyttöä kokeen yhteydessä. Opiskelijoiden suhtautuminen kokeiluihin oli vaihtelevaa: osa oli heti innoissaan, osa taas olisi halunnut suorittaa kokeet perinteisesti ja palauttaa työt paperiversioina. Yllättävää oli se, että muutamilla opiskelijoilla oli vaikeuksia aivan tietotekniikan hyödyntämisen perustaidoissa kuten esimerkiksi Moodle-alustalla olevien oheismateriaalien avaamisessa ja liikkumisessa eri tiedostojen välillä. Teknisiä vaikeuksia ei juuri esiintynyt, sillä opiskelijat tekivät töitä tai kokeen tietokoneluokassa 2C. Yhdessä kokeessa opiskelijat saivat käyttää joko omaa tablettiaan tai kännykkäänsä.

Tässä kurssikohtaiset kuvaukset  ja kokemukset:

BI1 (Eliömaailma)

Opiskelijat (18) suorittivat osakokeen (Eläinkunnan pääjaksoluokittelu) sähköisenä. Tehtävänanto oli Moodle-alustalla, moodlesta löytyi myös aiheeseen liittyvät kuvat powerpoint-esityksenä. Koetta suorittaessa sai vapaasti käyttää sekä oppikirjaa että nettiä. Vastaukset palautettiin word-tiedostona moodlessa olevaan palautuskansioon. Aikaa oli 60 min. Opettaja valvoi kokeen suorittamista kävelemällä ympäri luokkaa.

Suurin osa opiskelijoista hallitsi käytettävän alustan ja sai suorituksensa palautettua määräajassa. Yllättävää oli se, että vain yksi opiskelija käytti pääasiassa nettiä koetta tehdessään. Muut hyödynsivät oppikirjaa ja omia muistiinpanojaan. Koska kokeessa piti osata taksonomiaa pääjaksotasolla, ei lajin ”nimestä” ollut juurikaan apua. Kahdella opiskelijalla oli suuria vaikeuksia wordin käytössä, tallentamisessa ja vastausten palauttamisessa moodlen palautuskansioon. Opettaja käytännössä neuvoi hiirikädestä kiinni pitäen…

Opettaja kommentoi palautetut työt sanallisesti moodleen. Moodle on tässä suhteessa hidas ja kömpelö, koska palautettu työ avautuu omaan ikkunaansa ja kommentointi tila on omassaan. En onnistunut rajaamaan omalle näytölleni (pienehkö) kahta ikkunaa, niin että olisin jotain nähnytkin…

 

GE4 (Aluetutkimus)

Opiskelijat (15) suorittivat osakokeen (Kartografia) siten, että netti ja omat muistiinpanot saivat olla käytössä, itse koemateriaali oli paperinen (isoja A3-kokoisia karttoja mm.) ja palautus oli myös paperiversio. Koe oli karttojen tulkitsemista ja myös kartta- tai diagrammityyppi piti nimetä (tässä netti/muistiinpanot varmasti auttoivat). Kokeen suorittamiseen oli varattu 75 min (tapahtui siis keskellä kurssia). Kurssi lopputyö (Aletutkimus) palautettiin Moodlessa olevaan Turnitin-alustaan.

Koe, jossa sai käyttää nettiä, jakoi opiskelijat kahteen leiriin. Osa ei hyödyntänyt sitä lainkaan (”Hukkuu vaan selaamaan kaikkea turhaa ja aikaa kuluu” ”Mua alko ahdistaa, kun en tienny, mistä olisi pitänyt katsoa”). Osa kuitenkin piti netin käytön sallimista hyvänä (”tarkistelin pieniä juttuja” ) ja ilmeisesti osasi vieläpä seuloa oleellisen. Kokeen tekijät olivat 2. vuoden opiskelijoita, joten tiedonkeruutaidot olivat varmasti jo paremmat kuin BI1-kurssilaisilla. Kun arvioin kokeet, arvosanat eivät todellakaan olleet kaikki kiitettäviä. Karkea opettajan arvio: Ne, jotka olivat lukeneet etukäteen kokeeseen ja olivat ymmärtäneet asiat, hyötyivät siitä, että muistiinpanoja ja nettiä sai halutessaan käyttää. Ne, jotka olivat tuudittautuneet uskoon, että saavat selata kaikkea ihan vapaasti, eivät juurikaan hyötyneet netin käytöstä, koska koe oli hyvin soveltava.

Saman GE4-kurssin Aluetutkimuksen palauttaminen Turnitiniin tuotti sekä opiskelijoille että opettajalle yllätyksiä. Plagiointiprosenttien pelko sai osan yrittämään palautusta perinteisellä tavalla (Saanko palauttaa paperisena tai sun s-postiin? Ei onnistunut J ). Osalle opiskelijoista oli ilmeisen hämärää, mitä saa ja miten saa lainata eli osa ei tiedä, mikä on plagiointia. Tarkastelin muutamien opiskelijoiden (ne 7-8, jotka palauttivat työn ajoissa) kanssa plagiointiprosentteja tarkemmin yhdessä ja se osoittautui hyvin opettavaiseksi puolin ja toisin. Turnitin on vähän ”tyhmä”: mikäli opiskelija on kuuliaisesti copy+paste –menetelmällä kopioinut kokonaisia nettiosoitteita kuvien ja lähteenään käytämiensä tekstien osalta, niiden esiintyminen lähdeluettelossa nostaa plagiointiprosentteja huimasti.

Aluetutkimus-töiden arviointi Turnitinissa on sujuvaa, koska kommentointi ”vapaaseen kenttään” onnistuu tekstiä samanaikaisesti lukien. En juurikaan käyttänyt ”puhekupla”-korjausmerkintää. Kokeilin myös sanallisen palautteen antamista yhden opiskelijan työtä arvioidessani käyttämällä nauhoittavaa kommentointia. Onnistui.

 

GE3 (Haasteiden maailma)

Kurssiin kuuluu hasardiartikkelien analyysejä 3 (alun perin 5, mutta pudotin määrää, koska 5. jakso oli meillä Koeviikoton jakso -kokeilu). Opiskelijat (21) keräsivät kurssin aikana lehdistä (sähköiset tai paperiset) tai netistä uutisia, jotka kuuluvat kurssin teemaan. Uutiset sitten analysoidaan maantieteen näkökulmasta. Käytimme Moodlen Turnitin-alustaa, joka osalle kurssilaisista oli jo tuttu GE4-kurssilta.

Hyödynsin tässä mahdollisuutta sulkea palautuskansio määräaikaan mennessä, mikä osittain pakotti opiskelijat toimittamaan työnsä arvioitavaksi ajoissa. Jälleen kommentointi Turnitiniin oli sujuvaa ja opiskelijoiden tuotokset olivat ”ihan omia”, itse uutinen (piti liittää mukaan copy+paste-menetelmällä ja piti mainita myös lähde) nosti plagiointiprosenttia, mutta analyysit olivat sitten ihan omia. Osalle kurssilaisista palautusten pakkotahtisuus oli liikaa.

Seuraavassa Merja Salon (äidinkieli ja kirjallisuus, filosofia) kokemuksia

1 Kurssin ryhmätöiden arviointi sähköisesti vertaisarvioinnilla

Toteutus: Laadin Socrative-ohjelmaan monivalinta-arvioinnin pohjan. Valinta A tarkoittaa kymppiä, B ysiä jne. Kunkin arvosanan kuvaus ja kriteerit on kirjoitettu valmiiksi Socrativeen. Kukin opiskelija kirjautuu palveluun omalta koneeltaan tai puhelimeltaan. Taululla annan huoneennumeroni.

  • ONGELMAT JA RATKAISUT:
    • Kriteerit näkyivät vain ensimmäiselle huoneeseen kirjautuvalle. Sen jälkeen näkyvissä olivat vain vaihtoehdot A – E.
      • Kirjoitin numero- ja kirjainparit taululle.
      • Asetin iPadini dokumenttikameraan niin, että ryhmä pystyi  näkemään siitä kunkin arvosanan arviointikriteerit.
    • Monivalintavaihtoehtoja ei kai voi lisätä, eli kaikille numeroille välille 4 – 10 ei löydy kirjainta.
      • Ryhmätyöstä alin arvosana on kuusi.
    • Kaikki eivät pääse sisälle ohjelmaan:
      • Toiset lainaavat laitteitaan, tai opiskelijat käyvät suullisesti ilmaisemassa ehdottamansa arvosanan. Luokassa on muutama koulun kone, joita voi lainata.
    • Kaikkien näkyvissä olevat ajantasaisesti kasvavat pylväsdiagrammit ohjaavat toisten valintoja.
      • Tulos on vain opettajan nähtävissä, eli tykki tai dokumenttikamera pois päältä.
    • Vaikka lopputuloksesta pitäisi saada lähetettyä raportin sähköpostiin exelinä tai muussa muodossa, se ei tunnu onnistuvan. Välillä ohjelma kysyy, lähetetäänkö raportti, välillä ei.
      •  Kävin TOP-keskuksen toisella kurssilla kysymässä raporttiongelmasta. Sitä ei sitten voikaan lähettää näissä pylväskyselyissä. Joka tapauksessa äänestys saatiin hoidettua ja arvosanat annettua tästä kurssin osasta jo kahdellakin eri kurssilla, yhteensä  siis 16 kertaa. Muutaman kerran hapuilun jälkeen homma alkoi toimia.

2 Tiedonrakentamiskilpailu

Toteutus: Tähän vuosia käyttämääni harjoitukseen päätin kokeilla Padlet.com -ohjelmaa. Kyseessä on siis seinä, jolle opiskelijat voivat kirjoittaa omia kommenttejaan. Pohdintaa tehdään ryhmissä, ja ideana oli, että kukin ryhmä kirjoittaa valitsemansa päätelmät omalle kohdalleen seinälle ryhmänsä nimen alle. Yhdessä sitten arvioidaan kunkin ”faktan” onnistumista.

  • ONGELMAT JA RATKAISUT:
    • Ilmeisesti osoitteesta tuli liian hankala. Ainakin vain harvat pääsivät seinälle. Saattaa olla, että kyse oli nettiongelmasta.
    • Kun kaikki kirjoittavat seinälle yhtä aikaa, toiset ehtivät nähdä toisten vastaukset ja ottaa niistä mallia tai peräti kopioida.
    • Lopulta ei tykki suostunut enää yhteistyöhön ja koko sivua ei saatu näkyviin.
      •  Padlet-sivun linkki lähetetään kaikille Wilmassa. Mikäli ryhmien ratkaisut ovat sellaisia, etteivät niitä saisi muut nähdä, laitetaan seinä näkyviin tykillä vasta, kun kaikki ovat vastanneet. Totuttelun jälkeen alkoi toimia jo aika hyvin.

3 Turn it in -ohjelman käyttö

Toteutus: Opiskelijat palauttavat kurssin aikana kotona tehdyt työnsä Moodleen Turn it in –kansioon.

  • ONGELMAT JA RATKAISUT:
    • Ensimmäisellä kerralla tehtävän laatiminen Moodleen osoittautui kovin hankalaksi. Vaikka en mielestäni ollut asettanut mitään kriteeriä osallistujille, löytyi kollegan avustamana asetuksistani tieto ”opiskelija ei saa itse kirjautua kurssille”. Muita vastaavia ongelmia tuli jatkuvasti netistä katsotusta ohjeistuksesta huolimatta. Lukemattomien yritysten jälkeen tehtävien laatiminen alkoi sujua.

 

  • Kaikki opiskelijat eivät lopultakaan päässeet palauttamaan tekstiään.
    • Opiskelija kannattaa istuttaa luokan koneelle näyttämään sisäänkirjautumisensa. Usein syynä näyttää olevan se, ettei opiskelija ole kirjautunut kurssille. Ihan kaikille ei tämäkään käynyt selväksi. Ainakin itselleni jäi vahvasti tunne, että opiskelijat pelkäävät kyseistä ohjelmaa.

 

YHTEENVETONA voin todeta, että aika takkuista on sähköisten menetelmien käytön aloitus ja vie aivan tuhottomasti aikaa. Aina pitää olla varasuunnitelma, sillä mikään ei tunnu onnistuvan ensimmäisellä kerralla. Useiden kertojen jälkeen sähköistäminen alkaa kyllä sujua. Suuri ongelma on myös laitteiden puute; opiskelijat eivät pyynnöistäni huolimatta tuo omia koneitaan kouluun. Vain muutamilla on omat tietokoneet mukana, loput yrittävät hoitaa tehtävän kännykällään. Lyhyisiin teksteihin se käykin; pitkiin ei oikein millään. Luokassani olevat kuusi vanhahkoa miniläppäriä eivät pitkälle riitä.

Suhteellisen positiivisesti syksyllä jatkuviin kokeiluihin suhtautuen