Haarautuva jatkokertomus kirjoittajia vaihtaen on luovan kirjoittamisen projekti. Siinä tuotetaan kertomus, jonka kulkuun voi lukija vaikuttaa. Tarinalla on yksi alku, mutta useita etenemisvaihtoehtoja ja loppuja. Projektin voi toteuttaa yhden oppilasryhmän sisällä tai usean oppilasryhmän tai luokan kesken. Oppilasryhmät tai luokat voivat olla myös eri kouluista. Pedagogisen mallin linkkinä oleva esimerkkikertomus on toteutettu ison yleisluokan, yleisopetuksen pienluokan ja keskitetyn palvelun luokan yhteisprojektina.

Menetelmä on helposti sovellettavissa eri luokka-asteille. Sen voi toteuttaa yhtenä isona projektina tai vaikkapa käyttää siihen yhden oppitunnin viikossa.

OPS: Suomen kieli ja kirjallisuus sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärät.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet (L), Opetuksen tavoitteet (T)
ja Sisältö- alueet (S).

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), Monilukutaito (L4), Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5).

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 opastaa oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä. S1 L1, L2, L7

T2 ohjata oppilasta huomaamaan omien kielellisten ja viestinnällisten valintojensa vaikutuksia ja huomioimaan toisten tarpeita ryhmäviestintätilanteissa. S1 L1, L2, L3, L7

S2 Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata oppilasta sujuvoittamaan lukutaitoaan ja käyttämään tekstin ymmärtämisen strategioita sekä tarkkailemaan ja arvioimaan omaa lukemistaan. S2 L1, L4, L5T6 opastaa oppilasta kehittämään monimuotoisten tekstien erittelyn, arvioinnin ja tulkitsemisen taitoja ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan sekä edistämään ajattelutaitojaan. S2 L1, L2, L4, L5

S3 Tekstien tuottaminen

T9 rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana.
S3 L1, L2, L4T10 kannustaa ja ohjata oppilasta kielentämään ajatuksiaan ja harjoittelemaan kertovien, kuvaavien, ohjaavien ja yksinkertaisten kantaa ottavien tekstien tuottamista, myös monimediaisissa ympäristöissä. S3 L1, L4, L5

T11 ohjata oppilasta edistämään käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista ja vahvistamaan kirjoitetun kielen, ja tekstien rakenteiden ja oikeinkirjoituksen hallintaa. S3 L1, L4, L5

T12 kannustaa oppilasta kehittämään tekstin tuottamisen prosesseja ja taitoa arvioida omia tekstejä, tarjota mahdollisuuksia tekstien tuottamiseen yhdessä, rakentavan palautteen antamiseen ja saamiseen, ohjata ottamaan huomioon tekstin vastaanottaja sekä toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen. S3 L2, L4, L5

– Aluksi sovitaan kirjoituksen teema, kirjoitettavien kappaleiden kokonaismäärä aloituksesta loppuun (esim. tarinan oltava neljän kappaleen mittainen) ja valitaan kaikille osallistujille yhteinen aloituskappale. Aloituskappaleen voi kirjoittaa opettaja tai oppilas, tai vaihtoehtoisesti voi käyttää valmista lasten- tai nuortenkirjan aloitusta. Esimerkkiprojektissa käytimme Välkky 6 -kirjasta löytyvää lainausta Reeta Aarnion Tuulien taikuri romaanista.
– Oppilaat kirjoittavat yksilö-, pari- tai ryhmätyönä jatkokappaleen aloituskappaleelle.
– Oppilaat lähettävät tuotoksensa opettajalle, joka jakaa kirjoitukset uudestaan. Jos projektiin osallistuu useita luokkia, voi opettaja selkeyden vuoksi esim. valita yhden jatkokappaleen luokaltaan ja lähettää sen toiselle luokalle. Esim. luokka A saa luokan B oppilaiden kirjoittaman tarinan ja vastaavasti ryhmä B saa luokan A oppilaiden kirjoittaman tarinan.
– Jokainen oppilas tai -ryhmä kirjoittaa uutta jatkoa toiselta luokalta saatuun kappaleeseen.
– Opettaja kerää jatkokertomukset ja jakaa ne uudestaan uusille kirjoittajille. Esim. Matti saa Tepon kirjoittaman ja Teppo Matin kirjoittaman jatkon. Mikäli tarinaan halutaan useita ”haarautumisia” voi myös Seppo kirjoittaa jatkoa Matin tarinaan.
– Prosessia toistetaan niin monta kierrosta, kuin halutaan ja oppitunteja on käytettävissä. Voidaan esim. sopia, että tarinalle on keksittävä lopetus neljännessä jatkokappaleessa. Yksi kierros vie noin yhden oppitunnin verran aikaa.
– Lopuksi kappaleet viedään esim. PowerPointiin ja järjestetään niin, että tarinassa voi ”klikkailla” eteenpäin eri vaihtoehtoihin. Näin tarinaan muodostuu lukuisia eri jatkovaihtoehtoja ja lopetuksia.

Alkuun arvioimme erilaisten luokkaryhmien yhteensopivuutta tässä tehtävässä. Mukana on iso yleisluokka, yleiskoulun pienluokka ja keskitetyn palvelun luokka. Olimme yksimielisiä monista eduista tehtävän suunnittelussa ja toteuttamisessa.  Tietotekniikkaan tutustuminen, oppilaiden luokkien ja koulujen välinen yhteistyö kirjoittamalla, opettajien välinen yhteistyö ja erilaisten oppilaiden yhteinen kirjoitustehtävän koettiin etuina. Alkumittaukseen kuului myös tehtävän ymmärtäminen, alkuun pääseminen ja innostuminen.
Etukäteen kerroimme luokissamme tulevasta tehtävästä pääpiirteittäin. Jokaisessa luokassa oppilaat sanoivat mielipiteensä ensimmäisen kirjoitustehtävän suorittamisesta ja valittiin yhdessä tapa aloittaa ja edetä. Tässä kohdin opettajat arvioivat luokan sisäistä yhteistyötä ja -henkeä ja motivaatiota tehtävään. Kirjoitustehtävän aikana opettajat havainnoivat kirjoitusprosessia, kirjoittamisen etenemistä, ideoiden monipuolisuutta, ryhmän eri jäsenten aktiivisuutta, muiden huomioonottamista.
Tehtävän eri kirjoitusprosessien aikana oppilailla oli mahdollisuus valita yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä suunnittelemien ja kirjoittaminen. Tarinan edetessä oppilaissa huomasi innostuksen lisääntyminen ja mielikuvitus lensi melkoisesti, kun oppilaat huomasivat, että heitä ei juuri rajoitettu. Ainoastaan epäasiallisuudet ohjattiin muuttamaan.
Eri luokissa edettiin kirjoittamisessa eri tavoin. Opettajat keskustelivat ja arvioivat tehtävän onnistumista; motivointia, monipuolisuutta, ajankäyttöä, ryhmäratkaisuja, kirjoitusten koontaa.
Valmiit tuotokset lähetettiin opettajalle luettavaksi. Arvioinnissa painotettiin mielikuvitusta, tarinan etenemistä, idearikkautta ja erityisesti loppuratkaisua. Myös oikeinkirjoitusta ja tekstin pituutta tarkasteltiin, jos se vaikutti tekstin kokonaissisältöön.
Oppilailta kysyttiin mielipiteitä kirjoitustehtävästä. Ensin keskusteltiin yhdessä ja lopuksi jokainen antoi kirjallisen palautteen vastaamalla lyhyeen forms-kyselyyn.

– Työtapa on sovellettavissa kaikille luokka-asteille valitsemalla aiheen, alkukappaleen ja arviointimenetelmät ikätason mukaan.
– Tarinan jatkokappaleiden pituus ja haarautumisten määrä kannattaa pitää rajattuina. Muutoin tarinan jatkovaihtoehdot voivat kasvaa pahimmillaan eksponentiaalisesti ja PowerPointiin tai muulle digitaaliselle alustalle siirrettävän materiaalin määrä käydä työlääksi siirtää ja järjestää loogiseksi kokonaisuudeksi.

– Tarinaa kirjoittavilla oppilailla olisi hyvä olla käytössään kannettava tietokone ja tekstinkäsittelyohjelma. Tablettityöskentelynäkin toteutus onnistuu, mutta tällöin on hyvä käyttää ulkoista näppäimistöä.
– Oppilaiden tuotokset on tärkeää koota ja järjestää niin, että jatkokertomuksen koostavan opettajan tai oppilaan on helppo koosta tarina kaikkine haarautumisvaihtoehtoineen.

Jaakko Arvilommi, Sampo Olkinuora, Minna Suihko