Minecraftin seitsemän ihmettä

Antiikin seitsemän ihmettä – Minecraft Education Edition projekti

Kohderyhmänä 4.-6. luokkalaiset. Projektin kesto on n. 6 oppituntia. Helpoiten sidottavissa historian opetukseen.

Minecraft Education Edition hyötykäyttöön

Suurin osa on varmasti jo huomannutkin, että oppilaat pelailevat 1:1 iPadeillaan melko ahkerasti juuri saatavaksi tultua Minecraft Education Editionia. Kyseessä ei kuitenkaan ole ihan vain pelkkä hupipelailuun tarkoitettu sovellus, vaan sitä voi käyttää monenlaisen oppimisen tukemiseen ja tilan hahmottamiseen. Ryhmissä toimittaessa ryhmädynamiikan kärkeen saattavat nousta luokasta odottamattomatkin nimet.

Meidän ryhmämme lähti perehtymään antiikin ajan seitsemään ihmeeseen Minecraf EE:n avulla.

Vauhdikkaasti alkuun

Projektin aloitus oli hyvinkin suoraviivainen ja oppilaille tuttu. Arvotaan ryhmät (7 kappaletta, hieman vähemmän yllättäen), arvotaan jokaiselle ryhmälle oma ihme. Tämän jälkeen jokaiselle oppilaalle jaettiin airdropilla Keynote-esitys, josta löytyy hyvin pieni tiivistelmä siitä mitä antiikin seitsemän ihmettä ylipäätään ovat, projektin työvaiheet ja arvioinnin kriteerit.

Kyseinen ryhmä on melko kokenut ryhmätöiden puuhastelija, joten alkuun päästiin reippaasti. Ryhmät etsivät hienosti tietoa omasta ihmeestään ja pääsivät rakennuspuuhiin, mahtavaa.

Yritys ja erehdys

Seuraavalla kerralla huomasimme ensimmäiset ongelmat. Ohjeistuksessa ei muistutettu tarpeeksi voimakkaasti sitä, että kaikki työ (suunnitelmat, työvaihesuunnitelma ja Minecraft maa) pitää jakaa muiden saatavaksi aina, kun sessio lopetellaan. Kahdesta ryhmästä nimittäin puuttui oppilas, jonka iPadilla Minecraft-maa on. Tämä johti siis yhteen ”hukattuun” tuntiin ja ohjeistuksen uudelleen miettimiseen seuraavaa kertaa varten.

Mittasuhteiden miettiminen, koulun mittaaminen

Minecraftissa rakentaminen tapahtuu asettamalla erilaisia kuution mallisia palasia, eli blokkeja. Yhden blokin koko on 0,5m x 0,5m. Oikean mittasuhteen miettiminen ihmeen ja koulun välillä tuottikin melko paljon päänvaivaa. Koulurakennuksen mitat sai hoitaa joko pitkällä mittanauhalla, GPS-sovelluksella, tai iPadin viivotin-sovelluksella. Mittakaavan piti olla sama kummassakin rakennelmassa.

Lopussa kiitos (ja turistikierros) seisoo

Viimeinen kerta pyhitettiin turistikierroksille. Ihmeen rakentanut ryhmä siis esitteli paikat ja infotauluun kerätyt tiedot. Oppilaat olivat hyvin innostuneen oloisia, kun pääsivät ihan itse tutustumaan Gizan suureen pyramidiin ja Rodoksen kolossiin läheltä. Mittasuhteen selkeyttämiseksi rakennettu koulu aiheutti monia päänrapsutuksia. ”Miten ne on osannut rakentaa noin korkean tornin (Faroksen majakka)?” ”Onks toi oikeesti ollu noin iso (Babylonian riippuvat puutarhat)?”
Kaiken kaikkiaan projekti oli mieluinen ja paljon jo kyseltiin, että mitä rakennetaan seuraavaksi.

Arviointi

Arvioinnin pohjana käytettiin tässä projektissa seuraavia vaiheita:
– Ryhmätyön sujuminen, työnjako (tiedonhaku, kirjaaminen, rakentaminen jne.)
– Työvaihesuunnitelma / oppimispäiväkirja
– Mittakaavan hallinta
– Valmiin työn ulkonäkö ja turistikierroksen asiantuntijuus
– Ihmeestä kerätty tieto (oleellisuus, oikeellisuus)

Mitä tästä nyt oikein opittiin?

Antiikin seitsemän ihmettä on aiheena sellainen, että tiedonhaun merkitys korostuu. Ryhmä joutuu etsimään tietoa ja löydetyn tiedon perusteella tekemään päätöksen esimerkiksi siitä, seisooko Rodoksen kolossi kahdella jalustalla, vai vain yhdellä. Ovatko kaikki tietolähteet luotettavia? Miksi eri taiteilijoiden kuvat ovat niin erilaisia? Miksei ole valokuvia?
Hieman yllättäen opimme tämän projektin sivutuotteena OneDriven käytön jakamisen työkaluna ja kertasimme hieman Keynoten käyttöä työvaihesuunnitelman toteutuksessa.
Myös mittasuhteiden ja mittakaavan hallitsemisen ja geometrisen rakentamisen parissa osa koki melkoisia ahaa-elämyksiä.
Käsittelemme ryhmän kanssa tällä hetkellä historiassa antiikin Kreikkaa ja Roomaa, joten aihe täydensi ja syvensi hienosti tietoa.

Aleksi Vuorinen