Sähköiset kokeet

Mitä oppilaat ajattelevat sähköisistä kokeista? Tässä tunnelmia Nummenpakan Aurajoen yksiköstä:

Askelia digiviidakossa

Digitalisaatio on sana, johon törmäämme nyt kaikilla elämänaloilla, myös koulutuksessa. Teknologian lisääntyminen arjessa herättää tunteita laidasta laitaan. Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin tehtävät juuri jättänyt Kaisa Vähähyyppä totesi blogikirjoituksessaan  digitalisaatiosta viisaasti: ”Siitä ei tarvitse innostua eikä sitä tarvitse inhota. Se on olemassa ja ympärillämme joka tapauksessa”. Koulun tehtävänä on valmistaa lapsia ja nuoria vallitsevaan – ja tulevaan – yhteiskuntaan sen monet eri vivahteet huomioiden. Kaikki ei ole digiä, mutta digiä on vähän kaikessa. Eikä vähiten opetussuunnitelmassa.

Parhaillaan tieto- ja viestintäteknologian (TVT) rooli peruskoulun arjessa on kasvamassa nk. päätelaiteprojektin edetessä. Tätä kirjoitettaessa Turun neljäsluokkalaiset ovat saaneet iPadinsä ja seiskaluokkalaisistakin jo suurin osa kannettavan tietokoneensa. Oppilaalle luovutettu laite on kuitenkin vasta alkusysäys, muutoksen mahdollistaja. Oleellisinta on, mitä luokissa tapahtuu nyt, kun teknologian hyödyntäminen on mahdollista milloin tahansa, joustavasti muiden työtapojen lomassa. Emme ole enää sidottuja 45-minuuttisten ”tietokonetuntien” ja ”kirjatuntien” vuorotteluun.

Tässäkin asiassa avainasemassa on opettaja. Tarvitaan opettajan tietoista ohjausta ja työtapojen harkittua valintaa, jotta teknologia asettuu sille sopivaan rooliin oppimisen välineenä ja nykyaikaisena tietotyökaluna. Ilman opettajan aktiivista panosta teknologia jää hyödyntämättä tai sen pedagoginen anti olemattomaksi.

Vaikka laitteiden levitys on jo hyvässä vauhdissa, matkamme on vasta alussa. Tavoitteenamme on se, että iPadeistä ja kannettavista tietokoneista tulee luonteva osa oppimisen välineistöä, mutta tähän tavoitteeseen ei päästä hetkessä. Tärkeintä nyt on, että emme jää paikallemme, vaan kaikki yhdessä liikumme eteenpäin – omista lähtökohdistamme, omaa vauhtiamme. Ei ole välttämätöntä loikkia, kunhan jokainen ottaa sopivan mittaisen askeleen toisensa perään kohti tavoitetta. Myös pienet harha-askeleet kuuluvat asiaan. Maaliin ei ole yhtä oikeaa reittiä.

Tieto- ja viestintäteknologian soveltamisen eri asteita on kuvannut havainnollisesti Ruben R. Puentedura, jonka SAMR-malli havainnollistaa neljä eri tasoa, jolla teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa. Ensimmäisellä tasolla (Substitution) aikaisemmin esim. paperilla ja kynällä tehty oppimistehtävä on siirretty sellaisenaan sähköiseen muotoon. Viimeisellä tasolla (Redefinition) teknologiaa käytetään oppimistehtäviin kokonaan uusilla tavoilla, jotka eivät olisi mahdollisia ilman teknologiaa. Mitä korkeammalle tasolle päästään, sitä suurempi tutkimusten mukaan on teknologian vaikutus oppimiseen.

Puenteduran mallissa ei kuitenkaan ole tarkoitus loikata suoraan huipulle, vaan niin opettaja kuin oppilaskin etenevät oppimisessaan askelmalta toiselle. Lähde sinäkin liikkeelle portaalta, jonka koet sinulle sopivimmaksi ja jalansijan tuntuessa varmemmalta, kurottele kohti seuraavia askelmia.  Et ole tällä tutkimusmatkalla yksin. Oman koulusi opekollegoiden ja esimiehen lisäksi mm. TOP-keskus, tutoropettajat ja TVT-vastaavat ovat apunasi, kun tarvitset tukea, koulutusta tai neuvoja.


Kuva: TOP-keskuksen tiedote 1986

Kirjoittanut: Jouni Paakkinen, TOP-keskus

Esittelyssä TOP-tutorit

Kaikki turkulaiset 4-. ja 7.-luokkalaiset saavat tänä syksynä käyttöönsä päätelaitteet. Tuntuuko sen tuoma pedagoginen haaste luissa ja ytimissä? Haluaisitko tukea ideointiin, tai jonkun jakamaan oppituntiasi samanaikaisopetuksen tyyliin – vai haluatteko kenties koulussa isommallekin porukalle täsmätsemppikoulutuksen? Oman koulun tutoreiden lisäksi voit ottaa yhteyttä TOP-tutoreihin – varaamalla heidät suoraan Outlook-kalenterista! Kurkkaa tästä videosta, keitä he ovat ja miten yhteydenotto käytännössä luonnistuu.