Syväoppimista sähköisesti

Turun Lyseon lukion reaaliaineiden opettajat halusivat olla ensimmäisten joukossa ja kokeilla sähköistä koealustaa, Abittia, joka mahdollisti kokeen tekemisen valvotusti ilman pääsyä avoimeen verkkoon.

Heti, kun järjestelmä saatiin käyttöön, rakennettiin koeluokka 37 opiskelijan sähköistä koetta varten. Useiden testien ja kokeilujen jälkeen saatiin riittävästi tietoa kokeen toteuttamisesta, jonka jälkeen kirjoitettiin tarkat ohjeet kuvineen OneNotella, jotka jaettiin sähköisesti OneDrivessä kaikille opettajille.

Ensimmäiset sähköiset kokeet järjestettiin toukokuun alussa ja ensimmäisen viikon aikana noin 100 opiskelijaa teki erilaisia sähköisiä harjoituksia Abitilla. Seuraavalla viikolla määrä vielä kasvoi. Toukokuun koeviikko mukaan lukien Abitissa tehtiin yli 250 sähköistä koetta.  Osa harjoituksista oli esseemuotoisia reaalikoevastauksia, osa oli monivalintatehtäviä ja osa läksynkyselyyn tarkoitettuja pienimuotoisempia kysymyksiä.

Kokeiden aikana tapahtui myös teknisiä ongelmia: palvelin- ja opiskelijakoneista loppui virta, opiskelijakone meni jumiin, opiskelija sammutti koneensa vahingossa. Näillä sattumilla saatiin kuitenkin arvokasta testausta, nimittäin kaikki palautukset onnistuivat ja koe jatkui normaalisti. Tämä luonnollisesti hälvensi pelkoja niin opettajissa kuin opiskelijoissakin,

Reilusta sadasta tehdystä kokeesta vain 6 suoritusta vioittui kokeiden tallennusvaiheessa siten, että niitä ei koskaan saatu palautettua.

Opiskelijalle Abitti on varsin selkeä ja helppo, mutta opettajan työ vaatii melkoista tarkkuutta ja monityövaiheita.

Jokainen opettaja kuvailee tarkemmin omia kokemuksiaan tässä blogissa.

Merja Salon Abitti-seikkailut

Suhteeni sähköiseen koulumaailmaan on melkoisesti muuttunut Innotiimi-hankkeidemme myötä. Jo viime vuonna  Turun Lyseon lukion opettajaporukka haki pientä rahoitusta sähköiseen opetusmaailmaan tutustumiseksi. Silloin tuli kokeiltua kaikenlaista netin tarjoamaa sähköistä systeemiä. Päällimmäiseksi hankkeistamme jäi itselleni sellainen tunne, että mahdollisuuksia kyllä on, mutta usein hommat menevät pieleen, joten aina olisi oltava varasuunnitelma. Erilaisten ohjelmistojen ja sähköisten oppimisalustojen käyttö tuntui lopulta aika lailla tilkkutäkkimäiseltä lämmittimeltä, joka toimi paremman puutteessa mutta ei antanutkaan ihan sitä, mitä olin toivonut. Kiinnostuneena jäin odottelemaan, mitä YTL tarjoaa vaihtoehdoksi sähköisiä ylioppilaskirjoituksia varten.

Abitti

Lopulta pitkän odotuksen jälkeen saimme Abitin. Alku ei näyttänyt kovinkaan lupaavalta, sillä mahdollisuudet erilaisten kokeiden tekemiseen olivat tuossa vaiheessa kovin rajalliset. Järjestelmää kun kehitettiin ja kehitetään koko ajan. Rohkeasti kuitenkin lähdimme kouluttautumaan tähän uuteen systeemiin. Abitti-webinaarien lisäksi Turun koululaitos ja TOP-keskus tarjosivat Aboabi-koulutuksia ja koulumme oma Innotiimi-porukka teki omia kokeilujaan. Vähitellen alkoi tuntua siltä, että itsekin uskaltaa kokeilla oikeaa sähköistä koetta opiskelijoillamme. Usean tunnin alkuvalmistelujen jälkeen sen sitten toteutinkin. Kaksi koulumme opettajaa Minna Stormi ja Esa Sundbäck olivat onnistuneet ihan omine nokkineen rakentamaan Abitti-järjestelmän ATK-luokkaamme. Sen hankaluus on kolmen eri palvelimen käyttö. Osoittautui, että kaikille palvelimille pitää tehdä muun tikkurumban lisäksi oma koetikku ja koetta ei saa kopioitua Abitista, vaan aina on tehtävä uusi koe ja nimettävä se sitten eri nimellä kuin toiset. Sama ruljanssi on tarpeen sitten, kun opiskelijoiden vastaukset siirretään taas muistitikuille. Tämä prosessi on mielestäni tarpeettoman hankala.

 

Kokeen laatiminen on ihan helppoa. Ohjelma kehittyy koko ajan, ja nyt kuulemma monivalintatehtävätkin ovat jo mahdollisia. Niitä en ole vielä ehtinyt kokeilla. Kuvaa ja tekstiä kokeeseen pystyy jo liittämään. Kovasti toivoisin langattomia järjestelmiä luokkiin. Tämänhetkinen piuha- ja muistitikkusirkus on mielestäni liian vaativa. Ajatus siitä, että opiskelijat tuovat mukanaan omat tietokoneensa, tuntuu kaukaiselta. Samoin se, että kaikki onnistuisivat boottaamaan itse omat koneensa, tuntuu lähes utopistiselta. Mutta saapa nähdä. Kokeiden korjaaminen ja kommentointi taas käyvät ihan vaivattomasti. Aika monta kertaa tosin opiskelijoiden vastausten tallentumisessa on kollegoillani ollut ongelmia, eli se puoli tarvitsee vielä varmuutta. Kokonaisuudessaan suhtaudun koko Abittiin nyt jo ihan myönteisellä mielellä.

Historian sähköiset harjoitukset – Minna Stormi

Teetin ensimmäisen Abitti-harjoituksen siten, että tehtävän aineisto oli paperisena, mutta siihen vastattiin sähköisesti. Tilanne oli opiskelijoista jännittävä. Teetin harjoituksesta kyselyn, johon vastasi vain vajaa puolet ryhmästä (10 opiskelijaa). Kyselyn perusteella  osa halusi tehdä myös varsinaisen kurssikokeen Abitilla.

Vain yksi opiskelija oli sitä mieltä, että kokeen tekeminen oli teknisesti vaikeaa ja muutenkin hankalaa. Myös suulliset kyselyt ovat osoittaneet, että Abitti-järjestelmä on opiskelijalle varsin helppo. Epävarmuutta aiheuttivat ylipäätänsä tietokoneella työskentely ja sen mahdolliset epävarmuudet sekä tottuminen käsinkirjoitettuun vastaukseen, jolloin vastauksen pituuden arviointi on helpompaa. Huonona puolena esitettiin myös näppäimistön naputuksen ääni, jonka estämiseksi sai jatkossa käyttää koulun korvakuulokkeita.

Hyvinä puolina esitettiin tekstin tuottamisen ja lukemisen helppous sekä vastauksen muokkaus. Useimmat saivat myös mielestään enemmän tekstiä kuin käsin kirjoitettuna. Tosin osa oli sitä mieltä, että pituuden arviointi sanamäärien avulla oli vaikeaa ja siksi kirjoitti varmuuden vuoksi vielä pidemmän vastauksen.

Opiskelijoiden antaman kouluarvosanan keskiarvo oli 8½ – varsin hyvä siis.

Tehtyäni lähes 20 testikoetta ja varsinaisia harjoituksia, olen oppinut käyttämään järjestelmää ja korjaaminenkin on sujunut nopeasti, kun kaikkia kielivirheitä ei tarvitse merkitä. Silti kokeen tekeminen aina uudelleen esim. kolmena eri varsiona (kolmelle eri palvelinkoneelle) on aikaavievää.

Silti koen, että korjaaminen on sähköisesti helpompaa ja miellyttävämpää itsellenikin ja lisäksi onnistuneiden harjoituksien (läksynkyselyt ja harjoitusesseet) pohjalta toteutin tänään sähköisen kurssikokeen 21 opiskelijalle.

Uskonnon sähköiset kokeet – Leena Nila

Kokeen tekeminen ”oma abittiin”  oli helppo. Kokeen lataaminen muistikulle oli jo haasteellisempi tehtävä. Ohjeita ja neuvoja sain TVT-tukihenkilöltä. Tein vain yhden kokeen, joten jatkossa tarvitsen kylläkin lisää harjoittelua, jotta sisäistän asian. Koetehtävät olivat  essee kysymyksiä, joihin oppilaat vastasivat kirjoittaen. Abittiin voi myös tehdä monivalinta kysymyksiä, niitä voisi sitten kokeilla seuraavalla kerralla. Mietin vastauksia lukiessani, että kuinka pitkiä vastauksia voi kirjoittaa vastaamiseen varattuun tilaan? Kommentti mahdollisuus on hyvä asia, tietenkin kommenttien pituutta pitää miettiä, varsinkin jos ole luettavana 35 koetta, niin aikaa kuluu. Kun lukee oppilaiden ”perinteisiä” konseptivastauksia, niin alleviivausten ja erilaisten merkintöjen avulla voi osoittaa vastauksen hyviä ja huonoja kohtia.
Hyvä asia abitissa, että kokeenpalautus ja arvosana menevät oppilaan sähköpostiin.
Abitti koulutuksessa opetettiin kuvan lisääminen kysymyksiin. Tämän voin sitten tehdä ensi kerralla.
Viime vuonna tein kokeita/ tehtäviä Villeen ( Turun Yliopiston kehittämä ). Villessä oppilailla oli mahdollisuus käyttää nettiä mutta abitissa ei.

Terveystiedon sähköiset abitti-kokeet – Eva-Greta Snäll

Innotiimi- hankkeen myötä sähköisten abitti-kokeiden laatiminen, koetilanteen pitäminen ja kokeiden korjaaminen on tullut luontevaksi osaksi opetusta ja koeviikkoa. Ykköset tekevät tällä hetkellä kaikki terveystiedon kurssikokeet sähköisesti. Abitti- ohjelmaan on tullut myös uusia toimintoja, joita aion kokeilla jatkossa.

Opiskelijoiden kokemuksia abitti – kokeesta

 

Tein ensimmäiset sähköiset abitti – kokeet toukokuussa. Oli jännittävää opetella uudenlaista ohjelmaa. Opiskelijat olisivat aluksi halunneet tehdä kokeen perinteisesti, mutta sähköisen kokeen jälkeen ääni kellossa oli toinen. Opiskelijoille tilanne oli aivan uudenlainen ja tunnelma oli odottavainen. Koetilanteet sujuivat ongelmitta ja opiskelijat saivat varmuuden tunteen sähköisen kokeen onnistumisesta. Opiskelijat olivat tyytyväisiä sähköiseen kokeeseen, koska vastauksen muokkaaminen oli helpompaa ja nopeampaa. Vastauksista tuli myös pidempiä. Etenkin poikien vastaukset olivat pidempiä kuin tavallisella konseptilla kirjoitettuina. Opiskelijat kokivat, että on helpompi tehdä suunnitelma käsin suttupaperille ja tämän jälkeen kirjoittaa vastaukset koneella. Opiskelijat kokivat myös, että tekstiruudun suurentaminen helpottaa vastaamista, koska silloin näkee kerralla kirjoittamansa tekstin. Yksittäisillä opiskelijoilla haasteena oli koneella kirjottamisen hitaus.  Suurimmalla osalla koneella kirjoittaminen kuitenkin nopeutti ja helpotti vastaamista. Myös erityistä tukea vaativat opiskelijat hyötyivät sähköisestä kokeesta. Opettajan näkökulmasta esseevastaukset olivat rakenteellisesti aikaisempaa parempia ja tekstit kulkivat johdonmukaisemmin tekstin muokkausmahdollisuuden ansiosta.

abitti kuva 1

Sähköisen abitti-kokeen vastausten tallentaminen

Ensimmäisellä koekerralla kävi niin, että sain kolmelta tikulta vain yhdet koevastaukset avatuksi. Aluksi luulin, etten osannut käyttää ohjelmaa. Luin ohjeet uudelleen ja uudelleen, tarkastelin tiedostoja, latasin niitä uudelleen ja tutkailin tilannetta kummastuneena. Soitin YTL:n abitti-tukeen ja selvisi, että koevastaustiedostot olivat tallentuneet samalla nimellä. Onneksi asia järjestyi parhain päin ja muutaman päivän päästä sain avattua tiedostot abitti- ohjelmassa. Tästä viisastuneena nimesin kaikki kolme koetikkua eri nimillä ja koetiedostot eri nimillä. Luokkaan mahtuu n. 35 opiskelijaa samanaikaisesti, joten siksi tarvitaan myös kolme eri palvelinkoetta ja kolme samanlaista koetta eri tikuilla eri nimillä. Kollegat hyötyivät myös tästä tiedosta. Kokemusten jakaminen kollegoiden kanssa olikin alkutaipaleella erittäin arvokasta.

abitti tikut

Tiedostojen tallentaminen kokeen jälkeen on edelleen hieman jännittävää. Varmistan joka kokeen jälkeen huolellisesti, että kaikkien opiskelijoiden koevastaukset ovat tallentuneet tikulle ja tämän jälkeen siirrän ne välittömästi abitti- ohjelmaan koeluokassa. On myös tärkeää varmistaa, että edellisen kokeen pitänyt opettaja on ottanut koevastaukset talteen ennen kuin aloitat uuden kokeen koeluokassa. Palvelinkoe käsittelee vain yhden kokeen kerrallaan.

 

 

 

Sähköisen abitti- kokeen arviointi ja palaute opiskelijoille

Oikeastaan on aika kätevää, että kaikki vastaukset löytyvät sähköisesti ja kokeita voi korjata missä vain ja milloin vain tietokoneen äärellä. Opettajan näkökulmasta kokeiden korjaaminen nopeutuu, koska käsialan kiekuroiden tulkintaan ei kulu aikaa. Esseisiin on mahdollista kirjoittaa kokoava palaute tehtävän loppuun. Toisinaan lisään myös tarkennuksia alleviivauksilla tekstiin. Kieliasun korjaamiseen kuluu hieman enemmän aikaa kuin konseptille käsin korjatessa. Olisi mukavaa, jos kurssikokeissa voisi antaa myös puolikkaita numeroita, plussia sekä miinuksia.

 

Koevastausten lähettäminen opiskelijoiden sähköpostiin sujuu hetkessä, kunhan opiskelijat ovat kirjoittaneet sähköpostiosoitteensa oikein kokeen päättyessä. Kerran kävi niin, että eräs opiskelija oli vahingossa kirjannut osoitteeseensa perään kaksi pistettä. Itse en tietenkään tiennyt aluksi, mistä ongelma johtui. Tilanne vaati puhelinsoiton YTL:n abitti-palveluun. Asia ratkesi onneksi hyvin ja kaikkien opiskelijoiden koevastaukset lähtivät perille oikeisiin osoitteisiin. Olisi mukavaa, jos ohjelmaan saisi myös toiminnon, jonka kautta voisi seurata, että kaikki opiskelijat ovat varmasti lukeneet palautteet vastauksistaan.

 

Sähköistä tulevaisuutta kohti

 

Seuraavaksi haluaisin päästä kokeilemaan Netti-Niiloa ja tekemään kokeita langattomasti luokassa. Tavoitteena on myös suunnitella uusia ja monipuolisia sähköisiä koetehtäviä. Olisi myös hienoa, jos aineenopettajat laatisivat ja jakaisivat keskenään sähköisiä koetehtäviä ja pisteytysmalleja.