Viivenäyttö liikunnanopetuksessa

Olen työskennellyt reilut kymmenen vuotta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa ja kohdannut toisinaan liikuntatunneilla haasteita eri lajeihin sisältyvien tekniikoiden harjoittamisessa. Oppilailla voi esimerkiksi olla haasteita avaruudellisessa hahmottamisessa, mikä liikuntatunneilla ilmenee erittäin voimakkaasti pyörivissä liikesuorituksissa (kuperkeikka, kärrynpyörä, kieppi jne). Oppilas ei ikään kuin hahmota oman kehonsa asentoa liikesuorituksen aikana ja sanallisin ohjein suorituksen korjaaminen saattaa olla oppilaalle liian abstraktia.

Lähdin kokeilemaan viivenäytön tarjoamia mahdollisuuksia hyvin matalalla kynnyksellä tarkoituksena harjoitella koripallon hyppyheiton tekniikkaa. Ensin kerroin oppilaille mitä on tarkoitus harjoitella ja miksi. Näytin oppilaille mallisuorituksen muutamia kertoja ja pyysin heitä kiinnittämään erityistä huomiota jalkojen ja käsien asentoon.

Tämän jälkeen oppilasryhmä (7 oppilasta) asettui jonoon ja ryhtyivät kukin vuorollaan tekemään omaa suoritusta mahdollisimman tarkasti kiinnittäen huomiota heiton osa-alueisiin. Asetin viivenäytön viiveeksi 8 sekuntia, mikä oli tässä tapauksessa sopivanmittainen viive. Mitä pidempiaikaisesta suorituksesta on kyse, sen pidemmäksi viive kannattaa asettaa. Sopiva viive, löytyy vain kokeilemalla.

Alkuun oppilaat tekivät heittoharjoituksen ja heiton jälkeen juoksivat ipadin luokse katsomaan miltä oma suoritus näytti. Samalla koitin antaa vinkkejä, miten heitto suuntautuisi paremmin kohti koria ja kuinka heittoon saisi enemmän voimaa. Suoritus vilahti varsin nopeasti ruudulla ja teknisiin parannusehdotuksiin ei ollut mahdollista kiinnittää kovinkaan suurta huomiota. Vasta kun asetin viivenäytölle hidastusvideoinnin (slow motion) päälle, oli myös heittosuorituksen osa-alueiden korjaaminen mahdollista.

Nyt oppilas näki oman heittonsa hidastettuna ja hidastusta katsottaessa minulla oli paremmin aikaa kertoa oppilaalle mihin yksityiskohtiin tulisi seuraavassa heitossa kiinnittää huomiota. Pikkuhiljaa liikesuoritukset paranivat ja oppilaat korjasivat heittoasentoaan saadun palautteen mukaisesti. He myös itse huomasivat viivenäytöltä millä tavalla suoritus kehittyi parempaan suuntaan ja mihin asioihin tulisi vielä kiinnittää huomiota.

Koska kyseessä on kuvaustilanne, jossa oppilaan suoritusta tarkastellaan hidastettuna, niin tilanne saattaa joillekin oppilaille olla vaivaannuttava. Opettajan onkin tärkeä antaa ensisijaisesti positiivista palautetta siitä, missä osa-alueessa oppilas onnistui, ei niinkään mitä pitäisi parantaa. Vasta kun oppilaat tottuvat viivenäytön käyttöön, voi opettaja antaa onnistumisten lisäksi palautetta asioista joihin voisi kiinnittää huomiota; ”Jalkasi ovat todella hyvin koukistuneet ja saat tätä kautta heittoosi riittävästi voimaa. Heiton loppuvaiheessa voisit vielä kiinnittää huomiota, että kätesi ojentuvat kokonaan suoriksi”.

Hidastettua viivenäyttöä voi hyödyntää minkä tahansa liikuntasuorituksen tekniikan harjoitteluun. Haasteena on oppilaan motivaation ylläpitäminen, sillä saman suorituksen toistaminen ei ole pidemmän päälle kovin innostavaa. Näkisinkin viivenäytön suurimmat hyödyt telinevoimistelun yhteydessä. Oppilaan avaruudellista hahmottamista voidaan helpottaa viivenäytön avulla pienellä vaivalla ja se, että oppilas näkee oman suorituksensa välittömästi, hidastettuna opettajan suullisen palautteen kera, saattaa auttaa oppilasta muuttamaan suoritustekniikkaa toivottuun suuntaan hyvinkin nopeasti.

Ville Suntioinen