Oppilaiden henkilökohtaiset laitteet matematiikassa

Kuluneen lukuvuoden aikana 7. luokkien oppilaat ovat saaneet käyttöönsä henkilökohtaisen päätelaitteen. Laite on mahdollistanut monenlaisia kokeiluja matematiikan tunneilla. Sain kustantajalta kaikille noin 80 oppilaalleni käyttöön digikirjat ja niitä kokeilimme heti laitteiden saavuttua. Laitoin oppilaat myös Turun yliopiston ViLLE-järjestelmään (https://ville.utu.fi/) suorittamaan valmista opintopolkua. Digikirjojen ja ViLLE:n käyttö jäi pitkälti kuitenkin vajaan kuukauden kokeiluun, kun oppilaiden menestyminen kokeessa oli keskimääräistä heikompaa. Paikkailimme tätä kokeilua pelkällä vihkotyöskentelyllä kokeen jälkeen ja uusintakoe meni huomattavasti paremmin kuin ensimmäinen koe. Murtolukujen kanssa emme digikirjoja käyttäneet ollenkaan ja kokeilimme pitää tehdyistä tehtävistä kirjaa Teamsin Luokan muistikirjaan jaettuun taulukkoon. Kokeilu tuntui vaikuttavan oppilaiden tehtävien tekemisen määrään positiivisesti ja he myös menestyivät kokeessa ensimmäistä koetta paremmin.

Koodaamisen alkeita ja oppimispeli Scratchillä

Syksyllä tutustuimme koodaamisen peruskäsitteisiin Scratchillä. Aluksi opettajajohtoisesti piirrettiin neliö ja käytiin läpi koodaamisen peruskäsitteitä. Tämän jälkeen piirrettiin yhdessä toinen neliö, jonka sivun pituus oli kolmasosa alkuperäisen neliön sivun pituudesta. Tästä päästiin pohdintaan miten sivun pituuden lyheneminen kolmasosaan vaikuttaa neliön pinta-alaan. Murtolukujen kertolaskuun (1/3 kertaa 1/3) tämä neliökuvio liittyi tietenkin myös, kun lopullisella kuviolla perusteltiin tulon olevan 1/9. Yhteisen osuuden jälkeen oppilaat piirtelivät itsenäisesti erilaisia tasokuvioita. Syksyllä oppilaat tekivät myös valmiiksi Piskelillä (https://www.piskelapp.com/) omat murtolukuihin liittyneet pelihahmonsa vasta keväällä koodattuun oppimispeliin. Pelihahmot palautettiin Teamsin Tehtävät-osioon. Oppimispelin aiheena oli matematiikassa samanaikaisesti käsiteltävänä olleet yhtälöt ja sen koodaamiseen käytettiin keväällä yhden viikon oppitunnit. Pelit jaettiin muiden ryhmän oppilaiden pelattaviksi Scratchin (https://scratch.mit.edu/ ) Studion ja Teamsin avulla. Pidin keväällä koodauskerhoa Micro:bittien avulla alakoululaisille ja sieltä muotoutui malli koodaamisen yhdistämiseen kokonaislukujen laskutoimituksiin. Tulen käyttämään tätä mallia jatkossa 7. luokkalaisten kanssa myös matematiikan tunneilla. Loimme kerholaisten pari muuttujaa, joiden arvo määräytyi ensin Micro:bitin A- ja B- painikkeiden painamisen lukumääräst ja A+B:tä painamalla yhtä aikaa taas muodostui näiden muuttujien tulo. Muutimme seuraavaksi koodia niin, että A:n ja B:n arvoksi tuli satunnaisluku välillä 0-10. Näin kerholainen pystyi samalla testaamaan kertotauluosaamistaan Micro:bitin avulla. Jatkoimme eri laskutoimituksilla päätyen lopulta myös negatiivisten kokonaislukujen laskutoimituksiin.

MS PowerPoint ja Paint osana avaruudellista hahmottamista

Koulumme käytössä olevassa matematiikan oppikirjan geometrian osuudessa on pitkälti vain erilaisia peruskäsitteitä lueteltuna ja tästä syystä keräsinkin oppikirjat kokonaan pois oppilailta ennen geometrian aloittamista. Olemme ryhtyneet tekemään itse näitä käsitteitä erilaisilla välineillä laitteilla sekä tutkimalla konkreettisesti esimerkiksi erilaisia avaruuskappaleita. Ensimmäisenä avasimme MS PowerPointin ja valmiita muotoja käyttäen piirsimme kuution tasoon levitettynä puolisuunnikkaan muotoisine liimapintoineen. Lisäsimme kuution tahkoihin nopan silmäluvut erilaisina tasokuvioina (esimerkiksi ympyröinä) tai numeroina. Tämän jälkeen kaikki oppilaat saivat kuusi muovista tahkoa sekä haasteeksi muodostaa niillä kaikki 11 erilaista tasokuviota, joista voidaan muodostaa kuutio. Tätä varten oppilaat kopioivat verkosta ruudukon, johon Täyttö-työkalulla muodostettiin nuo samat tasokuviot. Lopuksi kuviot koottiin älytaululle. Tämän jälkeen tutustuttiin vielä muihin erilaisiin avaruuskappaleisiin konkreettisilla välineillä sekä valmiilla GeoGebra-appleteilla.

GeoGebralla pistekuvioita ja geometrian perusteita

Aloitimme GeoGebraan (https://www.geogebra.org/) tutustumisen piirtämällä pisteen, janan, suoran ja puolisuoran. Kahdesta puolisuorasta saimme kulman ja pääsimme näin erilaisiin kulmiin. Oppilaat saivat mm. haasteeksi piirtää numerot 0-9 niin, että nollassa ei ole ollenkaan koveria kulmia, ykkösessä on yksi, kakkosessa kaksi jne. Näihin piirroksiin piti myös piirtää nämä kulmat Kulma-työkalulla. Koordinaatistoon tutustuttiin piirtämällä GeoGebralla pistekuvio opettajan antamilla koordinaateilla sekä pelaamalla Scratchillä toteutettua oppimispeliä. Oppilaat tekivät myös omat pistekuvionsa ja siihen ohjeen toisille oppilaille. Toisaalta tutkittiin Scratchillä toteutetun oppimispelin koodia ja liikuteltiin omaa pelihahmoa Scratchin koordinaatistossa. Tämän jälkeen muodostettiin oman etunimen ensimmäinen kirjan koordinaatiston ensimmäiseen neljännekseen. Peilaustyökalulla peilattiin kirjain muihin neljänneksiin x- ja y-akselin suhteen sekä origon suhteen. Geometriaan muodostui kevään aikana myös muita toimivia malleja, jotka tullaan julkaisemaan ehkäpä myöhemmin jollain tähän sopivalla foorumilla.

Maarit Savolainen