Turun koulujen oppilasagentit ovat oppilaita, jotka auttavat toisia oppilaita ja joskus myös koulun aikuisia tieto- ja viestintäteknologian käytössä. Toimintamallit ovat lähteneet koulun omista tarpeista ja lähtökohdista ja ovat eri kouluissa erilaisia.
Katso video, jossa tutustutaan Kärsämäen koulun sekä Teräsrautelan koulun Suikkilan yksikön oppilasagenttitoimintaan. Tuotanto: TOP-keskus.
Mitä ihmettä on maker-toiminta ja innovaatiokasvatus? Miten niitä voi toteuttaa koulussa? Ilmoittautuminen mm. Turussa toteutettaviin maksuttomiin Innokas-koulutuksiin on alkanut!
Lisätietoja TOP-keskuksen sivuilta >>
Innostu ja innovoi -koulutus – innovaatiokasvatuksen perusteet
Luostarivuoren koulun Martin yksikön VALMO-luokassa kokeiltiin Comics Head -sarjakuvasovellusta, joka taipuu myös moneen muuhun kuin sarjakuvien tekemiseen. Vaikka ohjelma on englanninkielinen, se sisältää hyvät kuvat toiminnoille, joiden avulla aloittevallakin kielitaidolla pärjää hyvin.
VALMO-oppilaiden ja TOP-tutorien yhdessä tekemässä videossa tutustutaan adjektiiveihin ja ruumiinosiin. Oppilaat saivat mm. miettiä adjektiiveja ympäriltään ja kuvata ne sitten kameralla. Kuva lisättiin sarjakuvaan, jonka jälkeen sana kirjoitettiin, lausuttiin ääneen ja äänitettiin sekä suomeksi että oppilaan omalla äidinkielellä.
VALMO-luokan oppilaat ovat tulleet Suomeen eri maista 1-4 kuukautta sitten. VALMOSSA tavoitteena on oppia suomea sekä muita koulussa tarvittavia aineita ennen lähikouluun siirtymistä. Uuden opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä.
Teksti: Teemu Takio ja Maarit Pihlava
Catharina, a trainee at the city administration of Bonn in Germany, spent six weeks in Turku. In three weeks she visited three different schools.
I am Catharina, a trainee at the city administration of Bonn in Germany. During my training I learn a lot of different kind of tasks in the administration so when I am finished next year I’ll be able to work in every department.
The city of Bonn wants its employee to learn about the work in other cities abroad and wants them to improve their intercultural skills. Since education is one of the most important things in a society and the Finnish school system is famous all around the world, my goal was to learn more about it.
So I was really happy for the chance to spend six weeks in Turku. Four of them are already over and I’ve spend three weeks in three different schools.
The first week I’ve been in the special school Katariina, followed by a week in the Nummenpakka comprehensive school. My last complete week in a school I’ve been in the Vasaramäki comprehensive school. In all the schools I followed the principle with his or her daily work, I attended some classes to see what’s happening inside and talked to the teachers about their job. Only for one afternoon I visited the new Syvälahti school with its open concept.
I also spend some time with different colleagues of the basic and early childhood education administration. Here I learned about the work that is done in the offices and about some projects like ‘school on the move’ or ‘STEAM’.
For one day I have been in the Kukola kindergarten to see a day in a preschool and the afternoon in a daycare center. In Germany there is no real preschool. In the year before school a lot of kindergartens offer a little different program. They might bring these oldest children together once a week to practice some social skills and learn just a little bit. They also learn how to behave in traffic, to stop at a light and to watch out for cars. German children will get to the school on their own after a couple days of practice. So the differences to Finnish kindergartens or preschools are just small as far as I can tell.
Wherever I went one of the first things I heard is that trust is the basic of the whole school system. Cities, schools and teachers can decide a lot of things on their own and there are no inspections. Different than in Germany are definitely the sizes of schools and classes, German ones are bigger.
What I didn’t expect was that children in Finland actually start school later than most other countries and that their preschool is a lot about playing.
What really surprised me is that the pupils just have few lessons during their week. Pupils in Germany start with a similar amount of hours in the first year but they’ll have 30 lessons per week when they get into the fifth grade with a raising number in the following years. Still children wouldn’t get home later than Finnish children because there is only a long break after every second lesson and lessons start around eight every day. Schools don’t offer free lunch. One reason is probably that our lunchtime is later when most of the children are back home already.
Being in this city for a little while I realized a huge amount of (free) sports facilities. The city is full of parks and many people walk or take their bike. Comparing to Germany I see less people with overweight and more athletic people. The healthy lunches in schools and the exercises during the breaks seem to have a good impact, something we should definitely push more in Germany.
Palvelualuejohtaja Tommi Tuominen piipahti tällä viikolla Suurten kaupunkien sivistystoimen huippujohtajaseminaarissa. Käy kurkkaamassa maistiainen seminaarin annista alla olevissa videoissa.
Paussin Valokeilassa on tänään Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, jonka terveiset perusopetuksen kehittäjille voit katsoa tästä:
Valokeilassa on myös Yksikön johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuudesta: Millaista osaamista tarvitsemme tulevaisuudessa? Mitä tarvitaan maailman suurten ongelmien ratkaisuun? Juvonen kertoo videolla myös Teknologiateollisuuden yläkouluille ja lukioille suunnatusta MyTech-ohjelmasta, joka tarjoaa opettajille työkaluja ilmiölähtöiseen oppimiseen. Ohjelman puitteissa jo toteutettuihin projekteihin voi tutustua Tarinoita oppimisesta -sivulla.
Logomon Move-sali oli tupaten täynnä iloista ope-energiaa 20.9.2017, kun Kaisa Vuorinen piti työpajaa positiivisesta pedagogiikasta ja vahvuuksien löytämisestä.
Perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen avasi tilaisuuden.
Jäikö nopeasti täyteen tullut koulutus väliin? Kuuntele tästä Kaisan tiivistys siitä, mitä positiivinen pedagogiikka oikein on, miten opettaja voi auttaa oppilasta löytämään omia vahvuuksiaan – ja missä välissä sen ehtii koulupäivän aikana tehdä?
Kaikki turkulaiset 4-. ja 7.-luokkalaiset saavat tänä syksynä käyttöönsä päätelaitteet. Tuntuuko sen tuoma pedagoginen haaste luissa ja ytimissä? Haluaisitko tukea ideointiin, tai jonkun jakamaan oppituntiasi samanaikaisopetuksen tyyliin – vai haluatteko kenties koulussa isommallekin porukalle täsmätsemppikoulutuksen? Oman koulun tutoreiden lisäksi voit ottaa yhteyttä TOP-tutoreihin – varaamalla heidät suoraan Outlook-kalenterista! Kurkkaa tästä videosta, keitä he ovat ja miten yhteydenotto käytännössä luonnistuu.
Ilpoisten koulu järjesti pedagogisen kahvilan yhteistyössä Finnish Reading Associationin (FinRA) kanssa 31.8.2017. Aiheena oli lukutaidon kehittyminen ja kehittäminen. Kuvassa puhujina toimineet emeritusprofessorit Victoria Risko (Vanderbilt University, Tennessee, USA) ja Pekka Niemi (Turun yliopisto ja Oppimistutkimuksen keskus). Alta voit kuunnella pienet makupalat puhujien viesteistä.
Victoria J. Risko yhdysvaltalaisista pedagogisista trendeistä ja ainerajat ylittävästä lähestymistavasta lukutaidon harjoittamisessa:
Multiple texts are brought together around important concepts – we call those enduring understandings – so that these understandings live across the grades and continue to develop in depth.
Pekka Niemi ennen kouluikää tapahtuvasta lukutaidon kehityksestä:
Lähes uskomatonta on se, että meillä on mitta siitä, että kaksivuotiaana kun on paljon luettu lapselle, se vielä näkyy toisen luokan sanojen lukemisen sujuvuudessa ja kolmannen luokan luetun ymmärtämisessä.