Käsityöprosessin sähköinen dokumentointi

Käsityön opetuksen tarkoituksena on opetussuunnitelman mukaan ohjata oppilasta hahmottamaan ja hallitsemaan kokonainen käsityöprosessi ja sen dokumentointi. Oppilasta opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa käsityöprosessin dokumentoinnissa (T2 ja T6).

Käsityötiimi paneutuikin kokonaisen käsityöprosessin sähköiseen dokumentointiin (kuvaamiseen ja kirjaamiseen) soveltuvien ohjelmien ja tapojen testaamiseen. Eri luokka-asteille soveltuvia käsityöohjeita on paljon saatavilla, mutta uuden opetussuunnitelman mukaisia tuntisuunnitelmia tai vinkkejä sähköiseen dokumentointiin löytyy huonosti.

Käsityöprosessin dokumentoinnissa tärkeässä roolissa ovat työkuvat sekä prosessin aikana että valmiista työstä. Valitsimme kukin ohjelman, joka on projektiin osallistuvien kuntien kouluissa käytettävissä, ja jonka käyttäminen onnistuu tabletilla. Tärkeää oli myös ,että kuvien ottaminen ja lisääminen on helppoa.

Sway on Office 365:stä löytyvä kuvalliseen esittämiseen soveltuva ohjelma. Oppilailla on O365-tunnukset ja kirjautumista harjoitellaan jo alkuopetuksessa. Ilman sujuvaa kirjautumista Sway`n käytön ohjaaminen on työlästä moninaisten käsityöprosessien ohessa, vaikka Sway`n käyttö itsessään on helppoa.

Olen aikaisemmin käyttänyt Sway`tä blogityyppisesti. Oppilaat ovat tallentaneet työvaiheitaan sekä arvioineet töitään ja jakaneet ne sitten minulle.   https://sway.com/oeYFefJSB9Kria02?ref=Link   (Erään oppilaan blogi) Ongelmana on kuitenkin ollut se, etteivät oppilaat oikein ohjeista huolimatta osaa kertoa blogissaan olennaisia asioita omasta prosessistaan. Myös kuvien ottaminen omatoimisesti usein unohtuu.

Tätä ongelmaa helpottaakseni kokeilin kuudesluokkalaisten kanssa valmiin Sway-pohjan jakamista. Tässä ongelmaksi muodostui Sway`n monistaminen, joka täytyy tehdä ennen kuin jaettua Sway`tä ryhtyy muokkaamaan. käsityöprosessin dokumentointi -pohja

Varsinaisena projektityönä tehtiin monimateriaalinen käsityötuote valaisin. Projekti aloitettiin ryhmäideoinnilla, ideat kuvattiin ja esiteltiin toisille. Jokainen aloitti oman valaisimen suunnittelun, joko ryhmäideoinnin pohjalta tai sitten omien ajatusten mukaan. Oppilaat tekivät kokeiluja erilaisilla materiaaleilla ja dokumentoivat niitä Sway`llä. Työn edetessä oppilaat kuvasivat työvaiheita. Näiden prosessin edetessä otettujen kuvien ja dokumentointipohjan avulla oppilaat viimeistelivät esityksen omasta prosessistaan ja jakoivat sen opettajalle.

 

Sway soveltuu mielestäni hyvin tämän tapaiseen esittämiseen, mutta ihan ongelmatonkaan se ei ole. Sway`n muokkaaminen tabletilla oli välillä hankalaa verkon kuormittumisen takia. Myös tekstikortit vaihtoivat helposti paikkaansa sormella selattaessa. Jo lisättyjä kuvia ja tekstejä myös katosi välillä mystisesti. Joillekin oppilaille kirjautuminen office-tunnuksilla saattoi olla aluksi työlästä. Kaiken kaikkiaan Sway ei ehkä ole helpoin tapa dokumentoida käsityöprosessia tabletilla, mutta yhteiskäytössä olevilla laiteilla sen etu on automaattinen tallentuminen omaan OneDrive`n, josta se on jaettavissa ja esiteltävissä.

Käytimme Book Creator sovellusta tableteilla sekä 3. että 5. luokkalaisten kanssa. Kolmosluokkalaisten käsityö oli ompelukoneen käytön harjoittelu sekä monimateriaalinen lippuprojekti. Viidesluokkalaiset virkkasivat itse suunnittelemiansa maskotteja tai koreja.

Käsityötunnin lopusta dokumentointiin käytettiin noin 15 minuuttia. Käsityön valmistuttua osa oppilaista halusi muokata sähköistä kirjaansa huolellisemmin ja käyttivät siihen aikaa noin yhden oppitunnin verran. Book Creatorin käyttö on helppoa, eikä ohjelman opetteluun kulunut liikaa aikaa. Muutama oppilas äänitti oman työnsä työvaiheita. Osa taas kuvasi lyhyitä opetusvideoita, esimerkiksi kiinteänsilmukan virkkaamisesta.

Book Creator sopii siis mainiosti myös niille oppilaille, joille kirjoittaminen on työlästä. Oppilaat hyödynsivät Book Creatorin ominaisuuksia hyvin kekseliäästi. He kirjasivat ja kuvasivat suunnitelmansa, erilaiset kokeilut, työvaiheet, lopputuloksen sekä tekivät itsearvioinnin. Meidän ainoaksi ongelmaksi muodostui töiden tallentaminen yhteiskäytössä olevilla laitteilla. Osa töistä saatiin tallennettua OneDriveen ja osa jäi ainoastaan vain tabletin muistiin, jolloin oppilas ei esimerkiksi pystynyt näyttämään sähköistä kirjaansa kotona.

Opittujen käsitteiden kertaamiseen sekä ompelukoneajokortin teoriakokeeksi hyödynsimme Kahoot-tietokilpailuja. Valmiita tietokilpailuja käsityön osalta löytyy mm. aiheista: lankatekniikat, ompelu, kaavamerkit, käsityön historia, tekstiilimateriaalit sekä työturvallisuus.

Seesaw on ilmainen sovellus, jota voidaan käyttää puhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Oppilaat käyttävät sovellusta käsityötunneilla oman työnsä dokumentointiin. He ottavat jokaisen tunnin jälkeen kuvan työstään ja kirjoittavat, mitä ovat tunnin aikana tehneet ja miten ovat siinä onnistuneet. Työn valmistuttua oppilaat ottivat kuvan työstään ja kirjoittivat siitä laajemman itsearvioinnin. Sovelluksella voidaan tallentaa kuvia, tekstiä, ääntä ja videoita.

Seesaw motivoi hyvin oppilaita itsearviointiin. Oppilaiden oli helppo käyttää sovellusta eikä sen harjoitteluun kulunut liikaa tärkeää käsillä tekemisen aikaa. Jokainen oppilas pysähtyi miettimään tunnin lopulla hetkeksi, mitä käsityöhän liittyviä termejä hän tarvitsee kuvatakseen tekemistään. Kokeilin sovellusta 3. luokan oppilaiden kanssa. Jakson aikana opettelimme käyttämään ompelukonetta. Samaan aikaan ryhmän toinen opettaja käytti sovellusta teknisen työn perusteiden opettelun dokumentointiin. Loimme oppilaille erilliset kansiot tekstiilityölle ja tekniselle työlle. Sovellusta voisi hyvin käyttää myös monimateriaalisen käsityöprosessin dokumentoinnissa. Sovelluksen avulla molemmat opettajat pystyvät seuraamaan oppilaan edistymistä käsityöprosessissa. Sovelluksella voitaisiin tallentaa vaikka opetusvideoita eri tekniikoista muille oppilaille.

Opettaja kirjautuu sovellukseen omilla tiedoillaan ja luo oppilaille ryhmän. Oppilaista ei sovellukseen anneta mitään tietoja. Opettaja kirjaa oppilaat ryhmäänsä etunimellä. Oppilas kirjautuu sovellukseen QR-koodin avulla. Oppilaat voivat kirjautua myös omilla tunnuksillaan, mutta käsityön tunneilla nopea QR-koodilla kirjautuminen oli mielestäni paras ratkaisu. Käytimme sovellusta yhteiskäytössä olevilla Ipadeilla. Sovellus toimi hyvin koulun verkossa.

Seesaw’ssa myös muilla oppilailla on mahdollisuus kommentoida ja antaa palautetta toisten töistä. Nämä annetut kommentit tulevat näkyviin vasta, kun opettaja on ne hyväksynyt. Myös vanhemmille voidaan antaa tunnukset sovellukseen, jolloin he pääsevät seuraamaan ja kommentoimaan lapsensa edistymistä tunneilla. Huoltajat näkevät vain oman lapsensa ja opettajan tallentamat työt.

Mikäli opettaja haluaa, saa hän tulostettua oppilaiden oman oppimispäiväkirjan. Tämä voisi olla tarpeen, jos oppilas vaihtaa koulua kesken vuoden.

Seesaw soveltuu hyvin käsityöprossin sähköiseen dokumentointiin. Sovellus on helppokäyttöinen sekä opettajalle että oppilaille. Sovellus sopii kaikille alakoulun luokka-asteille.