O365-palveluiden hyödyntäminen ympäristöopin monimediaisessa opetuksessa

Halusin hyödyntää jotakin sähköistä oppimisalustaa opetuksessani, koska nyt henkilökohtaisten laitteiden myötä siihen on ensimmäistä kertaa kunnon mahdollisuus. Aloitin käyttämään sähköistä oppimisalustaa ensin ympäristötiedossa. Ympäristötiedossa tehdään paljon tutkimuksia ryhmissä ja siihen on olemassa paljon mielenkiintoisia linkkejä oppilaille jaettavaksi. Jotta oppilaille on helppo jakaa tehtäviä, linkkejä ja esimerkiksi dokumentteja tarvitaan jokin sähköinen oppimisalusta. Lisäksi tehtävien tarkastaminen ja palauttaminen sujuvat samaa kautta. Oppilaan kannalta sähköinen oppimisalusta on erinomainen apuväline, sillä siellä oppilaan muistiinpanot, tutkimukset ja muut työt pysyvät järjestyksessä ja tallentuvat automaattisesti pilvipalveluun. Sähköisessä oppimisalustassa oppilaan on mahdollisuus tehdä muistiinpanoista monimediaisia esityksiä ja hyödyntää monipuolisesti oppimiaan tvt-taitoja. Opettaja pääsee monistusrumbasta ja metsät pelastuvat  Sähköisestä oppimisalustasta on myös se etu opettajalle, että kaikki oppilaiden työt ovat yhdessä paikassa ja näin arviointi helpottuu huomattavasti. Myös kokeiden teettäminen ja korjaaminen helpottuu, sillä opettajan on helppo tehdä, jakaa ja palauttaa sähköisiä testejä ja kokeita.

Sähköisiä oppimisalustoja koulukäyttöön on tarjolla valtava määrä; Pedanet, Moodle, Showbie, Seesaw, Googlen Classroom ja O365-alusta vain muutamia mainitakseni. Turun kaupunki on hankkinut kaikille työntekijöilleen ja oppilaille oikeudet Microsoftin Office 365 (O365)sähköisiin palveluihin. O365 tuoteperheeseen kuuluu noin 25 eri ohjelmaa. Johtuen tuoteperheen koosta sillä voi tehdä melkein mitä tahansa, mutta kääntöpuolena se vaatii jonkin verran tutustumista, eikä ole aina kaikista loogisin. Halusin kuitenkin ottaa haasteen vastaan ja lähteä toteuttamaan opetustani O365-palveluiden avulla. Yksi eduista suhteessa muihin alustoihin on se että kaikilla Turun kaupungin oppilailla on valmiina tunnukset ko. palveluun jo ensimmäisestä luokasta lähtien ja ne ovat samat kuin Wilman ja sähköpostin tunnukset. O365 käytetyimmät ohjelmat (Word, Powerpoint, OneNote ja Onedrive) ovat myös suurimmalle osalle opettajista tuttuja. Niistä myös järjestetään usein koulutuksia Top-keskuksessa ja sieltä on mahdollista saada tukea ohjelmien käyttöön. Lisäksi alustan tietoturva ja tietosuoja asiat ovat kunnossa. Muiden ohjelmistojen tapaan O365 ohjelmat toimivat kaikilla laitteilla (älypuhelin, tabletti ja tietokone). Oppilaan on mahdollista ladata kaikkiin laitteisiinsa kyseiset ohjelmat. Jos esimerkiksi iPad unohtuu kotiin tai kouluun, voi oppilas jatkaa työskentelyään tietokoneella tai vaikka puhelimellaan.

O365-alustan käyttö ympäristötiedossa alkoi niin että loin luokan muistikirjan nimeltä ”ympäristötieto” ja lisäsin luokkani oppilaat siihen. Ennen tätä olimme jo luokan kanssa harjoitelleet OneNoten ja muiden yleisimpien appsien käyttöä ja pädien peruskäyttö oli oppilaillani halussa. Olimme myös jo kirjautuneena O365-palveluihin henkilökohtaisilla laitteilla. Lisäksi olimme harjoitelleet CC-searchin käyttöä, jonka avulla oppilaat löytävät kuvia, joita saa luvallisesti käyttää ja muokata.

Luokan muistikirja

O365-palveluista selvästi eniten käytän OneNoten luokan muistikirjaa. Luokan muistikirja koostuu kolmesta pääosiosta; sisältökirjasto, yhteistyötila ja oppilaan oma muistikirja. Sisältökirjastossa opettaja jakaa materiaaleja oppilaiden käyttöön. Oppilaat voivat lukea ja kopioida siitä materiaaleja, mutta eivät voi tehdä niihin muutoksia. Yhteistyötila on kaikkien luokan oppilaiden yhteinen muistikirja, jossa on helppo jakaa sisältöjä ja muokata niitä yhdessä. Yhteistyötila on loistava ryhmätöissä ja tutkimusten teossa. Oppilaan oma muistikirja on yksityinen muistikirja, jonka opettaja ja kukin oppilas jakavat. Opettajat voivat käyttää kaikkia muistikirjoja, mutta opiskelijat näkevät vain oman muistikirjansa. Lisäksi opettajan on mahdollista ottaa käyttöön ”Vain opettaja – osaryhmä”. Sinne opettaja voi sijoittaa ja kerätä materiaalia, jota ei halua näkyväksi oppilaille. Halutessaan sieltäkin voi jakaa materiaalia oppilaille. Itse säilytän vain opettaja- osiossa ideoita ja materiaaleja tulevia aiheita varten ja jaan sieltä materiaalia oikeana ajankohtana joko suoraan oppilaiden muistikirjaan tai sisältökirjastoon.

Pohdin pitkään millainen muistikirjan rakenne olisi toimivin. Päädyin ratkaisuun, jossa muistikirjan osat nimetään kirjan jaksojen mukaan ja jokaisen jakson alle jokainen kappale omana sivunaan. Alkuun jaoin OneNoten ”luokan muistikirja lisäosan” (kts. kuva alla) avulla ensimmäisen jakson (Syksyn satoa) ”jaa uusi osa” toiminnolla kaikille. Samaa lisäosaa käyttäen jaoin myös ensimmäisen kappaleen sivun oppilaille aiemmin luodun uuden osan alle. Nykyään oppilaat itse luovat aina uuden jakson alkaessa uuden osan ja alle kappaleet uusina sivuina. Alkuun harjoittelimme paljon kuinka kappaleista löydetään olennainen asia.
Annan usein sisältökirjastoon viikon tavoitteet ja tehtävät, jotka tulee tehdä. esimerkki viikon tavoitteista. Lisään usein myös aiheisiin liittyviä linkkejä, joista voi syventää kirjan oppeja. Itsenäisempään opiskeluun kykenevät etenevät näin ollen usein omaan tahtiin. Oppilaat tekevät jokaisen kappaleen sivulle omia monimediaisia muistiinpanoja, esityksiä (Sway ja Ppt), käsitekarttoja (Popplet), linkkejä, luetteloita kappaleen tärkeimmistä asioista tai esimerkiksi tiivistelmiä ko. kappaleeseen liittyen. Suurin osa tekee myös tehtävät sivulle. Seuraava linkki on Word-dokumentiksi muutettu esimerkki oppilaan sivusta. Sivun rakenne on hyvin erilainen, kuin mitä se on oppilaan muistikirjassa OneNotessa.

Mikäli joku oppilas on halunnut tehdä muistiinpanot vihkoon, olen sen toki hyväksynyt, mutta vaatinut lisäämään kuvan vihosta muistikirjaan. Oppilas on itse saanut päättää miten ja millä ohjelmalla muistiinpanonsa on tehnyt. Olemme harjoitelleet pitkin vuotta käyttämään esimerkiksi Swaytä, Book creatoria, Popplettia, Powerpointtia ja osa on tehnyt jopa iMoviella videoita aiheista. Tutkimusten yhteydessä videoita on käytetty paljon. Pelkällä OneNotellakin saa tehtyä todella monipuolisia ja monimediaisia muistiinpanoja, että ei ole pakko heti opetella useita ohjelmia. O365 löytyvä Sway tekee näyttäviä esityksiä ja on helppokäyttöinen. Se onkin Book creatorin ohella ollut oppilaitteni suosikki. Microsoft harmillisesti poisti iPadin Sway-apin ennen joulua, että iPadilla sen käyttäminen ei ole enää yhtä helppoa. Nyt käyttö tapahtuu selaimella edu.turku.fi osoitteesta valitsemalla Office 365.

Esimerkkejä:

Oppilaan tekemä Sway-esitys 1
Oppilaan tekemä Sway-esitys 2
Oppilaan tekemä PowerPoint-esitys 1 (pdf-muodossa)

Ryhmätyöt ja tutkimukset yhteistyötilaa hyödyntämällä

Ryhmätöiden ja tutkimusten teossa olen hyödyntänyt luokan muistikirjasta löytyvää yhteistyötilaa. Kyseisessä tilassa tehdyt työt ovat kaikkien luokan oppilaiden käytössä ja niitä voi usea oppilas muokata samaan aikaan. Tällöin esimerkiksi ryhmätyön sisällä voidaan jakaa roolit ja kaikki voivat samalla työstää samaa dokumenttia ja kaikki näkevät muutokset. Valitettavan usein muutosten näkyvyydessä on pientä viivettä 1-5 sekuntia. Tämä ei haittaa juurikaan, jos oppilaat tekevät omia erillisiä osioitaan sivuun, mutta jos samaa tekstiä yrittää kaksi oppilasta kirjoittaa, se ei välttämättä onnistu. Yhteistyötilan sivut on mahdollista lukita niin että ainoastaan kyseisen ryhmätyön tekijät pystyvät muokkaamaan omaa tiedostoaan ja muilla luokan oppilailla on ainoastaan lukuoikeus. Tämä on hyödyllinen, jos luokassa on oppilaita joilla on taipumus häiritä muiden työskentelyä.
Tutkimusten teossa yhteistyötilan etu edellä mainittujen lisäksi on, että riittää että yksi ryhmäläisistä kerrallaan kirjaa kokeen tuloksia ylös ja ne ovat silti kaikkien käytettävissä eikä tarvitse erikseen jakaa tiedostoa jäsenten kesken. Alla oleva kuvakaappaus on yhden ryhmän taulukko, tutkimuksesta, jossa piti havainnoida mitä erilaista liikettä havaitaan välitunnilla. Jaoin valmiin perustaulukon sisältökirjastossa, jota oppilaat sitten muokkasivat ryhmälleen sopivaksi.

Useasti olemme tehneet niin että kaikki kopioivat valmiin tutkimuksen vielä omaan muistikirjaan oikeaan kohtaan. Tutkimukset on joko voinut kopioida tutkimukseen liittyvän kappaleen sivun yhteyteen tai koota erilliseksi ”tutkimukset sivuksi”. Yksi mahdollisuus olisi myös tehdä tutkimuksista oma osa ja sen alle jokainen tutkimus omana sivunaan.
Olen myös hyödyntänyt yhteistyötilaa siten, että halukkaat oppilaat ovat jakaneet esityksiään muiden käyttöön esimerkiksi kokeeseen valmistautumista varten. Näin kaikkien käytössä on hyviä tiivistelmiä, linkkejä ja esimerkiksi kuvia. Samalla oppilaat oppivat tiedon jakamista.
Olen käyttänyt yhteistyötilaa myös tilanteissa joissa olemme keränneet oppilaiden ajatuksia yhteen esim. ”Mitkä asiat ovat Suomen luonnossa parhaita”. Tällöin jokainen oppilas kirjoittaa sivulle jonkun sanan tai virkkeen kyseisestä asiasta. Jokaisen oppilaan kommentin yhteydessä näkyy nimikirjaimet, joten oppilaat tietävät, että on turha kirjoittaa mitään typerää.

Oppilaiden edistymisen seuranta ja arviointi

Kaikki oppilaiden muistikirjaan tekemät asiat näkyvät opettajalle. Tarkastamista ja arviointia varten on jo aiemmin esitellyssä OneNoten luokan muistikirja lisäosassa kohta ”arvioi opiskelijan työtä”. Tätä käyttämällä saat valitsemasi sivun arvioitavaksi siten, että kaikkien oppilaiden kyseinen sivu on allekkain ja saat ne nopeasti käytyä läpi. Voit halutessasi jättää kommentteja, korostaa tiettyjä kohtia tai jättää vaikka äänikommentin. Lisäksi muistikirjassa on valmiina erilaisia tarroja.

Forms arvioinnissa

O365 löytyvän Formssin avulla pystyy tekemään sähköisiä formatiivisia testejä, itsearviointeja ja kokeita. Formssilla on myös helppo toteuttaa palautekysely oppilaille esimerkiksi jostain tietystä kurssista. Välillä olen myös käyttänyt forms-kyselyä testaamaan esimerkiksi onko oppilas ymmärtänyt jonkin opetusvideon asian. Formssissa on mahdollista luoda haarautuvia kyselyjä, jolloin jos oppilas vastaa väärin johonkin kysymykseen, Forms ohjaa oppilaan lukemaan tai katsomaan uudestaan aiheesta kertovan osuuden ja päästää oppilaan seuraavaan kysymykseen vasta kun oppilas vastaa oikein.

esimerkki haarautuvasta kyselystä

Vinkkejä ja huomioita

• Luokan muistikirjan käyttäminen opetuksessa vaatii aluksi tavallista enemmän valmistelua, mutta vastaavasti tunnit sujuvat hyvin ja opettajalle jää aikaa keskittyä niihin jotka tarvitsevat eniten tukea. Itsenäisempään opiskeluun kykenevät etenevät omaan tahtiin tavoitteiden ja linkkien pohjalta ja tekevät monipuolisia esityksiä ja muistiinpanoja ja heidän motivaatio kasvaa
• Muistikirjan rakennetta kannattaa pohtia ajatuksella ja opettaa se hyvin oppilaille, jotta asiat löytyvät helposti ja pysyvät järjestyksessä
• Luokan muistikirjan hyödyntäminen vaatii hyvän nettiyhteyden, koska koko luokan muistikirjojen synkronoituessa samaan aikaan, on kyse isosta datamäärästä
• Luokan muistikirja ja Teams toimivat nykyään huomattavasti paremmin, kuin esimerkiksi kaksi vuotta sitten ja niitä parannetaan jatkuvasti
• Mikäli koulussa on rinnakkaisluokkia, kannattaa mahdollisimman monen opettajan ottaa muistikirja käyttöön ja jakaa materiaalit keskenään
• Syventävää lukuohjelmaa kannattaa hyödyntää varsinkin oppilailla joilla lukeminen on haastavaa tai toisaalta, jos on hahmottamisen ongelmia (lue tarkemmin alta ”Jatkokehittely” kappaleen lopusta).
• Swayn iPad apsi ei ole enää käytettävissä vaan Swaytä käytetään selaimella
• Ryhmätöissä synkronoinnin viiveet kannattaa huomioida eikä yrittää esimerkiksi saman tekstin kirjoittamista vuorotellen lause kerrallaan. Kannattaa jakaa selkeät erillään olevat osiot sivulle mitä kukin oppilas työstää. Näin muutaman sekunnin viive ei haittaa eikä tule päällekkäisiä muutoksia, jotka pahimmillaan hävittävät osan tekstistä.
• OPAS-tunnus täytyy oppilaiden muistaa, sillä vaikka palveluun on kirjauduttu henkilökohtaisella laitteella, niin joskus se vaatii uudelleen kirjautumista.

Jatkokehittely

Nykyään O365-palveluissa voi Teamssin sisälle luoda luokan muistikirjan ja Teamsissä on sisäänrakennettuna tehtävien jako ja palautus. Nykyään hyödynnän Teamssiä ja luokan muistikirjaa useissa oppiaineissa. Teamssin tehtäväosiota käytän esimerkiksi englannin sähköisten sanakokeiden alustana. Englannin opetuksessa jaan luokan muistikirjan englannin osioon monisteet, jotka muuten jakaisin monisteina, esimerkiksi parikeskustelu monisteet. Äidinkielessä jaan usein viikon tavoitteet, tehtäviä ja linkkejä. Taide- ja taitoaineilla on myös omat osionsa, johon oppilaat tekevät sähköiset portfoliot. Tällä hetkellä meillä on vain yksi luokan muistikirja, jonka sisällä on oppiaineet osaryhminä ja oppiaineiden rakenne on sama, kuin aiemmin esitellyssä ympäristötiedon luokan muistikirjassa. Opettaja voi itse päättää luoko haluamilleen oppiaineille omat luokan muistikirjat vai tekeekö yhden luokan muistikirjan, joka sisältää kaikki.

Yksi huomionarvoinen ominaisuus on OneNoten ”Immersive reader ” (syventävä lukuohjelma), joka pystyy lukemaan äänen kaiken sivulle kirjoitetun tekstin. Lukutoiminto on yllättävän laadukas ja sisältää paljon lisätoimintoja. Oppilas voi valita esimerkiksi näyttääkö lukuohjelma vain yhden rivin kerrallaan (peittää kaiken ylimääräisen) ja lukunopeutta voi myös muuttaa. Ohjelma osaa jopa värjätä eri sanaluokat eri värillä. Tämä toiminto voi olla hyödyllinen ainakin S2-oppilaille ja hahmotushäiriöisille.

Jukka Saarikoski