Alma

 

1 ) ENSIASKELEET

Tavoitteeni lopputyölleni oli alusta asti selkeä: halusin pitkän ja yksityiskohtaisen projektin, jonka tärkein päämäärä oli öljyvärien käytön ja ihmisen kasvojen maalaamisen opettelu. Kärsivällisyyttä vaativat öljyvärit sekä ihmishahmon piirtäminen olivat molemmat heikkouksiani, joissa halusin kehittyä. Halusin oppia maalaamaan kasvot niin, että se on realistinen – sekä varjostuksillaan, että mittasuhteillaan. Tavoitteeni yhdistyivät loistavasti öljyväreillä tehdyn muotokuvan maalaamisen muotoon.  

 Itse idean lisäksi tärkeää minulle oli tiukan värimaailman valitseminen: miten voin tehdä monipuolisen ja realistisen maalauksen vain paria sävyä sekoittamalla? Öljyvärit olivat tässäkin tapauksessa loistava valinta, sillä niillä pääsee sekoittamaan ja tutkimaan sävyjen yhdistelyä. Syksyisen värimaailman käyttöä muotokuvassa inspiroi mm. kaikkien muotokuvien äiti, Mona Lisa. Itse maalaukseen en inspiroitunut taiteilijan kautta. Alussa kuitenkin käytin mittasuhteiden tekemisessä apuna yksinkertaista hahmokuvaa. 

 

2 ) TYÖN ETENEMINEN 

Pitkä työprosessini oli mutkikas ja hidas. Aluksi ongelmia tuotti itselleni uudet välineet, öljyvärit. Totuttuani niiden hallintaan aloin muotoilemaan hahmoni ääriviivoja hennosti lyijykynää käyttäen. Vaikka tämä työvaihe oli suhteellisen nopea, se oli erittäin tärkeä. Suuntaviivat olivat tärkeässä roolissa realististen mittasuhteiden saavuttamisessa. Pienetkin eriäväiset päätökset tässä vaiheessa näkyisivät suurena erona lopputuloksissa.  

   Alkaessani maalaamaan aloitin silmistä ja jatkoin matkaa pikkuhiljaa kasvoja pitkin. Haasteelliseksi koin nenän varjostamisessa, missä kuitenkin onnistuin loppujen lopuksi aika hyvin. Käyttäessäni öljyvärien sävyjen sekoituksia pyrin keskittämään hahmokuvan huomion silmiin ja huuliin. Muutoin realistisessa hahmokuvassa jopa sarjakuvamaiset huulet toivat mukavaa maustetta tasaiseen sävymaailmaan.  

 Taustan maalasin ensimmäisenä mustaksi, jotta metsäpalon savu näkyisi kunnolla. Sitten käytin normaalin sävymaailmani lisäksi rohkeasti punaista ja oranssia. Lopuksi taustalle laitoin pienellä sienellä mustaa vahvaksi savuksi maalauksen oikeaan reunaan ja yläosaan.  

 Radikaalein plot.twist oli kuitenkin taulun alareunan ”sahaaminen”. Istuin perheeni kanssa olohuoneessa maalaus kädessäni, ja harmittelin vanhemmilleni, että siitä puuttuu jotain. Jokin kolmiulotteisuus, terävästi herättävä ja kosketeltava yksityiskohta. Sanaakaan sanomatta hain kuistilta vasaran, ruuvimeisselin sekä minisahan, ja marssin ulos tietämättäni yhtään, mitä olin tekemässä. Jokin inspiraatiopilke vain tuli, joten tottelin. Alareuna on lopullisessa muodossaan mielestäni kuitenkin persoonallinen ja muistiin painuva, joka antaa juuri sitä kaivattua kolmiulotteisuutta maalaukseeni. 

Välineinä käytin paljon erikokoisia siveltimiä, pesusienen paloja sekä silmissä jopa nuppineulaa. 

 

3 ) VALMIS TYÖ/LOPPUTULOS 
Monien tuntien, mokien ja onnistumisten jälkeen työni on viimein valmis. Se ei ole täydellinen, mutta opin erittäin paljon öljyvärien käytöstä ja hahmokuvan teosta. Suurimmalle koitokselle joutui kuitenkin voimakas perfektionismini 😀  

 Ensimmäisinä muuttaisin silmien valkoisten osien voimakkuutta. Vaikka sekoitin valkoisen mukaan mm. sinistä, värisekoitus loistaa lopullisessa työssäni silti mielestäni hiukan liikaa. Sen lisäksi huulten mustia viivoja ohentaisin reilusti. Vuorten valoisat kohdat ja puun yksityiskohdat voisivat myös olla paljon parempia.  

 Huolimatta kaikesta, olen tyytyväinen alkuperäiseen päätökseeni juuri tämän lopputyöidean toteuttamisesta. Se oli juuri sopivan ärsyttävä pala purtavaksi, ja opin hurjan paljon myös omasta taiteilutyylistäni! Alkuperäistä ideaani se toteuttaa yllättävän hyvin, tosin taakse päätynyt vuoristo ei ollut suunniteltua. Siinä I went with the flow